Kaksitostu kuudu (baliettu)

Kaksitostu kuudu
Bruni Т.G. Dekoracien käzipiirros. Loppuoza. Leningruadu, Valdivolline akadiemine Pieni ouperuteatru. "Kaksitostu kuudu", 1954.
Säveldäi	B. L. Bitov
Libreton kirjuttai	A. G. Handamirova
Horeograffu	B. A. Fenster
Orkestranohjuaju-johtai	J. M. Kornblit
Ozien lugu	4
Luajinduvuozi	1954
Enzimäine ozutus	16. oraskuudu vuvvennu 1954
Enzimäzen ozutuksen kohtu	Mihailovskoi teatru

"Kaksitostu kuudu" (ven. "Двенадцать месяцев" on B. L. Bitovan baliettu nelläs aktas (8 ozua) čeehieläzen rahvahan suarnan mugah da S. J. Maršakan suarnuozutelman mugah. Enzikerdua baliettu ozutettih 16. oraskuudu vuvvennu 1954 Leningruadan Pienen teatran laval. Libreton kirjuttajannu on A. G. Handamirova; baliettuohjuaju B. A. Fenster, taidoilii N. G. Bruni, orkestranohjuaju J. M. Kornblit. Enzimäzes ozutukses Dobrunkan roulii ozutti V. M. Stankevič, Iržikan — V. S. Zimin, Renata-kuningattaren — G. I. Isajeva, Muamindaman — N. N. Latonina, Zlobogan — M. B. Darovskaja, Kanslerin — N. N. Filippovskii, Kuningahan vardoičusjoukon piälikön — N. S. Sokolov. Baliettua pandih lavale toizis mualoisgi: Vil'n'usas (vuozi 1958, baliettumuasteri B. J. Kelbauskas) da Kazanis (vuozi 1962, baliettumuasteri S. M. Tulubjeva).

Säveldäjäh B. L. Birovah nähte Kaksitostu kuudu -baliettu rodih enzimäzekse balietakse. Jälles enzimästy kuundelendua Säveldäjien liitos hänel pidi muuttua omassah kirjutettuu. Ruavos säveldäjäle nevvoi balietan luadii B. A. Fenster. Tevokses käytettih čeehieläzen rahvahan suarnan motiivoi, sendäh säveldäjäl tarkah pidi tutkie čeehielästy rahvahan muuzikkua. Pragan Kanzallizen teatran baliettuansambl'an ozanottai Vlastimil Ilek nenga kirjutti: "Kaksitostu kuudu -balietan partiituru voibi sanuo čeehieläzekse yhtehizen koloriitan, ritman da meloudien valpahien sävylöin mugah". Muuzikkah otettih luguzii čeehieläzii tansiloi.

Roulit

• Dobrunka, orboi
• Muamindam
• Zloboga, muamindaman tytär
• Renata-kuningatar
• Kansleri
• Iržik, saldattu
• Guvernantku
• Ministru
• Magistru
• Vellekset-kuut
• Opastai
• Kuningattaren vardoičusjoukon piälikkö
• Ombelii
• Bronzuricarit
• Jänöit
• Oravu
• Fokusniekku
• Gerol'd
• Nuorižo

Libretto

Kuningan dvorču. Käskyläzet pestäh lattieloi sa pyhkitäh pölylöi. Tulou Ministru, Kansleri, dvorčunaizet, Opastai, Guvernantku. Sih juoksou Renata-kuningatar, kudamal rodieu urokku. Häi vädžizöy da bauhiu. Kuningattarele ozutetah uvven pluat'an uvvenvuvven bualah nähte, se on čomendettu keinolluajittuloil lumikellozil. Keinolluajitut kukkazet ei miellytetä kuningatardu, häi kiškoi net da kyzyy tovellizii lumikellozii. Kuningatar ilmoittau käskyn, kudaman mugah se, kudai tuuu Uvvekse Vuvvekse lumikellozien poimičun, suau poimičun kuldua.

