David Hume
| David Hume | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 26. sulakuudu (7 oraskuudu) 1711[1][2][…], 7. oraskuudu 1711[3], 26. sulakuudu 1711[4] или 1711[5] |
| Roindukohtu | |
| Kuolendupäivy | 25. elokuudu 1776[1][2][…] |
| Kuolendukohtu | |
| Mua | |
| Toimindu | filosoufu, ekonoumistu, kirjastonhoitaja, histourikku, esseisti, kirjuttai |
| Tuatto | Alex Pazos Bellon[d][7][8] |
| Muamo | Katherine Falconer[d][7][8] |
 Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа | |
.svg){kind=small}
David Hume (7. oraskuudu (26. sulakuudu) 1711 – 25. elokuudu 1776) oli šotlandielaine filosouffu, empirizman, psiholougizen atomizman, nominalizman da skeptitsizman ezittäi; erähien tutkijoin mugah agnostiekku; ekonomistu da histouriekku, Šotlandien Tiijonandamisaijan eräs suurimis ezittäjis.
Opastus da tiedoruado
Nuorete Hume kävyi Edinburgan yliopiston luvendoloile, kus sai opastuo oigevustiijon perustehet da muinas-gretsien kielen. Vuvvennu 1726 omahizien käskendäs häi jätti yliopiston, heijän mugah Davidas pidi tulla hyvä advokuattu.
Vie nuorennu Humel oli kiinnostus filosouffieh da literatuurah. Häi äijän mietti moralin kyzymyksis da 20 vuvven ijäs rubei kirjuttamah omii mielii uskondos, ga jällespäi polti tetratin, kudamah kai kirjutti. Omat tahtottih, ku David ruadas oigevustiijon alal, ga händy viettih omah puoleh Ciceron da Vergilius. Liijallizen älyruavon periä Humen tervehys paheni da häi siirdyi toizeh ruadoh. Vuvvennu 1734 Hume muutti Bristolih, kus oppi ruadua kaupputalois, ga sentämän kuun mendyy ellendi, ku se ei ole hänen ruado. Sammannu vuon Hume lähti kolmekse vuottu Frantsieh Pariižah da Reimsah. Kaksi vuottu häi oli La-Fleš-školas, kus omal aigua opastui R. Dekart.
Roindumuale tulduu häi rubei filosouffakse. Vuvvennu 1738 oli painettu ”Traktuatan ristikanzan luonnos” kaksi enzimästy ozua. Hume enne kaikkie šeikuičči sit tiedoloin tovelližuttu da varmuttu niilöis. Humen mugah tiedoloin pohjannu on kygy, nero, kudai iččenäh on vastahottamizien (mielikuvien, tundoloin da affektoin) sevoiteh. Traktuatan toine oza oli omistettu psiholougizile affektoile. Vuvven peräs nägi päivänvalgien kolmas oza, kudamas Hume šeikuičči moralii. Vuozinnu 1741-1742 Hume julgai Moralin da poliitiekan kuvaukset -kniigan. Sen jälgeh häi rodih tundiettu da kuulužu.
1750-luvul Hume kirjutti Anglien histouriedu. Tämä ruado nostatti vihua hänen kohtah anglielazien, šotlandielazien, irlandielazien, kirikköh kuulujien, omanmuanšuvaiččijoin da toizien keskes. Ga jälles ”Anglien histourien” toizen ozan painandua vuvvennu 1756 rahvaskunnan mieli muutui da jo toizien ozien julgavot löyttih omat lugijat ei vaiku Anglies, ga kogo manderel. Kaikkiedah Hume kirjutti tämän kniigan kuuzi ozua.
Jo vuvvennu 1751 Hume tunnustettih kirjuttajannu Edinburgas. Vuvvennu 1752 Juristoin yhtistys valličči händy Advokuattoin kirjaston (nygözen Šotlandien Kanzallizen kirjaston) kaiččijakse. Vähästy enne kuolendua Hume kirjutti ”Omaeloskerran”. Sit häi kirjutti omas ičes, kui leppeisydämellizes, avvonazes, paginakkahas da vesseläs ristikanzas, kudamal on himuo literuatuurukuulužuoh, kudai tottu paisten ”nikonzu ei kovendannuh minun syväindy, kaččomattah monih ozattomuksih”.
Huomavukset
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 group of authors Hume, David (англ.) // Encyclopædia Britannica: a dictionary of arts, sciences, literature and general information / H. Chisholm — 11 — New York City, Cambridge: University Press, 1911.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Stephen L. Hume, David (1711-1776) (DNB00) (англ.) // Dictionary of National Biography / L. Stephen, S. Lee — London: Smith, Elder & Co., 1885.
- ↑ BeWeB
- ↑ The Fine Art Archive — 2003.
- ↑ Library of the World's Best Literature / toim C. D. Warner — 1897.
- ↑ Юм, Давид (рус.) // Энциклопедический словарь — СПб.: Брокгауз — Ефрон, 1904. — Т. XLI. — С. 374—380.
- ↑ 7,0 7,1 Lundy D. R. The Peerage (англ.)
- ↑ 8,0 8,1 Kindred Britain