Carl Linnaeus

Carl Linnaeus
Roindunimi	ruoč. Carl Nilsson Linnaeus
Roindupäivy	23. oraskuudu 1707(1707-05-23)[…]
Roindukohtu	Råshult[d], Älmhultin kunta[d], Kronobergin lääni[d], Ruočči
Kuolendupäivy	10. pakkaskuudu 1778(1778-01-10)[…] (70 vuottu)
Kuolendukohtu	Linnaeus Hammarby[d], Ruočči
Mua	Ruočči
Toimindu	geologi, professori, kasvitieteilijä, lääkäri, elämäkertakirjoittaja, biologi, sienitieteilijä, pteridologi, bryologi, eläintieteilijä, entomologi, ornitologi, luonnontieteilijä, arachnologist
Tuatto	Nils Linnaeus[d]
Muamo	Christina Brodersonia[d]
Akku	Sara Elisabeth Moræa[d]
Lapset	Carl von Linné den yngre[d], Elisabeth Christina von Linné[d], Lovisa von Linné[d] и Sara Christina von Linné[d]
Palkindot da arvonimet
Nimikirjutus
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Carl Linnaeus (vuvves 1761 algajen Carl von Linné; 23. oraskuudu 1707, Råshult, Ruočči – 10. pakkaskuudu 1778, Uppsala, Ruočči) - ruoččilaine luonnontiedäi (kazvitiedoilii, eläintiedäi, minerualutiedäi) da liečetiedäi. Linnaeus opastui Lundan da Uppsalan yliopistolois. Vuvvennu 1732 häi yksin lähti tiedomatkah Lappih da astui piäl 2000 km viijen kuun aigua. Linnaeus eli mondu vuottu Hollandies, kus puolisti väitösruavon da piästi ilmoih kazvitiijollizii kirjutuksii, kudualoin periä hänes rodih muailman kuulužu tiedomies. Vuvves 1741 algajen kuolendassah Linnaeus oli Uppsalan yliopiston professoru.

Linnaeus oli roinnuhes köyhän kyläpapin pereheh. Eläjes häi sai kuulužuttu kui Ruočis, muga i toizis mualois. Hänes rodih monien akadiemieloin da tiedoyhtymien ozanottai. Ruočis Linnaeus palkittih Pol’arnoin tiähten kunnivomerkil da sanottih dvor’aninakse. Monis mualois perustettih Linnaeusan yhtymät, kuduat levitettih hänen teourieloi. Londonan Linnaeusan yhtymy täh aigassah on yksi muailman suurimii tiedokeskuksii. Täl yhtymäl on bohatin Linnaeusan ruadoloin kogomus,kudai sirrettih Britanieh Ruočispäi.

Linnaeus on kazvi- da eläinmuailman klassifikatsien yhtenäzen sistieman perustai. Täs klassifikatsies viettih yhteh kaikki biolougiitiijon iellizet tiijot. Yksi Linnaeusan piätevoksii on käyttöh pandu bilolougien objektoin terminolougii. Sežo Linnaeus eroitti biolougiilajin sistematiekan algukategouriennu. Häi luadi kazviloin sugupuolisistieman klassifikatsien, kudai käytettih XVIII- da XIX-vuozisual. Nygöi Linnaeus pietäh yhtenny ruočin kirjukielen perustajii. Linnaeus yhtyi perustamah Ruočin kuningaskunnan tiedoakadiemiedu. Hänen avul yliopistolois ruvettih opastamah luonnontiedoloigi.