Gottfried Leibniz

Gottfried Leibniz
Roindupäivy	1. heinykuudu 1646(1646-07-01)[…]
Roindukohtu	Leipzig[d], Saksin vaaliruhtinaskunta[d], Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d]
Kuolendupäivy	14. kylmykuudu 1716(1716-11-14)[…] (70 vuottu)
Kuolendukohtu	Hannover[d], Germuanii, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d][…]
Mua	Saksin vaaliruhtinaskunta[d]
Toimindu	matematikku, juristi, fizikku, filosoufu, diplomuattu, histourikku, kirjastonhoitaja, musiikkitieteilijä, kiändäi, musiikkiteoreetikko, kirjuttai, diplomatician, runoilii, inženieru, eläintieteilijä, arkistonhoitaja, biologi, geologi, policy advisor, philosopher of law, loogikko
Tuatto	Friedrich Leibniz[d]
Muamo	Catharina Schmuck[d]
Palkindot da arvonimet	Royal Societyn jäsenyys[d] (19. sulakuudu 1673)
Nimikirjutus
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Gottfried Leibniz (21. kezäkuudu (1. heinykuudu) 1646 – 14. kylmykuudu 1716) oli saksonalaine filosouffu, lougiekku, matemuatiekku, mehaniekku, fiiziekku, juristu, histouriekku, diplomuattu, keksii da kielentutkii. Häi oli Berlinan Tiedoakadeemien perustai da sen enzimäine prezidentu, Frantsien Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai.

Tärgevimät tiedosuavutukset

Leibniz iče Newtonas rippumattah luadi matemuatiekan anualizan – differentsiualu- da integrualulugemizen.

Leibniz on kombinatouriekan tiedoalannu alguhpanii.

Häi luadi pohjan matemuatiekan lougiekale.

Sellitti kaksikerdazen sistieman lugemizen numerualoinke 0 da 1. Mehaniekas otti käyttöh ”elävän väen” ellendyksen da kirjutti energien säilyttämizen zakonan.

Psiholougies Leibniz kehitti ajatustu ičentundemattomas psiihizes elokses. Häi on XVII vuozisuan filosoufien loppuhpanijannu da germuanielazen klassizen filosoufien ielolijannu, filosouffizen sistieman – monadolougien – alguhpanijannu.

Leibniz arbai, ku yhtet energiet muututah toizih, nenga sellitti fiziekan tärgevimän pritsipan – ”vähimäzen tevon pritsipan”. Häi enzimäine kiändyi Ven’an vallasolijan tsuaripolven rodivundan kyzymyksih. Enzimäine germuanielazes histouriogruaffies kiinnitti huomivuo sih, ku kieliprobliemat da genealougii ollah kiini toine toizes. Häi perusti kielien histouriellizen rodivundan teourien da azui niilöin genealougizen lajittelun, oli germuanielazen filosouffizen da tiijollizen sanaston luadii.