Kuzova-suaristo

Kuzova-suaristo
Kuzova-suaristo
Ominažukset
Suurin suari	Ven'an Kuzov
Korgevin kohtu	123,4 metrii
Eläjät	0 hengie
Sijoittumine
	64°55′53″ с. ш. 35°08′59″ в. д.GЯO
Vezialoveh	Vienanmeri
Mua	Ven'anmua;
Aloveh	Karjal
Piiri	Kemin piiri
	Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Kuzova-suaristo (ven. Кузова́) on yksi Vienanmeren suarijoukkolois, oza Kemin kallivosuarii, on Kemin linnas koillizeh päi da Solovetskoin suarilois päivänlaskuh päi. Suaristo on oza Karjalan tazavaldua.

Suaristoh kuuluu 16 ei-suurikogostu suardu, kaksi kudamis ollah Ven'an Kuzov- da Germuanien Kuzov -nimizet suaret, net ollah suariston suurimii suariloi. Ven'an Kuzov -suaren korgevin kohtu on 123 metrii, Germuanien Kuzov -suaren — 118 metrii.

Suaristo kuuluu saamelazien kul’tuuran ainavoluaduzil muinaismustomerkilöil. Suarel on lövvetty muinasaigazen ristikanzan oloipaikkua da uskondorakendustu, labirintua (ven.) (olo. da seidua.

Histourii

Suariloi on pandu dokumentoih vie XV vuozisuan puolivälis (enne Solovetskoin suarii).

Enimiten levinnyön versien mugah Kuzova-sana lähti saamelazes Куз-ойвэ-sanas ("Kuuzen piät"). Mägilöin nimilöis mugaže löydyi saamelaine ойвэ (piä, ladvu)^[1]).

Luonnonsuojelualoveh

Vuvvennu 1991 Vienanmeren suariloin arvokkahien luonnonmualoin (ven.) (olo. sego omaluaduzien kazvi- da elättimuailmoin säilyttämizekse avattih valdivolline Kuzova-luonnonsuojelualoveh.

12. heinykuudu vuvvennu 2012 Karjalan tazavallan halličus hyväksyi Kuzova-luonnonsuojelualovehtu koskijat siännöt^[2].

Anglielazes vuvven 1773 atlasas suaristo on kirjutettu Cozowa-sanal

Matkailu

Lebävystoimindu (huogavundukohtien järjeständy, turistujoukkoloin azetundupaikkoin azundu, palatkoin pystytändy, tulen luajindu) suau pidiä vai Ven’an, Germuanien da Černeckoin suariloin alovehil, da vaigu sih niškoi tarkoitettulois kohtis, loittombi kul’tuuruperindön objektoin (ven.) (olo. suojelualovehis. Lebävyndy on kielletty Kuzova-luonnonsuojelualovehen toizil suariloil linduloin pezoitunduaijakse 15. päiväs oraskuudu 15. päivässäh heinykuudu^[3].

Huomavukset

↑ "Русская речь", Выпуски 1-3, Наука, 2001
↑ Правительство Карелии приняло новое Положение о заказнике «Кузова» (рус.). Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 19. kylmykuudu 2014
↑ Государственный природный заказник "Кузова" (рус.). Kačondan päivymiäry: 14. ligakuudu 2025.

Linkat

Фотографии и карта архипелага (рус.). argonavt.narod.ru.
Архипелаг Кузова — Белое море (рус.). этокарелия.рф.

[1] "Русская речь", Выпуски 1-3, Наука, 2001

[2] Правительство Карелии приняло новое Положение о заказнике «Кузова» (рус.). Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 19. kylmykuudu 2014

[3] Государственный природный заказник "Кузова" (рус.). Kačondan päivymiäry: 14. ligakuudu 2025.

[1]

[2]

[3]