Linnan lagevo. Kaikin pietäh iluo da tansitah kuuzes ymbäri. Iržik-saldattu, kudamua kuningatar työndi meččäh kuuzeh, nägöy viččutakkua kandajan Dobrunka-orboin. Iržik lahjoittau Dubrunkale uvvenvuvven bobazen da kuččuu tansimah, ga häi kiirehtäy kodih vihazen muamindaman luo. Gerol'd pruazniekallizesti lugou kuningahan käskyn. Rahvas nagretah sidä käskyy.

Dobrunka tulou kodih. Muamindan da hänen tytär Zloboga miärätäh uuzii pluat't'oi päčillyö. Dobrunka tahtou mennä tulelluo da lämmitä, ga händy ähkätäh iäre. Kuuluu Gerol'dan torvindu. Muamindam lähtöy pihale da tulou järilleh kodih Gerol'dan da nuorižonke. Käskys tiijustettuu häi työndäy Dobrunkan meččäh lumikellozih.

Talvimeččy. Dobrunka varavos nouzou kuuzeh. Tulou Iržik da rubieu kuadamah puudu. Dobrunka pakkuu. Iržik lauhtuttau händy, kižuau hänenke lumoizil da hyö erotah. Rubieu tuhumah. Dobrunka tulou ahole, kus nägöy tules ymbäri istujii kaksitostu vellesty-kuudu. Vellekset hyvin otetah vastah händy. Dobrunka sanou, ku vihažu muamindam työndi händy meččäh lumikellozih. Vellekset huavatah hänele avvuttua. Pakkaskuu kodvazekse andau Sulakuule tiedovoitun kepin. Sulakuu viuhkuttau sil da algavuu kevät, lumen alpäi rubieu ozuttamahes lumikellostu. Sulakuu lahjoittau Dobrunkale tiedovoitun sormuksen. Dobrunka keriäy kukkazii poimiččuh, kiittäy velleksii da lähtöy iäre. Pakkaskuu suau järilleh kepin. Uvvessah algavuu talvi.

Muamindaman talois vastatah Uuttu Vuottu. Tulou Dobrunka da lahjoittau gostile kukkazii. Muamindan da Zloboga kiškotah kukkazet da suuttunuot gost'at lähtietäh iäre. Hyö otetah Dobrunkal kukkazet, kiškotah tiedovoitun sormuksen da lähtietäh dvorčah.

Kuningan dvorčan zualu suuren kuuzenke. Tansitah zaveditut bobazet. Bronzuricarit lähtietäh iäre alustoispäi da sežo ruvetah tansimah. Tullah Muamindam da Zloboga lumikellozienke, kerävynnyöt ihastutah. Muamindan da Zloboga prižmitäh uskaldettuloi kuldoi, ga Iržik sanou, ku nägi poimičun Dobrunkal käzis, sendäh kukkazet keräi häi. Kunigatar käsköy kaikile lähtie meččäh lumikellozih, a Muamindamal da Zlobogal pidäy ozuttua tie.

Kaikkienke yhtes meččäh tulou Dobrunkagi. Dobrunkan kyzyndäs kuningatar käsköy andua Dobrunkale järilleh tiedoivoitun sormuksen. Dobrunka lykkiäy sormuksen da algavuu kevät. Ruvetah kukkimah lumikellozet, ga konzu kerävynnyöt ruvetah niidy ottamah, net muututah lumekse. Tulou Pakkaskuu, rodieu vilu da rubieu tuhumah. Pakkaskuu andau Muamindamale da Zlobogale koiran nahkat, hyö toratah da muututah koirikse. Nämmii koirii val'l'astetah regeh da kuningatar lähtöy ries mečäspäi. Lähtietäh iäre dvorčan rahvasgi. Tullah vellekset-kuut da prostitahes Dobrunkanke. Iržik kuččuu händy tansimah. Kaikin vesseläh tansitah.

Huomavukset

Kirjalližus

• Вечеслова Т. Поэзия народной сказки // «Сов. культура», 19 июня 1954.
• Томпакова О. Б. Битов. Двенадцать месяцев, Л., 1958.
• Энтелис Л. А. Двенадцать месяцев // 100 балетных либретто / Редакторы: И. В. Голубовский, А. Б. Этина, корректор В. Г. Кравченко. — 2-е издание. — Москва: Музыка, 1971. — С. 65—67. — 306 с. — 75 000 экз.