Sagarvo

On otettu Рувики-späi
Sagarvo
Sagarvo

Sagarvo (ven. выдра, lat. Lutra lutra) on pedoelätti, kudai kuuluu kuničoin pereheh. Sagarvo eläy vies dai muan piäl.

Ulgonägö

Sagarvol on piduličču ruho da lyhyöt käbälät, sormien välis ollah leviet välinahkazet. Elätin piä ei ole suuri, lačakko, lyhyzien odva nägyjien korvienke. Sagarvol on pitky, lihakas, ruhon kohtas sangiehko da lačču händy, kudai on elätile ohjavorattahannu uidajes da čukeldajes. Elätin karvu on muzavanruskei libo maksankarvaine. Bokis väri on valpahembi, vačan kohtas – hobjaine. Aiguzen sagarvon ruhon piduhus on 60-127 sentii, hännän piduhus – 32-59 sentii, paino – 4-10 kiluo.

Taba

Sagarvo enimyölleh liikkuu hämärän aigah. Se on hyvin harjavunnuh elämäh vies. Elätti hyvin uidau da čukeldau. Uidau sagarvo ylen terväh.

Leviendy

Karjalas sagarvuo on kaikkiel, yhtelläh enämbi sidä on päivännouzun piirilöis: Puudogan, Karhumäin da Kondupohjan, kus erähis jogiloin kohtis on 1,5-2,5 elättii 10 kilometrin puduhizen rannan kohtah. Sagarvo suvaiččou kalakkahii 10-20 metrii da enämbälgi levevyzii jogiloi, kudamil on talven aigua jiädymättömii koskiloi, da pienien lambiloin da jogiloin libo ojazien yhtytändykohtii.

Sagarvo ei ole liijakse harjavunnuh elämäh yhtes kohtas, sendäh se puaksuh matkailou yhtes jovespäi libo lammispäi toizeh. Tämä tapahtuu enimälleh sygyzyn lopus da talven allus, toizel aigua elätti liikkuu enimälleh saman vezistön rajois. Päiväs se voi liikkuo kymmenessäh kilometrii.

Syöndy

Sagarvo syöy enne kaikkie kalua, kudamua häi hyvin maltau suaja vies. Puaksumbah se tabuau ahvendu, särgii, haugii, matikkua da harjustu. Kalan ližäkse se syöy šlöpöidy, ruakkua da vie vien lähäl pezoittujii linduloi, niilöin poigazii da jäiččii, pienii jyrzijöi da böbökkii.

Kiimuaigu

Karjalas sagarvol kiimuaigu on kaksi kerdua vuvves, ezmäine – talven lopus-keviän allus, toine – kezäl. Emä kandau 2-5 poigastu, puolivuodessah net ollah yhtes emänke.

Mečästys

Sagarvo on kallis mečästyselätti. Sil on čoma da ylen luja turki. Karjalas sagarvon meččuičendah on omat rajoitukset, meččuija sidä suau luvan suaduu. Annettuloin lubien luguu pietäh silmäl.