Ruočin kanzalline päivy

Leibgvardien dragun muuzikkukorpussu vuvvennu 2012

Ruočin kuningas da kuningatar Sil'vija Skansenas vuvvennu 2009

Princessu Viktorija muan kanzallizen päivän aigah

Ruočin kanzalline päivy (ruoč. Sveriges nationaldag) on pruazniekku, kudamua pietäh Ruočis joga vuottu 6. kezäkuudu. Pruazniekan on pannuh alguh Ruočin parluamentu vuvvennu 1983, sidä enne sidä piettih kui Ruočin lipun päiviä (ruoč. Svenska flaggans dag).

Histourii

Nygyaijan Ruočin perustajat kehoitettih vuvvennu 1523 kuningahan Gustav Vaasan valličendupäivän perindöllizekse pietykse da vuozis 1900 pruazniekkua perindöllizesti mugah peitäh Olimpiuadustadional Stokgol'mas.

Ga erähien vuozikymmenien aigah tädä päiviä ei peitty kanzallizennu pruazniekannu. Kezäkuun 6. päivänny vuvvennu 1523 levii Kal'marskoi unii da loppih Daanien valdu, tozin sanoin sinäpiän Ruočči rodih iččenäzekse. Ga nämmä tapahtumat oldih ylen ammui da ei oldu tarbehekse tärgiet.

Vuvvennu 2005 pruazniekkupäivy rodih huogavopäiväkse, sen sijah ruadopäiväkse luajittih Duuhanpäivy. Se vähendi ei ruadopäivien luguu vuvves, sendäh ku 6. kezäkuudu toiči piädyi huogavopiväh, a Duuhanpäiviä ainos pietäh enzimässargen (da Ruočis sil on Sroičan enzimäinargi -nimi). Tädä halličuksen piätösty ei kannatettu äijät ammattiliitot. Jälles se kyzymys sellitettih - ruoččilazile annettih vie kaheksa čuassuu huogavuo, kudamii hyä voidih käyttiä hos mittumannu päivänny.

Tapahtumat

Tapahtumat Ruočin histouries, kudamat oldih 6. kezäkuudu:

• 1523 — Gustav I Vaasa oli vallittu Ruočin kuningahakse, min periä levii Kal'marskoi unii.
• 1654 — Karl X rodih Ruočin kuningahakse jälles kuningattaren Kristinan kuningattarekse kieldynyndäs.
• 1809 — Uuzi parluamentu andoi uvvessah vallan Ruočin dvor'anstvole.
• 1857 — Sofija Nassauskaha meni miehele Norviegien da Ruočin kuningahale Oskar II:le.
• 1974 — Halličus sanoi Ruoččii peruszakonallizekse monarhiekse, kudamua ohjuau parluamentu.

Vuozien 1523 da 1809 tapahtumii pietäh tärgiembinny. Enzimäine on Ruočin iččenäzekse uvvesah roindu, toine on halličusrakendehen luadimine, se oli 1970-lugussah.

Gallerei

• 

  Ruoččilazet Kanzallizen päivän aigah

• 

  Artistat tansitah ruočin rahvahan tansii Stokgol'man lunnuratušan ies.

Kačo ližäkse

• Ruočin gimnu

Huomavukset

Kirjalližus

• Бронте Аурель. Национальный день Швеции // Север: счастливая жизнь по-скандинавски / перевод с английского А. Мартыновой. — М.: Эксмо, 2021. — С. 214. — 224 с. — (Хюгге. Уютные книги о счастье). — ISBN 978-5-04-114005-2.