Jonas Heiska

Jonas Heiska
Jonas Heiska
Roindupäivy	13. ligakuudu 1873
Roindukohtu	Toivakka[d], Keski-Suomen muakundu[d], Suomi;
Kuolendupäivy	3. kevätkuudu 1937 (63 vuottu)
Kuolendukohtu	Jyväskylä[d], Suomi;
Mua	Suomi;
Toimindu	taidoilii
	Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Jonas Heiska (suom. Jonas Heiska; 13. ligakuudu 1873, Toivakka, Suomen suuriruhtinaskundu — 3. kevätkuudu 1937, Jyväskylä, Suomi) on suomelaine taidoilii.

Eloskerdu

Jonas Heiska rodivui 13. ligakuudu vuvvennu 1873 Toivakka-linnah, siegi mendih hänen lapsus- da nuorusvuvvet. Lapsennu puaksuh läži, sen periä hänen selgäh kazvoi gurbu. Ga sih huolimattah Jonas oli älykäs da nerokas lapsi. Vuvvennu 1890 händy työttih opastumah Jyväskyläh liceih. Sie Heiska tuttavui Otto Kuusizenke. Mollembat oldih školan parahii opastujii (myöhembi, vuvvennu 1900, Heiska mualuau Kuusizen portrietan^[2]). Heiska suvaičči muuzikkua, soitti viulul, tahtoi ruadua muuzikku- libo taidoalal.

Vuvvennu 1898 Heiska piäzi opastumah Helsinkin taidoškolah. Myöhembi händy ruvettih tundemah Keski-Suomen enzimäzenny taidoilijannu. Yhtenny Heiskan opastajis oli Eero Järnefelt. Myöhembi Jonas opastui Pariižas. Sie häi kiinostui impressionizmah da rubei käyttämäh tačmoil piirustustabua. Sil aigua häi yhtyi jogavuodehizeh ozutteluh, kuduan järjestäjänny oli Helsinkin taidoilijoin seuru. Vuvvennu 1900 Jonas Heiska yhtyi Pariižas piettyh Kogo muailman ozutteluh.

Jonas Heiska. Avtoportriettu

Jevroupas opastuttuu Heiska tuli järilleh roindulinnah Toivakkah. Sie, perehferman ymbäristöalovehel, häi kävyi mualuamah. Myöhembi, dostalikse igiä häi muutti Jyväskyläh. Sie opastumah hänen luo kävyi tulii arhitektoru Alvar Aalto^[3]^[4]. Vuvvennu 1918 karjalazes Uhtuon kyläs, nygözes Kalevalas, hyväksyttih Vienan Karjalan lippu, kuduan luadi Jonas Heiska^[5]. Vuvvennu 1920 Jonas nai. Hänen mučoi oli muuzikan da pajatandan opastai Maikki Aro. Vuvvennu 1921 häi sai tyttären, kuduale annettih nimi Vappu.

Jonas Heiska kuoli 3. kevätkuudu vuvvennu 1937, hänel oli 63 vuottu.

Hänen tytär Vappu Heiska sežo rodih taidoilijakse da jatkoi kuvien mualuamistu tuatan talois. Vuvvennu 1993 enne kuolendua häi jätti taloin ruadopertinke da kai omažuot Jyväskylän linnale. Häi tahtoi, gu talois luajittas muzei. Vuvvennu 1998 muzei avai omat veriät kävyjile. Tänäpäi sen kunnos pidämizes vastuau Keski-Suomen Muzei. Talois voibi nähtä taidoilijan ruadoloi sego kyläelokseh liittyjii ezinehii.