Michel de Montaigne

On otettu Рувики-späi
Michel de Montaigne
Montaigne-Dumonstier.jpg
Roindunimi angl. Michel Eyquem de Montaigne
Roindupäivy 28. tuhukuudu 1533[1]
Roindukohtu
Kuolendupäivy 13. syvyskuudu 1592(1592-09-13)[2][3][…] (59 vuottu)
Kuolendukohtu
Mua
Toimindu filosoufu, kiändäi, juristi, esseisti, elämäkertakirjoittaja, poliitiekku, poet lawyer, French moralist, kirjuttai
Tuatto Pierre Eyquem de Montaigne[d]
Akku Françoise de La Chassaigne[d][4]
Nimikirjutus Изображение автографа
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа
Michel de Montaigne
Michel de Montaigne

Michel de Montaigne (28. tuhukuudu 153313. syvyskuudu 1592) on frantsielaine Renessansan aigukavven kirjuttai da filosouffu, Koittehet-kniigan kirjuttai.

Opastus

Sai hyvän opastuksen kois, sit loppi kolledžan da rodih juristakse.

Tiedoruado

Sud’d’an ruavon jätettyy, 1572 vuvvel 38 vuvven ijäs, Montaigne rubieu kirjuttamah ”Koittehii”. Sen enzimäine painos kahtennu kniigannu nägi päivänvalgien vuvvennu 1580. Ven’ankielizen vuozinnu 1954-1960 painetun ”Koittehien” kiännöksen pohjannu on kniigan jo nelläs painos. ”Koittehis” on kirjuttajan iččeh tunnustuksii da ristikanzan hengen luonduo kuvuamizii. Kirjuttajan mugah, joga ristikanzas kuvastuu kai rahvaskundu. Häi otti ezimerkikse oman ičen, erähänny rahvaskundah kuulujannu, da ylen tarkah tutki omii hengellizii liikundoi.

Tiedomiehen filosouffistu kandua sanotah skeptitsizmakse, ga hänel se on omua periä. Montaignen skeptitsizmu on eräs eloksen skeptitsizman, kudaman pohjannu on eloksen kargei kogemus da ristikanzoih pettymine, da filosouffizen skeptitsizman sevoiteh, jälgimäzen pohjannu on luja mieli ristikanzan tiedoloin pravvattomuos. Monipuoližus, hengelline tazapaino da terveh mieli pellastetah tiedomiesty mollembien skeptitsizmoin jyrkis reunimazis ellendyksis. Montaigne tunnustau ičensuvaičuksen ristikanzan tegoloin da ruadoloin piälimäzekse syykse da häi ei paheksi sidä, hänen mugah se on luonnolline da kai tarvittavugi ristikanzan ozakse, sendäh ku ruvennou ristikanzu ottamah vastah vierahii interessoi kui omii rouno, sit häi ei rodei ozakkahakse da ei sua hengele hoivua da rauhua.