Juho Kujola
| Juho Kujola | |
|---|---|
| Tiijosto:Juho Kujola.jpg | |
| Roindupäivy | 18. pakkaskuudu 1884 |
| Roindukohtu | |
| Kuolendupäivy | 4. kezäkuudu 1963 (79 vuottu) |
| Kuolendukohtu | |
| Mua | |
| Toimindu | kielentutkii |
Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alguperäine sugunimi Lazarev, 18. pakkaskuudu 1884, Miinalan kylä - 4. kezäkuudu 1963, Tampere) oli suomelaine lyydin da karjalan kielen tutkii.
Eloskerdu
Juho Kujola oli roinnuhes karjalazeh muanruadajien pereheh. Lapsennu opastui Sordavalan liceis, kuduas kiinnostui salmilazen murrehmaterjualan keräilemine.
Vuvvennu 1904 Kujola rubei opastumah suomen kieldy da slavjuanoin filolougiedu Helsinkin yliopistos. Opastundan aigah häi keräi suurdu salmin murdehen sanaston materjualua.
Kujola loppi yliopiston vuvvennu 1909, hänen tutkimus salmin murdehen foneetiekkah nähte piäzi ilmoih vuvvennu 1910 Suomi-sarjas.
Kujola äijän kävyi lyydin da karjalan murdehien tutkimusmatkoih. Kezäl 1909 sai Suomelazen Kirjalližuon Seuran stipendien da matkusteli lyydin alovehele: Sunnunsuun kyläh, alovehen pohjazeh da suveh, Kuujärvessah. Kujola keräi sanastuo, kirjutti iäni- da muodo-opillizii huomavuksii, otti fotokuvii.
Tuliennu vuvvennu Kujola puutui tutkimah valdainkarjalazien kielimuoduo Novgorodan gubernies. Anuksen gubernien gubernuattoru kieldi Kujolale kävvä lyydin aloveheh poliitttizien syylöin periä. Kujola rubei titkimah sit Novgorodan ja Tverin gubernieloin karjalan murdehii. Häi kävyi eri aigah Toržokah, Zubcovah, Višnii Voločokah, Ostaškovah, Vesjegonskah, Kašinah da Bežeckah. Tutkii keräi suuren sanaston da suarnoin materjualan.
Pitkän aigua Kujola ruadoi suomen kielen opastajannu da luvendoiččijannu školis da liceilöis. Häi korjaili kogomuksen Lyydiläisiä kielennäytteitä (1934), sanakniigan Lyydiläismurteiden sanakirjan (1944). Vuvvennu 1960 Kujola sanottih Helsingin yliopiston kunnivotiedodouhtorikse.