Ludwig van Beethoven

Ludwig van Beethoven
Ludwig van Beethoven
Roindupäivy	voi olla 16. talvikuudu 1770[…]
Roindukohtu	Bonn[d], Kölnin vaaliruhtinaskunta[d], Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d][…];
Kuolendupäivy	26. kevätkuudu 1827[…] (56 vuottu)
Kuolendukohtu	Vena, Itävallan keisarikunta[d][…];
Mua	Kölnin vaaliruhtinaskunta[d];
Toimindu	säveldäi
Tuatto	Johann van Beethoven[d]
Muamo	Maria Magdalena van Beethoven[d]
Palkindot da arvonimet	Bröckemännche Award[d] (2020)
Nimikirjutus
Verkosivusto	beethoven-haus-bonn.de
	Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Joseph Karl Stieler, Beethoven, 1819 libo 1820. Tämä kuva on kaikis Beethovenas luajittulois kuvis kaikkii tunnetuin.^[4]

Ludwig van Beethoven (16. talvikuudu 1770 Bonn – 26. kevätkuudu 1827 Wien) oli germuanielaine säveldäi. Beethoven rodihes vähäzel kuurnis, ga sih huolimattah häi ruadoi eloksen loppussah.

Beethovenan vahnembat oldih viinanjuojii. Hänen tuatto oppi luadie omassah poijas Mozartan jyttysty lapsigeniedy da käski häbel jo nellivuodizennu soittua joga päiviä čuasučotal. Siiričikulgijat nähtih poiguraškan pianon vieres, toiči itkemäs väzymykses.^[5] Školas dorvarišat piettih Beethovenua rauhallizennu, no eristäytyjänny sego himottomannu opastuo. Sežo školan ulgopuolel häi oli ujo, pahoi hoijettu da ligahine. Lapsennu häi oli ozakas vai silloi, konzu hänet oli jätetty ičekseh, gul'aičemah libo kaččomah hänen vuiškalpäi lövvetyl teleskopal Siebengebirgie, kudai oli vuarujoukko Reinin toizel puolel.^[6] Nuori Ludwig ozutteli julgizesti enzimäzen kerran jo seiččievuodizennu.Täs ozutukses tuatto väitti poiguah kahtu vuottu nuorembakse, ku Ludwigan nerokkus luadis suuremban vaikutuksen.^[7] Beethoven sai iče tiediä dielos vaste 40-vuodizennu.^[8]

Beethovenan mielialat vaihteltih ravieh da hänel oli depressiedy. Beethovenan kuurnizuole on ezitetty sellityksii. Myöhembi on tutkittu, ku hänen tukan lyijypidohus oli kai sada kerdua normualii korgiembi. Lyijyy käytettih Beethovenan aijannu - tiedämättäh sen haittuvaikutuksis - daže liečehis da viinan magevuttamizes. Beethoven sai lyijyy sežo hänen voimattomuksien hoijoin aijannu.^[9] Lyijyn tiijetäh aiheuttajan mielialoin vaihtelendua, vuottamattomii uravuskohtavuksii da kai kuurnizuttu.^[10]

Hänen ner'os huolimattah Beethoven ei nikonzu olluh yhtenjyttyine muuzikan lapsigenii kui Mozart, da säveldämine oli hänele jygiembiä. Häi kohendeli omiidah sävellyksii alalleh^[11] da tavan mugah turvautui uvven luadimizes vahnoih idejoih. Hänel oli tavannu säveldiä moni tevostu yhtelaigua, hyvin vaihtelijas sego segavas ruadoymbäristös. Ozin hänen kuurnizuontäh häi kehitteli tevokset omassah mieles valmehekse. Beethovenan ruadovauhti oli ravei, eigo häi enimyölleh välittänyh ni huogavundas ni omas hyvinvoindas.^[8]

Muuzikkunäyttehii

Sinfounii nro 5; 4. oza – Allegro

Sinfounii nro 9; 4. oza, ote (Oodi ilole)

Lähtehet

Huomavukset

↑ ¹ ² ³ ⁴ Беетговенъ (рус.) // Энциклопедический лексикон — СПб.: 1836. — Т. 5. — С. 161—162.
↑ Бетховен, Людвиг, Բեթհովեն, Լյուդվիգ (рус.) // Энциклопедический словарь / под ред. И. Е. Андреевский — СПб.: Брокгауз — Ефрон, 1892. — Т. IIIа. — С. 643—644.
↑ ¹ ² ³ Dommer v. Beethoven, Ludwig van (нем.) // Allgemeine Deutsche Biographie — Leipzig: 1875. — Vol. 2. — S. 251–268.
↑ Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 7–8. ISBN 951-0-21223-7
↑ Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 7-8. ISBN 951-0-21223-7.
↑ Matthews, Denis. Beethoven. Otava, Helsinki 1991, s. 16. ISBN 951-1-10797-6
↑ Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 10. ISBN 951-0-21223-7
↑ ¹ ² Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996. ISBN 951-0-21223-7
↑ Tutkimus: Beethoven sai lyijymyrkytyksen lääkäriltään 3.9.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.11.2007.
↑ May, Robin. Beethoven. Tammi, Helsinki 1991, s. 23. ISBN 951-30-9768-4
↑ Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 22. ISBN 951-0-21223-7

[_908698ca626e6ae3-1] ¹ ² ³ ⁴ Беетговенъ (рус.) // Энциклопедический лексикон — СПб.: 1836. — Т. 5. — С. 161—162.

[_e7f65c9c460353eb-2] Бетховен, Людвиг, Բեթհովեն, Լյուդվիգ (рус.) // Энциклопедический словарь / под ред. И. Е. Андреевский — СПб.: Брокгауз — Ефрон, 1892. — Т. IIIа. — С. 643—644.

[_997cb1fe0dd3a46b-3] ¹ ² ³ Dommer v. Beethoven, Ludwig van (нем.) // Allgemeine Deutsche Biographie — Leipzig: 1875. — Vol. 2. — S. 251–268.

[4] Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 7–8. ISBN 951-0-21223-7

[5] Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 7-8. ISBN 951-0-21223-7.

[6] Matthews, Denis. Beethoven. Otava, Helsinki 1991, s. 16. ISBN 951-1-10797-6

[brown10-7] Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 10. ISBN 951-0-21223-7

[Brown,_Pam_1996-8] ¹ ² Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996. ISBN 951-0-21223-7

[9] Tutkimus: Beethoven sai lyijymyrkytyksen lääkäriltään 3.9.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.11.2007.

[10] May, Robin. Beethoven. Tammi, Helsinki 1991, s. 23. ISBN 951-30-9768-4

[brown22-11] Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 22. ISBN 951-0-21223-7

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]