Kumikoski
| Kumiskoski | |
|---|---|
 Kumikoski Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizes piiris | |
| Kuvailu | |
| Korgevus | 13,6 m |
| Sijoittumine | |
| Jogi | Vuonnini |
| Страна | |
 Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа | |
Kumiskoski on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizes piiris Luusalmen kyläkunnas Vuonnini-jovel olii koski, kuuluu Karjalan tazavallan alovehellizeh Kumikoski-gidrolougizeh luonnon mustomerkih.
Yleistiijot
Kumikoski on Pohjas-Karjalan suurin koski, sen korgevus on 13,6 metrii. Algavuu läs yhty metrii olijannu koskennu, sit muuttuu ei-tazazekse koskekse, kudaman korgevus on läs kaheksua metrii da levevys 25 metrissäh. Kosken alavuo luadiu kiännälmyksen da sit jyrkäh kaidenou, rodieu vähembi 10 metrii levevytty. Sit vuo uvvessah levenöy 20 metrissäh. Kumikosken vien kogonaine piälaskendu on läs 40 metrii piduhuttu.
Vuonnini-joven virdu, alemba da ylembä Kumikoskie, on rauhalline. Joven pienen vienkerävöalan periä vienkulutus ei ole suuri, ga suurenou keviän aigah. Tyynipäivinny Kumikosken kohineh kuuluu enämbäle migu 2 kilometrii.
Kumikoski kallivorannoinke, niilöis ymbäri kazvajan mečänke, ei-tazazen vuonke kiinnostau matkailijoi. Koskie suau kaččuo ylähänpäi, alahanpäi da mollembis rannoispäi.
Gidrolougine mustomerki
Kumikoski kuuluu Karjalan tazavallan Kumikoski-gidrolougizeh luonnon mustomerkih alovehellizen merkičyksenke. Tämä eriže suojeltavu luonnonaloveh on perustettu 12. elokuudu vuvvennu 2013. Sen tarkoituksennu on ainavoluaduzen da ekolougizes, tiijollizes, kul'tuurizes, estietiekallizes da rekreacionnois nägökohtas kallehen Vuonnini-joven luonnon kompleksan säilyttämine. Täh luonnon kompleksah kuulutah kosket Kumikoski, D'urikko da Tuhko.
Kumikoski-gidorougine luonnon mustomerki on Kalevalan kanzallizes piiris Luusalmen kyläkunnas, 40 kilometrii lounahah suures Seesjärven järvespäi. Tämän eriže suojeltavan luonnonalovehen pinduala perustandudokumentoin mugah on 3475,6 gektuarua, nillöis meččyfondan mualoi on 3476,6 gektuarua (100 % kaikes eriže suojeltavan luonnonalovehen pindualas). Tarkendettuloin tiedoloin mugah eriže suojeltavan luonnonalovehen pinduala on 3624,0 gektuarua, niilöis meččyfondan mualoi on 3624,0 gektuarua (100 % kaikes eriže suojeltavan luonnonalovehen pindualas).
Kumikoski-eriže suojeltavu luonnonaloveh on Karjalan tazavallan Luonnonvaroin da ekolougien ministerstvan da Karjalan tazavallan b'udžiettuluonnonsuojelulaitoksen "Karjalan tazavallan alovehellizien eriže suojeltavien luonnonalovehien direkcien" alazennu.
Gallerei
Kirjalližus
- Особо охраняемые природные территории Республики Карелия / Министерство природных ресурсов и экологии Республики Карелия, Бюджетное природоохранное рекреационное учреждение Республики Карелия "Дирекция особо охраняемых природных территорий регионального значения Республики Карелия", Карельский научный центр Российской академии наук ; [сост.: Кипрухин И. В. и др.]. — Петрозаводск : Министерство природных ресурсов и экологии Республики Карелия, 2017. — 432 с. : ил., фот. ; 25 см. — ISBN 978-5-4386-1458-6