Kanzoinväline muzeiloin päivy
| Kanzoinväline muzeiloin päivy | |
|---|---|
| Pääteema | Muzei |
| Day in year for periodic occurrence | 18. oraskuudu |
| Perustamizen paivymiäry | 18. oraskuudu 1977[1] |
| Tekijä | CIDOC[d] |
| Virralline verkosivusto | imd.icom.museum |
| SEO_description | Международный день музеев — изучайте подробную и систематизированную информацию в интернет-энциклопедии РУВИКИ |
| Nimen alkuperä | Muzei |
| SEO_title | Международный день музеев — Рувики: Интернет-энциклопедия |
 Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа | |
Kanzoinväline muzeiloin päivy on jogavuodine pruazniekku, kudamua pietäh 18. oraskuudu.
Kanzoinvälisty muzeiloin päiviä pietäh kogo muailmas vuvves 1977 algajen, konzu Kanzoinväline muzeiloin nevvoston (International Council of Museums ) 11. piäkonferensii oli Moskovas da Leningrudas[2]. Vuvvennu 1977 Muzeiloin yhteiskunnale tuli mieleh luadie erinomaine tapahtumu, kudamakse rodihgi Kanzoinväline muzeiloin päivy. Rezol'ucii oli hyväksytty sinny 1977 vuon Kanzoinvälizen muzeiloin nevvoston Yhtehizen assamblein (ICOM) aigah Moskovas.
Vuvvennu 1992 ICOM:n nevvosto, kudai virrallizesti on Kanzoinvälizen muzeiloin päivien luadijannu, kehoitti pidiä tapahtumua tiemoin mugah. Sit aijas joga vuottu Kanzoinvälizel muzeiloin päiväl on oma tiemu[3], da Kanzoinväline muzeiloin nevvosto ainos andau tiediä, mittumua piduo tieman mugah rodieu, ku niilöih voidas ottua ozua kaikin.
Vuozi vuvves tapahtu rodih kuulužembakse. Vuvvennu 2007, 30 vuvven peräs, Kanzoinvälizeh muzeiloin päiväh yhtyy enämbi 70 muadu. Sen vuvven tiemakse oli vallittu "Olemmo vastuollizet muailman perindös" («Todos somos responsables del patrimonio mundial»).
Vuvvennu 2015 tapahtumah otti ozua enämbi 35 tuhattu muzeidu 145 muaspäi[4].