Kukoinmuarju
Kukoinmuarju (lat. Rōsa) on korgei tuhjo. Se voi olla viitty metrii korgevuttu. Tuhjon varvat ollah ogahakkahat, lehtet čomat
sullanluaduzet. Kukkiu tuhjo myöhäzel keviäl libo kezän allus. Rouzovoit kukat ollah tavallizet, net levitetäh ymbäri hyvän
duuhun. Kukoinmuarjua on äijiä luaduu dai kukat niilöis voijah olla valgiet, rouzovoit da ruskiet.
Sygyzyl kukkien sijah roih muarjua. Net ollah suuret ruskiet libo oranževoit, tävvet siemendy. Muarjois on äijy kaikenmostu
vitamiinua. Niilois keitetäh varen’n’ua, kampottua, muarjuvetty, varustetah muarjupudruo, mehuu. Varen’n’ua keitetäh
kukoinmuarjan halvazisgi. Kuivattulois muarjois luajitah čuajuu.
Kukoinmuarju on hyövylline kazvi, pädöy mones voimattomukses.