Suvi-Amerikku

Suvi-Amerikku (isp. América del Sur, Sudamérica, Suramérica, port. América do Sul, angl. South America) on Amierikan suvimanner, kudai sijoittuu muan päivänlasku- da suvipuoliškos da vie vähän pohjazes puoliškos. Päivänlaskus on Tyynivaldumeri, päivännouzus on Atlantin valdumeri, pohjazes on Karibienmeri, kudai on luonnonraja kahten Amieriekan välis. Manderen luodehes on Panuaman kannas, kudai yhtistäy Suvi- da Pohjas-Amerikkuan.

Suvi-Amierikkah liitetäh erilazet suaret, kuduat kuulutah manderen mualoih. Karibienmeren suaret kuulutah Pohjas-Amierikkah.

Manderen pinduala on 17,8 milj. km² (4. kohtu manderien keskes), rahvahan lugumiäry on 387 489 196 (vuozi 2011) hengie (4. sija manderien keskes).

Nimen alguperä

Sanua ”Amerika” tämän manderen nimes enzikerran käytti Martin Val’dzem’uller. Häi merkičči omal kartal Amerigo Vespučči –nimen latinan variantan. Amerigo Vespučči enzikerran duumaičči, gu muat, kudamat löydi Hristofor Kolumb, ei kuuluta Indieh, a ollah Uuzi Mua, kuduadu jevrouppalazet enne ei tietty.

Muantiedo

Perimäzet kohtat

Pohjaine – Gal’inas-niemi, 12°27′ N 71°39′ W (G) (O)
Suvipuoline (mannerkohtu) – Frouard-niemi, 53°54′ S 71°18′ W (G) (O)
Suvipuoline (suarikohtu) – Diego-Ramires, 56°30′ S. 68°43′ W (G) (O)
Päivänlaskupuoline – Parinjas-niemi, 4°40′ S 81°20′ W (G) (O)
Päivännouzupuoline – Kabu-Branku-niemi (angl.), 7°10′ S 34°47′ W (G) (O)

Muanpindu

Muanpinnan mugah Suvi-Amierikkua voi jagua Mägi-Päivänlaskuh da Tazango-Päivännouzuh.

Manderen keskikorgevus on 580 metrii. Pitkin päivänlaskualovehtu on Andat-mägijono. Manderen pohjazes on Gvianskoin ylätazango, päivännouzus on Braziilien ylätazango, niilöin keskes on Amazonskoi alango. Päivännouzuh Andat-mägilöispäi ollah alangot.