Johann Strauss

On otettu Рувики-späi
Johann Strauss
Johann Strauss II (3).jpg
Roindupäivy 25. ligakuudu 1825(1825-10-25)[1][2][…]
Roindukohtu
Kuolendupäivy 3. kezäkuudu 1899(1899-06-03)[1][2][…] (73 vuottu)
Kuolendukohtu
Mua
Toimindu säveldäi, orkestranohjuaju, muusikko
Tuatto Johann Strauss vanhempi[d]
Muamo Maria Anna Streim[d]
Akku Henrietta Treffz[d], Angelika Strauss[d][3][4] и Adele Strauss[d]
Palkindot da arvonimet
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritarit Frans Joosefin ritarikunta Kunnialegioonan ritari Knight of the Order of the Lion and the Sun 4th class, Order of the Medjidie
Nimikirjutus Изображение автографа
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Iogann Batist Štraus II (germ. Johann Baptist Strauss; 25. ligakuudu 1825, Vena3. kezäkuudu 1899, Vena) - on avstrielaine säveldäi, orkestrujohtai da viulunsoittai, tundiettu "valssin kuningas", kudai kirjutti äijy muuzikkutevoksii da moni kuulužua operiettua.


Elaigu

Iogann Štraus rodihes kuulužan avstrielazen säveldäjän Iogann Štraus vahnemban perehes. Hänen died'oin tuatto Iogann Mihael' Štraus (1720-1800) oli jevrei Budapeštaspäi, kudai otti katoulizen uskon. Štraus nuoremban kaksi vellie sežo oli tiettävii säveldäjii.

Iogannan tuatto tahtonus, gu poigu ollus bankiirannu, sen täh brihaččuine opastui soittamah viulua peitoči, gu ei suututa vahnembua. Muammo auttoi poijale kehittyö muuzikas.

Vallankumovuksen Avstries vuvvennu 1848 jälgeh tuatan ja pojan riidu vaigu syveni. Iogann Štraus vahnembi kannatti monarhiedu da kirjutti uskollizen Radeckien maršin, Iogann Štraus nuorembi täl aigua soitti Marsel'ezua da ičegi kirjutti moni vallankumovuksellistu maršii da val'sii.

Vuvvennu 1849 Iogann Štraus vahnembi kuoli skarlatiinas. Tuatan kalmal Štraus nuorembi soitti Mocartan Rekviem hengenmessun, sit nimitti tuatale Eolovan arfu val'sin da painoi tuatan tävven kirjutuskogomuksen omal suittodengoil.

Vuvvennu 1856 Štraus oli ezmäzil ozuttelumatkoil Ven’al.

Vuvvennu 1862 häi nai ouperupajattajas Jetti Halupeckaja.

Iogann Štrausan tulokkahimat vuvvet oli 1860-1870, konzu säveldäi kirjutti omat parahat val’sit Kaunehel taivahankarvazel Dunajal (1866), Venan mečän suarnat (1868) da parahat operietat.

Vuvvennu 1870 Štraus kieldävyö dvorčuvelgois (andoi net Eduard vellele) da pani omua elostu operietale. Vuottamattah, 43-vuodehizennu kuoli Jozef velli.

Vuvvennu 1871 Iogan Štraus Žak Offenbahan nevvon mugah keksii oman ezmäzen Indigo da nellikymmendy rozvuo operietan, kudai mielytti rahvastu. Kaikkiedah säveldäi kirjutti 15 operiettua.

Vuvvennu 1874 Iogan Štraus piästi ilmoih Yöliivoi operietan, kudual ezmäzikse ei olluh suurdu kuulužustu. Operiettu moni vuottu oli Venan teatroin lavoil, ga sai triumfusuvaičustu vaigu 20 vuottu peräs, konzu Gustav Maler keksii uvven redakcien.

Vuvvennu 1885 säveldäi kirjutti uvven nerotevon Čiganoin baronu operietan, kuduan juondeh on otettu Mor Jokain Saffi kerdomuksespäi. Operietan muuzikku on täytetty vengrielazel koloriital.

Elaijan jälgivuozien aijannu Iogann Štraus ei pidänyh konsertoi da läs ainos oli omas kois.

Vuvvennu 1899 häi suostui ohjata allun soitandua Yöliivoi operietan 25-vuodehispruazniekan kunnivokse. Kodih matkas olles säveldäi kylmi da kuoli Venas 73-vuodehizennu kouhkoloinžuaras. Häi oli pandu muah Venan piäkalmistol. Tulien vuon Jozef Baijer säveldi loppussah hänen Tuhkimo balietan.

Iogann Štrausan toimindu muuzikkualal

Omassah ijän aloh Iogann Štraus säveldi 496 tevostu: 168 val'sii, 117 pol'kua, 73 kadrielii, 43 maršii, 31 mazurkkua, 15 operiettua, nagrettavan ouperan da balietan. Häi nosti tansimuuzikkua simfounizille piälöile. Štrausan tevoksii ihaillih erilazet säveldäjät, Offenbahas Vagnerah, Legaras Čaikovskijah.

Huomavukset