Tollojogi
Tollojogi | |
---|---|
Kuvailu | |
Piduhus | 78 km |
Vezistöala | 714 km² |
Vezimatku | |
Jovenladvu | |
• Koordinuatat | 64°37′11″ p. l. 30°28′01″ p.n. p.GЯO |
Jovensuu | Ylä-Kuittijärvi |
• Koordinuatat | 64°55′03″ p. l. 30°33′05″ p.n. p.GЯO |
Sijoittumine | |
Vezistösistiemu | Jelmane → Luusalmi → Ala-Kuittijärvi → Kemijogi → Vienanmeri |
|
|
Ven'a | Karjalan tazavaldu |
Mua | Ven'a |
Aloveh | Karjalan tazavaldu |
Piiri | Kostamuksen linnukundu |
Koudu Valdivollizes vezistöluvettelus | 02020000812102000002826[1] |
Noumeru Valdivollizes muantiedo-objektoin katalougas | 0149391 |
|
|
|
|
— исток, — устье | |
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа |
Tollojogi (Livojoki, Livo, ylävirras — Suarijogi) on jogi Kostamuksen linnukunnan alovehel. Laskehes Ylä-Kuittijärveh. Joven piduhus on 78 kilometrii, vienkerävöalan pinduala on 714 km²[2].
Vezistöala
Sivujovet
- 22 kilometrii jovensuuspäi oigiedu randua myöte laskehes jogi ven. Курей
- 30 kilometrii jovensuuspäi oigiedu randua myöte laskehes jogi Šuuri
- 33 kilometrii jovensuuspäi huruadu randua myöte laskehes jogi Heinyjogi (huruan sivujovenke — ven. Каменка )
- 51 kilometrii jovensuuspäi huruadu randua myöte laskehes jogi ven. Маселяйоки
Järvet
Tollojoven vezistöalah kuulutah sežo järvet:
Gallerei
Vezistöluvettelun tiijot
Ven'an valdivollizen vezistöluvettelun mugah Suma kuuluu Barencevo-Vienanmeren vezistöalan okrugah, vezistötalovuolline oza – Kemin jovenladvaspäi Jyškyjärven vezistölaitoksessah, luguh ottajen Ylä-, Keski- da Ala-Kuittijärvet. Jovenala – Kuolanniemimuan da Karjalan jogiloin vezistöalat, laskehes Vienanmereh.
Objektan koudu Ven'an valdivollizes vezistöluvettelus on 02020000812102000002826[2].
Huomavukset
- ↑ Ресурсы поверхностных вод СССР: Гидрологическая изученность. Т. 2. Карелия и Северо-Запад / под ред. Е. Н. Таракановой. — Л.: Гидрометеоиздат, 1965. — 700 с.
- ↑ рус.] / textual.ru // Государственный водный реестр : [арх. 15 октября 2013] / Минприроды России. — 2009. — 29 марта.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 Через озеро протекает река Толлойоки.
- ↑ Исток Каменки.