Hildegard Bingeniläine
| Hildegard Bingeniläine | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 1098[1][2][…] |
| Roindukohtu | |
| Kuolendupäivy | 17. syvyskuudu 1179[3][4] |
| Kuolendukohtu | |
| Mua | |
| Toimindu | luonnontieteilijä, писательница, композитор, filosoufu, illuminator, lääkäri, nunna, поэтесса, teologi, abbedissa |
 Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа | |
Hildegard Bingeniläine (germ. Hildegard von Bingen, lat. Hildegardis Bingensis; 1098 – 17. syvyskuudu 1179) oli germuanielaine manasterin johtai, kirjuttai, mistiekku ja kirikkömuuzikan säveldäi. Inehmine äijän kirjutti teolougieh, kosmolougieh, luonnon histourieh da liečehtiedoh nähte. Händy on kučuttu ezmäzekse suurekse naispuolizekse teologikse hristianskoin vieron histouries.[6]
Elaigu
Erähien tiedoloin mugah Hildegard Bingeniläine rodivui 1098 vuvvennu Bermersheimas, Germuanies.[7][8] Häi oli ylähyöllisty roinduperiä olijan Hildebertan da hänen mučoin Mechthilden kymmenes lapsi.[7]
Lapses algajen Hildegardale ozuttihes nägylöi. Hänele ei olluh ni viitty vuottu, konzu häi rubei gadaiččimah da tiedämäh tulijua aigua.[9] Hänen vahnembat tahtottih, gu häi rubies sluužimah Jumalua. Kaheksavuodehizennu händy työttih opastumah Jutta von Sponheimanke, kudai sežo oli ylähyöllizes perehespäi da eli pienes tyrmäs Mainzas, Disibodan manasterin lähäl. Häi opasti Hildegardale latinan kieldy, gu maltua lugie Bibliedy da pajattua psalmoi. Aijan aloh toizet ylähyöllizet naizet tahtottih perustua heijänke benediktiniläzen vierokollektiivan.[8] Nellitostuvuodehizennu Hildegard ando pris’uagua, gu ruveta manuahin’akse. Konzu Jutta von Sponheim kuoli 1136 vuvvennu, hyö vallittih Hildegardua heijän magistrakse, johtajakse.[10]
Vuvvennu 1141, konzu Hildegardale oli 42 vuottu, hänele ozuttihes nägy, kudaman periä hänele rodih prorokan kuččumus. Uskojen, gu häi sai čuvvollizen kyvyn sellittiä Bibliedy, häi tahtoi suaja omassah nävyt tekstoikse da jagua niidy ielleh.Eugenius III lugi Hildegardan tekstoi da käski hänele jatkua kirjutandua. Jälgimäi Hildegardan kirjutuksis rodih Scivias-tevos.[12] Nimi tulou latinankielizes virkehes Scito vias Domini, ”tunne Jumalan dorogat”.[13]
Bernardan da Eugeniusan hyväksyndän periä Hildegardua ruvettih tiedämäh ulgomualoilgi selvänägijänny da prorokannu. Äijät tahtottih pagizutella ”Reinin Sivillua”. Paiči papaloi Eugenius, Anastasius IV da Hadrianus IV, moizet kuulužat ristikanzat, kui riimalaine čuari Fridrih I Barbarossa sego Anglien kuningas Henry II omassah mučoinke Alienora Akvitanskoinke työttih hänele kirjastu.[12] Suat katoliičeskoit ristikanzat matkattih Disobodenbergah vastavumah hänenke.[14]
Konzu Hildegard kuoli vuvvennu 1179, hänen dovarišat da manuahin’at ruvettih ruadamah sih niškoi, gu katoličeskoi kirikkö sanos händy julgi pyhäkse ristikanzakse da gu händy mustettas tulies aijas. Hyö luajittih hänen biogruafii da kaunehesti čomendettuloi versielöi inehmizen teolougizis kirjutuksis da kompozitsielois. Yhtelläh, virralline processu oli moine pitky, ga hänes ei roinnuh täytty pyhiä ristikanzua, a sai vaigu beatifikacien. Vuvvennu 1940 Vatikan hyväksyi Hildegardan pruaznuičendan Germuanies, ga sežo benediktiniläzien keskes händy kučutah ”pyhäkse Hildegardakse”.[15]
Nävyt
Hildegard neičykkäzes algajen nägi kirkastu valgiedu da kummakkahii nägylöi. Häi iče sanoi, net oldih moizet diivittävät, ga animea mea contremuit, ”hengi minul särizi”. Ezmäi häi duumaičči, buite kai rahvas nähtih moizii nägylöi, no kaiččijale kerdojes sai tiijustua, gu se ei olluh tavalline. Sit lähtijen häi pitkän aigua ei sanelluh niilöih nähte enimile ristittyzile.[7] Tiedomiehet nygöi duumaijah, gu nävyt roittih migrenilöin periä.[13]
Tevokset
Kirjutukset
Muuzikku
Lähtehet
- Baird, Joseph L. & Ehrman, Radd K.: The Letters of Hildegard of Bingen Volume I. Oxford University Press, 1994. ISBN 978-0195121179.
- Dickens, Andrea Janelle: International Library of Historical Studies: Female Mystic: Great Women Thinkers of the Middle Ages. De Gruyter, 2007. ISBN 978-3-11-019941-3.
- Harmless, William: Mystics. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-530038-3.
- Hildegard of Bingen Encyclopedia.com. Viitattu 6.2.2016.
Viittehet
- ↑ Hildegard of Bingen (англ.) — 2008.
- ↑ Saint Hildegard (англ.)
- ↑ 3,0 3,1 Budapestin yliopisto — 1635.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 John F. Kennedy Center for the Performing Arts — 1971.
- ↑ https://www.oxfordmusiconline.com/grovemusic/view/10.1093/gmo/9781561592630.001.0001/omo-9781561592630-e-0000013016
- ↑ Harmless 2008, s. 60.
- ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 Baird & Erman 1994, s. 5.
- ↑ 8,0 8,1 Harmless 2008, s. 61.
- ↑ Dickens 2007, s. 26.
- ↑ Dickens 2007, s. 27.
- ↑ Harmless 2008, s. 62.
- ↑ 12,0 12,1 Harmless 2008, s. 63.
- ↑ 13,0 13,1 Harmless 2008, s. 67.
- ↑ http://www.encyclopedia.com/topic/Hildegard_of_Bingen.aspx 6.2.2016.
- ↑ Harmless 2008, s. 64.