Matthias Alexander Castrén

On otettu Рувики-späi
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén by Löfgren.jpeg
Roindupäivy 2. talvikuudu 1813(1813-12-02)[1][2][…]
Roindukohtu
Kuolendupäivy 7. oraskuudu 1852(1852-05-07)[1][2][…] (38 vuottu)
Kuolendukohtu
Mua
Toimindu antropolougu, kielitieteilijä, kiändäi, yliopisto-opettaja, kirjuttai, löytöretkeilijä
Akku Natalia Castrén[d]
Lapset Robert Castrén[d]
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Matthias Alexander Castrén (2. talvikuudu 1813, Tervola, Suomen suuri kniäzikundu, Ven’an impierii – 7. oraskuudu 1852 Helsingfors, Suomen suuri kniäzikundu, Ven’an impierii) on suomelastu alguperiä olluh Ven’an kielimies, suomi-ugrilazien kielien da samojedikielien tutkii, suomelazen da saamelazen rahvahanrunohuon tutkii; verdailijan uralilazen kielitiijon alguhpanii.

Eloskerdu

Castren oli roinnuhes vuvvennu 1813 pienes Tervolan linnas Suomes eläjien ruoččilazien pereheh. Pereh oli aiga suuri, paiči Matthiasua vahnembil oli vie viizi lastu.

Vuvvennu 1830 Castren piäzi opastumah Helsinkin yliopistoh. Vuvvennu 1836 häi sai filosoufien kandiduatan oppiarvon. Vie yliopistos opastujes händy rubei kiinnostuttamah suomen kieli da rahvahanrunohus.

Kezäl 1838 Castren enzi kerdua lähti tutkimusmatkah Suomen Lappih, kus opastui saamen kieleh, tutki saamelastu rahvahanrunohuttu da mifolougiedu.

Vuvvennu 1839 Castren matkusteli Karjalua myöte, vuvvennu 1841 yhtes Elias Lönnrotanke häi lähti kolmekse vuvvukse tutkimusmatkah Urualale. Tädä matkua enne piäzi ilmah Castrenan ”Kalevalan” kiännös ruočin kielele.

Vuvvennu 1845 Castren väitti douhtorakse, omas väitöskirjas häi kehitti ennustusmielen uralilazien da altain kielien yhtehizes geenualguperäs. Samannu vuon piäzi ilmah Castrenan tiedokirjutus ruočin kielel ”Painon merkičykses saamen kieles”.

Samannu 1845 vuon Piiterin akadiemien kehoitukses Castren lähti Siberih ielleh tutkimah sigäläzii kielii.

Siberispäi tutkii tuli vuvvennu 1849, hänen tervehys oli dostalikse pahennuh. Matkas kerätty materjualu rodih hänen tulieloin ruadoloin pohjannu: Versuch einer ostjatischen Sprachlehre (1849) и De affixis personalibus linguarum Altaicarum (1850). Vuvves 1851 algajen Castren oli Helsinkin yliopiston professorannu enzimäzikse perustetun suomelazen filolougien laitoksel da ruadoi samojedikielien sanakirjan hyväkse.

Castren kuoli vuvvennu 1852 tuberkul’ouzah.

Castren da nygyaigu

Vuvvennu 1990 pakkaskuun 22. päivänny Helsinkin perustettih Matthias Castrenan Seuru. Sen ruavon tarkoituksennu rodih Suomen rahvahan da Ven’al eläjien urualilazil kielil (suomelas-ugrilazil kielil da samojedikielil) pagizijoin rahvahien yhteisruavon kehittämine. Castrenan Seuru on yhteiskunnalline yhtistys, sen jäseninny voijah olla sego Suomen, sego toizien mualoin kanzalazet dai yhtistykset. Seuru suau valdivos varua.

Julgavot

  • Кастрен М. А. Основы зырянской грамматики = Elementa grammatices Syrjaenae. — Helsingforsiae, 1844. — 166 с.
  • Кастрен М. А. Основы черемисской грамматики = Elementa grammatices Tscheremissae. — Kuopio, 1845. — 75 с.
  • Кастрен М. А. Путешествие по Лапландии, Северной России и Сибири в 1838—1844, 1845—1849 гг. — СПб., 1860.
  1. 1,0 1,1 Matthias Alexander Castren // Encyclopædia Britannica (англ.)
  2. Bibliographisches Institut & F. A. Brockhaus, Wissen Media Verlag