Karl Marx

Karl Marx
Roindunimi	germ. Karl Heinrich Marx
Roindupäivy	5. oraskuudu 1818(1818-05-05)[…]
Roindukohtu	Trier[d], Reinin provinssi[d], Preussin kuningaskunta[d][…]
Kuolendupäivy	14. kevätkuudu 1883(1883-03-14)[…] (64 vuottu)
Kuolendukohtu	London, Englanti[d], Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta[d][…]
Mua	Preussin kuningaskunta[d] valtioton henkilö[d]
Toimindu	ekonoumistu, žurnalistu, histourikku, filosoufu, sotsiolougu, vallankumouksellinen, runoilii, poliitiekku, kirjuttai
Tuatto	Heinrich Marx[d][…]
Muamo	Henriette Presburg[d]
Akku	Jenny von Westphalen[d][…]
Lapset	Eleanor Marx[d], Jenny Longuet[d], Laura Marx[d], Edgar Marx[d], Frederick Demuth[d], Heinrich Edward Guy Marx[d] da Jenny Evelin Francis Marx[d]
Nimikirjutus
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Karl Heinrich Marx (5. oraskuudu 1818 – 14. kevätkuudu 1883) oli germuanielaine filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu, kirjuttai, runoilii, poliittine lehtimies, yhteiskunnallizel alal ruadai. Marx oli Friedrich Engelsan dovariššu da hänenke yksimieline. Engelsanke yhtes Marx kirjutti ”Kommunistizen puolovehen manifestan” (1848). Marx on poliittistu ekonoumiedu koskijan klassizen tiedoruavon kirjuttai ”Kapitualu. Poliittizen ekonoumien kriitiekku” (1867).

Marxan ruavon pohjale rodivuttih moizet alat kui:

1. Tiijos – ainehellizen dialektiekan tiedometoudu.
2. Filosoufies – Hegelin filosoufien ainehelline ellendämine.
3. Sotsiualugumanituarizil tiedoaloil – kul’tuuran histourien ainehelline ellendämine.
4. Sotsiualupraktiekas da nygyaigazil sotsiualugumanituarizil tiedoaloil – tiijolline sotsializmu, rahvaspuolien borčan enzimäine tiijolline teourii.
5. Ekonoumiekas – poliittizen ekonoumien tiijolline kriitiekku, ližäarvon enzimäine tiijolline teourii.

Kai nämä alat yhtes kuulutah ”marksizmah” da ollah kommunistizen liikkehen pohjannu.

Opastundu

Triras gimnuazien loppiettuu Marx piäzi opastumah yliopistoh, ezmäi Bonnan, kus opastui vaiku kaksi opastuskauttu, sit Berlinan, kus opastui oigevustieduo, histouriedu, taijon histouriedu da filosoufiedu.

Vuvvennu 1839 häi kirjutti tutkimusruavon ”Epukuran, stojikoin da skeptizen filosoufien histourien tetratit”.

Vuvvennu 1841 Marx enne aigua loppi yliopiston da kirjutti väitöskirjan ”Eruo Demokritan naturfilosoufien da Epikuran naturfilosoufien välil”, kudaman väitti Jenan yliopistos, Berlinan yliopistoshäi väitändy oli dengoin puoles hänele vaigei. Silloi Marx oman mielikannan mugah oli Hegelin jälgeläine idealastu. Yliopiston loppiettuu Marx muutti Bonnah.

Ruado

Vuozinnu 1842-1843 Marx ruadoi Rhenische Zeitung -lehten toimittajannu da redaktorannu. Ezmäi häi sanoi, ku pidäy kieldävyö tsenzuuras, sit avvonazesti rubei kritikuimah halličuksen ruaduo. Jällespäi monis omis kirjutuksis häi kuhkutti prussien monarhien vallan lykkiändäh vallankumovuksen vuoh da sen demokruatiekse vaihtandah. Vallasolijat ei voidu olla vaikkani, sendäh kevätkuul vuvvennu 1843 lehti salvattih. Marx vie enne sidä lähti ruavospäi iäre, ga se ei pellastannuh lehtie. Ruado lehten toimitukses pal’l’asti, ku Marx ei ylen hyvin tiijä poliittistu ekonoumiedu, sendäh häi rubieu perinpohjin tutkimah sidä, jatkajen lehtimiehen ruaduo.

Vuvvennu 1943 Marx muutti perehenke Pariižah, kus tuttavui Heinrich Heinen da Friedrich Engelsan kel. Juuri Engels kiändi Marxan mielet ruadajan rahvaspuolen eländytilah. Pariižas Marx oli kosketuksis ruadajan rahvahan yhtistyksienke.

Vuvvennu 1845 tuhukuul Marx karkoitettih Pariižaspäi da häi muutti Br’usselih, kunne tuli Engelsgi. Sie hyö yhtes kirjutettih Germuanielaine ideolougii -ruado, kudamas kritikuittih Hegelin da nuorien hegeliläzien mielii. Hyö mollembat ruvettih kuulumah kanzoinvälizeh peitoči ruadajah da kuhkutusruaduo pidäjah ”Oigienmugazien liittoh”. Liiton kehitykses kirjutettih kommunistizen liiton programman – tundietun ”Kommunistizen puolovehen manifestan”, kudai jullattih 21. tuhukuudu 1848 Londonas.

Tuhukuun 1848 vallankumovuksen allettuu Marxua karkoitettih Belgiespäi, häi lähti järilleh Pariižah, sit kevätkuun vallankumovuksen jälles – Germuanieh, Kölnah, kus Engelsanke yhtes puutui piästiä ilmah jogapäivästy vallankumovuksen lehtie ”Neue Rheinische Zeitung”. Lehti heitti ruandan, konzu Germuanies 1849 vastahnouzemizis oli voitettu vastahnouzijat. Marxua karkoitettih Germuaniespäi, häi lähti perehenke Pariižah. Siepäigi händy karkoitettih da pereh muutti Londonah, kus Marx eli kuolendassah da kirjutti omat tärgiet ekonoumizet tevokset, niilöin joukos ”Kapitualangi”.

Huomavukset