Nikolaus Kopernikus

Nikolaus Kopernikus
Roindunimi	kes.-ala.-germ. Niklas Koppernigk
Roindupäivy	19. tuhukuudu 1473
Roindukohtu	Toruń[d], Royal Prussia[d], Crown of the Kingdom of Poland[d][…]
Kuolendupäivy	24. oraskuudu 1543 (70 vuottu)
Kuolendukohtu	Frombork[d], Royal Prussia[d], Crown of the Kingdom of Poland[d][…]
Mua	Puolan kuningaskunta[d]
Toimindu	tähtitieteilijä, juristi, ekonoumistu, matematikku, oikeustieteilijä, fizikku, filosoufu, kiändäi, lääkäri, diplomuattu, kirjuttai
Tuatto	Niklas Koppernigk the Elder[d]
Muamo	Barbara Koppernigk[d]
Nimikirjutus	Tiijosto:Nicolaus Copernicus signature (podpis Mikołaja Kopernika).svg
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Nikolaus Kopernikus

Nikolaus Kopernikus (pols. Mikołaj Kopernik, germ. Niklas Koppernigk, lat. Nicolaus Copernicus; 19. tuhukuudu 1473, Torun’ - 24. oraskuudu 1543, Frombork) oli pol’šalaine tiähtientiijustelii, matemuatiekku, konehmuasteri, ekonomistu. Händy tundietah muailman geliotsentrizen sistieman kirjuttajannu, kudai rodih enzimäzen tiedorevol’utsien allunnu.

Rodivundu

Kopernikus rodivui kauppumiehien pereheh Torun’as da aijoi jäi orboikse. Händy kazvatti diädö muaman puoles. Paiči Nikolausua, perehes oli vie kolme lastu. Vie tässäh kiistelläh tutkijan kanzas. Kopernikusan muamah oli nemsu, tuatan kanzua ei tietä. Tietois on vaiku se, ku häi oli rodivunnuh Krakovah. Kopernikushäi kirjutti latinakse libo nemsoin kielel, ni yhty hänen kirjutettuu dokumentua pol’šan kielel ei löytty.

Opastundu

Vuvvennu 1491 Kopernikus piäzi opastumah Krakovan yliopistoh, kus opastui rakkahal matemuatiekkua, liečetieduo da jumalansanua, yhtelläh enimälleh händy kiinnosti tiähtientiedo. Yliopiston loppiettuu häi ei suannuh nimittumua tiedoarvonimie, sendäh perehes piätettih, ku häi jatkau jumalansanan opastundua. Vuvvennu 1497 Kopernikus ajoi Itualieh da piäzi opastumah Bolonskoih yliopistoh. Sie paiči jumalansanua, oigevustieduo da muinaskielii, hänel oli mahto tutkie tiähtientieduo. Vuvvennu 1500 häi lähti iäre yliopistospäi, muga ei ni suannuh diplomua da ajoi Riimah. Sit ajoi Paduanskoih yliopistoh, kus jatkoi liečetiijon opastundua. Vuvvennu 1503 häi loppi opastundan, sai diploman da kanounizen oigevuon douhturin arvonimen.

Tiedoruado

Jo 1500 vuozien aigah uuzi tiähtien sistiemu selgieh oli mieles tutkijal. Häi rubei kirjuttamah kniigua, kudamas uudeh luaduh sellitti muailmua. Tutkijan piälimäine ruado oli Taivahallizien objektoin liikundas -tutkimus, kudamua häi kirjutti läs 40 vuottu. Se oli painettu Nyrnbergas vuvvennu 1543.

Muudu ruaduo

Kopernikus paiči tutkimuksii ruadoi muudugi ruaduo. Hänen projektan mugah Pol’šas otettih käyttöh uuzi raududengoin sistiemu, Frombork-linnas häi rakendi gidromašinan, kudai andoi vetty kaikkih kodiloih. Liäkärinny olles häi vuvvennu 1519 oli kulgijan ruttotavvin vastustamizen ruadolois.

Kuolendu

Kopernikus kuoli 24. oraskuudu 1543 vuvvel 70 vuvven ijäs insul’tah.

Huomavukset