Julius Caesar

On otettu Рувики-späi
Julius Caesar
Gaius Iulius Caesar (Vatican Museum).jpg
Roindupäivy 12. heinykuudu 100 eaa.[1][2] или 13. heinykuudu 100 eaa.[3][4][…]
Roindukohtu
Kuolendupäivy 15. kevätkuudu 44 eaa.[5][6][…] (55 vuottu)
Kuolendukohtu
Mua
Toimindu puhuja, memoirist, hallitsija, Ancient Roman historian, runoilii, Ancient Roman priest, Ancient Roman politician, Ancient Roman military personnel, poliitiekku, sotapäällikkö, kirjuttai, histourikku
Tuatto Gaius Julius Caesar[d][7][8][…]
Muamo Aurelia Cotta[d][7][8][…]
Akku Cornelia Cinnilla[d][7][8][…], Pompeia Sulla[d][9][8][…] da Calpurnia Pisonis[d][7][8][…]
Lapset Julia[d][13][7][…], Ptolemaios XV[d][7][14] da Augustus[7]
Palkindot da arvonimet
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа
Tiijosto:Giulio cesare, 110 ca. da originale del 50 ac ca. 6038.JPG
Julius Caesar

Julius Caesar (12. heinykuudu 100 enne meijän aijanluguu – 15. kevätkuudu 44 meijän aijanluguu) on muinasriimalaine valdivonvallas da poliitiekas olluh, vojennoi piälikkö, kirjuttai. Oli konsulannu vuozinnu 59, 48, 46, 45 da 44 enne meijän aijanluguu, diktuattorannu vuozinnu 49, 48-47 da 46-44 enne meijän aijanluguu, suuri pontifiekku vuvves 63 enne meijän aijanluguu algajen.

Vahnah patritsianskoih suguh kuulujannu Caesar toine toizele peräh sai kaikkii tavallizii riimalazii virgoi da sai ičele kuulužan nimen konservatiivizien senuattoroinke vastustamizis. Vuvvennu 60 enne meijän aijanluguu perusti enzimäzen triumviratan – kolmikkoliiton – vie kahten vaikutusvaldazien poliitiekoinke – Gnaeus Paompeisus Magnus da Marcus Licinius Crassus. Vuvves 58 enne meijän aijanluguu algajen enämbi kaheksua vuottu oli nygözien Šveitsuarien, Frantsien, Belgien, Germuanien da Velikobrituanien alovehil Gallicuman voinal, kudaman jälles liitti Riimskoih imperieh vägi suuren alovehen Atlantiekan valdumerespäi Reinassah da sai ičelleh nerokkahan vojennoin piälikön kunnivon. Allus 49 vuottu enne meijän aijanluguu algoi kanzallizen voinan, sendäh ku ei voinnuh piästä sobuh senuattoroinke moizis dielolois, kui hänen järilleh tulendu Riimah da suvvon koskemattomus virgurikoksis (valličendois elol muanitandas, virginiekoile kädehandolois, sobimuksien rikondas, vägivallas da toizis). Nelläs vuvves Caesar pergi senuatan kannattajat Itualies, Ispuanies (kahteh kerdah), Gretsies da Afriekas, myös häi pergi Egiptan da Pontan halliččijoin voiskat.

Caesar oli armahtuksen poliitiekan kannattai, ga samal aigua kuaznii monii omii piävastustajii. Tävvelleh voiton suaduu häi otti iččeh käzih konsulan vallan da diktuattoran erivallan (jälgimäi kogo ijäkse virrannu), pidi uvvistustu yhteiskunnan kaikis puolis. Caesarii vie eläjes ruvettih pidämäh jumalannu, voittajan vojennoin piälikön imperuattoru-arvonimi rubei kuulumah hänen nimeh. Caesarin tapettuu hänen omahine Gaius Octavius otti hänen nimen da sai enimän hänen perindön perindöbumuagan mugah. Tuliel hänes rodih enzimäine imperuattoru.

Caesaris oldih eri mieldy eläjes da tämä säilyi Riiman imperien aigahgi: hänen nimie da kunnivuo kaikelleh puhtastettih halliččijoin kannattajat, a vastustajat kiitettih hänen tapettuloi da peittoliittolazii. Tundietunnu Caesar oli Keskiaigua da Uvven aigua. Paiči poliittistu da vojennoidu ruaduo Caesarii tundietah kirjuttajannu. Häi kirjutti prostoih da selgieh luaduh, sendäh hänen kirjutuksii pietäh muinas-riimalazen literatuuran klassiekannu da niidy käytetäh latinan kieleh opastandas. Caesarin nimeh liitetäh kaizer- da tsuari -arvonimet, myös seiččemenden kuun nimi monis kielis – ijul’.

Huomavukset

  1. ↑ Ranskan kansalliskirjasto — 1537.
  2. ↑ Gran Enciclopèdia Catalana (кат.) — Grup Enciclopèdia, 1968.
  3. ↑ Goldsworthy A. Caesar, Life of a Colossus — 2006. — S. 30.
  4. ↑ https://books.google.com/books?id=lNV6-HsUppsC&pg=RA3-PA147&dq=13+July+100+BCE+Julius+Caesar&hl=en&sa=X&ved=0ahUKEwiprsCCxqzgAhUMVK0KHRBXCjQQ6AEIOTAD#v=onepage&q=13%20July%20100%20BCE%20Julius%20Caesar&f=false — S. 147.
  5. ↑ Parenti M. The Assassination of Julius Caesar: A People's History of Ancient Rome — The New Press, 2003. — S. 167. — ISBN 978-1-4587-8435-3
  6. ↑ Goldsworthy A. Caesar, Life of a Colossus — 2006. — S. 505.
  7. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 http://www.strachan.dk/family/iulius_patrician.htm
  8. ↑ 1 2 3 4 5 C. Iulius (131) C. f. C. n. Fab. Caesar // Digital Prosopography of the Roman Republic (англ.)
  9. ↑ Любкер Ф. Pompeii (рус.) // Реальный словарь классических древностей по Любкеру / под ред. Ф. Ф. Зелинский, А. И. Георгиевский, М. С. Куторга, Ф. Гельбке, П. В. Никитин, В. А. Канский, пер. А. Д. Вейсман, Ф. Гельбке, Л. А. Георгиевский, А. И. Давиденков, В. А. Канский, П. В. Никитин, И. А. Смирнов, Э. А. Верт, О. Ю. Клеменчич, Н. В. Рубинский — СПб.: Общество классической филологии и педагогики, 1885. — С. 1079—1085.
  10. ↑ Deutsche Nationalbibliothek, Staatsbibliothek zu Berlin, Bayerische Staatsbibliothek, Österreichische Nationalbibliothek Record #118518275 // Gemeinsame Normdatei (нем.) — 2012—2016.
  11. ↑ http://www.nytimes.com/1989/10/08/travel/there-s-a-small-hotel-rome-charm-and-efficiency.html
  12. ↑ http://www.funtrivia.com/en/subtopics/Cleopatra-Last-Queen-Of-The-Nile-123331.html
  13. ↑ Н. О. Юлия (рус.) // Энциклопедический словарь — СПб.: Брокгауз — Ефрон, 1904. — Т. XLI. — С. 370.
  14. ↑ Цезарион (рус.) // Энциклопедический словарь — СПб.: Брокгауз — Ефрон, 1903. — Т. XXXVIIа. — С. 891.
Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Julius_Caesar&oldid=126330194"