Etnogruafan päivy
| Etnogruafan päivy | |
|---|---|
| Tiippu | Ei-virralline |
| Pandih alguh | XX vuozisuan 70-80-vuozis |
| Pietäh | Nevvostoliiton endizis mualois |
| Päivymiäry | 17. heinykuudu |
| Piendy | eri luaduh |
| Liittyy | Nikolai Nikolajevič Mikluho-Maklain roindupäivän kunnivokse |
Etnogruafan päivy (ven. День этно́графа on jogavuodine ei-virralline eri etnogruaffizih školih kuulujien ammatilline pruazniekku, kudamua pietäh 17. heinykuudu etnogruafan da matkailijan Nikolai Nikolajevič Mikluho-Maklain roindupäivän kunnivokse.
Piendän histourii
Tapahtumien silminnägijöin mugah Etnogruafan päiviä enzikerdua ruvettih pidämäh Piiterin valdivonyliopiston histourien tiedokunnan etnogruafien da antropolougien laitoksen enzimäzen johtajan Rudol'f Itsan alguhpanos. Pruazniekkua pietäh XX vuozisuan 70-80-vuozis algajen.
Sendäh ku heinykuun puoliväli on perindöllizien etnogruaffizien praktiekkoin aigu, pruazniekku, kudai piädyi tutkimusmatkoin puolivälih, terväh rodih kuulužakse.
Sen pidäjien lugu kazvau vuozi vuottu[1].
Piendyperindöt
Täkse aigua mittumuatahto Etnogruafan päivän universuallistu piendyperindyö ei roinnuh. Joga laitokses, toiči kai joga tutkimusmatkujoukos ollah omat kirjuttamattomat siännöt, kudamien mugah vietetäh tädä päiviä.
Yhtehizien pruazniekkutunnuksien joukkoh voibi panna pruazniekalline stola, kudamas kuuluu toivotussanoi Nikolai Nikolajevič Mikluho-Maklain da Rudol'f Itsan kunnivokse. Ližäkse sinäpiän "ristitetäh" neofitoi — rahvahii, kudamat enzikerdua on lähtietty tutkimusmatkoih.
Linkat
- Роман Козлов. День этнографа. Сайт студентов Исторического факультета СПбГУ. Arhiviiruittu originualaspäi 16. oraskuudu 2003
- Сергей Старостенков. Песни о дне этнографа.
- Т. Б. Щепанская. Полевик: фигура и деятельность этнографа в экспедиционном фольклоре
- С. М. Кушнаренко. Об этнографической практике украинского отряда 2004 года
- ↑ 17 июля — День этнографа: история и традиции праздника. Известия (16. heinykuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 27. kezäkuudu 2024.
