Napoleon I

Napoleon I
Roindunimi	kors. Napulione Buonaparte itual. Napoleone di Buonaparte
Roindupäivy	15. elokuudu 1769(1769-08-15)[…]
Roindukohtu	Ajaccio[d], Ranskan kuningaskunta[d][…]
Kuolendupäivy	5. oraskuudu 1821(1821-05-05)[…] (51 vuozi)
Kuolendukohtu	Longwood House[d], Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha[d], Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta[d]
Mua	Ranskan ensimmäinen tasavalta[d]  Ranskan ensimmäinen keisarikunta[d]  Ranskan kuningaskunta[d]
Toimindu	poliitiekku, valtiomies, ofitsieru, taidekeräilijä, keisari/keisarinna, monarhu, militantti, sotapäällikkö, monarhu, army officer
Tuatto	Carlo Buonaparte[d]
Muamo	Maria Letizia Bonaparte[d]
Akku	Joséphine de Beauharnais[d] и Marie Louise[d]
Lapset	Napoleon II[d], Charles Léon[d], Alexandre Colonna-Walewski[d] и Eugen Megerle von Mühlfeld[d]
Palkindot da arvonimet	Knight Grand Cordon of the Order of Christ[d] (1810) Order of the Three-Golden Fleeces[d]
Nimikirjutus
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Napoleon I Bonapart (fr. Napoléon Bonaparte; 15. elokuudu 1769 Ajaččio, Korsika – 5. oraskuudu 1821 Longvud, Pyhä Helena) oli Fransien enzimäine konsulu vuvves 1799 algajen da Fransien keisari Napoleon I 1804-1814.

Napoleon algoi virran vuvvennu 1785 artilierien nuorembannu leitenantannu. Sit häi sai divizien generualan čiinan da komanduičči voinuvoimii tagavos. Vuvvennu 1795 hänes rodih Itualien armien komanduiččii. Vuozinnu 1798-1799 Napolein johti matkukundua Jegiptah. Vuvvennu 1799 Napoleon luadi valdivomuutoksen da hänes rodih enzimäine konsulu. Häi perusti diktatoran vallan. Napoleon pidi monii uvvistuksii, ezimerkikse perusti Fransien bankan (1800) da Kanzallizen koodeksan (1804).

18. oraskuudu 1804 Napoleonas rodih imperatoru. Napoleon voitti monet voinat: Avstrien kampuanii 1805, Prussien-Pol’šan kampuanii 1805, Avstrien kampuanii 1809. Sen periä Fransies rodih piävaldivo manderehes. Ga yksikäi Napoleon ei voinnuh voittua Britanien. Vuvvennu 1812 Suuri armii jäi voitetukse Ven’ale, min jälgeh Napoleonan imperii hävii. Vuvvennu 1814 Napoleon kieldävyi valduistuimes. Häi oli karkoitettu El’ba-suarele.

Vuvvennu 1815 Napoleon uvvessah sai vallan suakse päiväkse. Häi jäi voitetukse Vaterloos da toizeh kerdah kieldävyi valduistuimes. Elaijan jälgimäzet vuvvet Napoleon vedi Pyhä Helenan suarel. Vuvves 1840 algajen hänen tuhku säilytetäh Niistielöin kois Pariižas.