Ven'a

Ven'an Federacii
ven. *Российская Федерация*
Ven'an flagu	Ven'an gerbu
	Ven'an valdivon gimnu
Virrallizet kielet	Ven'an kieli
Piälinnu	Moskovu
Suurimat linnat	Jekaterinburgu
Pinduala; • Kaikkiedah	; 17 125 191 km²
Rahvahan lugumäry; • Hinnoitus (2023);	; 146 447 424 heingie ;
Val’uuttu	₽[d]
Интернет-домен	.ru[d], .рф[d], .рус[d] и .su[d]
Koudu ISO	RU
ROK koudu	RUS
Telefonan koudu	+7
Aigupoujasat	UTC+2[d]

Ven'a (ven.: Россия, Российская Федерация / Rossija, Rossijskaya Fjedjeratsyya) on valdivo Päivännouzu-Jevroupas da Pohjas-Aazies. Sen virralline nimi on Ven'an Federacii. Sen rahvahan lugumiäry on 146 203 613 hengie (vuvven 2024 allus). Sen pinduala kanzoinvälizesti miärättylöis rajois on 17 234 031 km². Se on enzimäzel sijal muailmas pindualan mugah da yheksändel sijal rahvahan lugumiärän mugah.

Ven'a on federatiivine tazavaldu prezidentan da parluamentan vallanke. Vuvven 1999 talvikuu 31. päiväs Ven'an Federacien prezidentannu on Dmitrii Medvedev.

Valdivon piälinnannu on Moskovu. Virrallizennu kielenny kogo muas on ven'an kieli, erähis Ven'an subjektois ollah omat virrallizet da valdivokielet. Ven'an denguyksikönny on ven'an rubl'u.

Ven'an Federacieh kuuluu 89 subjektua, 48 niilöis ollah alovehet, 24 - tazavallat, 9 - lohkoalovehet, 3 - linnat federuallizen merkičyksenke, 4 - avtonoumizet piirikunnat da 1 - avtonoumine aloveh. Kaikkiedah Ven'anmuas on läs 157 tuhattu eländypaikkua.

Ven'anmua on monikanzalline mua rikkahan etnokul'tuurizen perindönke. Ven'an 2010 rahvahanluvun mugah, sežo Kriman da Sevastopolin vuvven 2014 rahvahanluvun mugah muas eläy enämbi 190 kanzua, heis ven'alazii on enämbi 80%, a ven'an kieldy maltau enämbi 99,4% Ven'anmuan eläjii. Suuri vuitti rahvahii (enämbi 75%) ollah pravosluavizii.

Ven’a rajoittuu 16 muanke (suurin tunnus muailmas):

Muarajat – Norviegienke, Suomenke, Estounienke, Latvienke, Litvanke, Pol’šanke, Valgo-Ven’anke, Ukrainanke, Gruuzienke, Azerbaidžuananke, Kazahstananke, Kitainke, Mongoulienke, Pohjas-Koreinke;
merirajat – Japounienke da Amierikan Yhtysvalloinke.

Fiiziekan da muantiijon ominažuot

Muantiijolline olopaikku

Ven'an kartu

Ven'anmuan pinduala sen miärättylöis rajois on 17 233 900 nellikkökilometrii (tämän luvun mugah se on enzimäzel sijal muailmas), mi on vähästy pienembi Suvi-Amierikan mannerdu. Ven'anmua on kogonah Pohjazes muanpuoliškos, suurin vuitti Ven'anmuadu on Päivännouzun puoliškos, vai Čukotkan avtonoumine piirikundu kuuluu Päivänlaskun puoliškoh.

Ven'anmualoi huuhtellah Tyynen valdumeren da Pohjazen jiävaldumeren viet, sežo Atlantin valdumeren Baltiekkumeren, Mustanmeren, Azovskoin meren viet. Sil on suurin randuliinii muailmas (37 653 kilometrii).

Ven'anmua on Jevruazien manderen pohjazes, se ottau kaiken Päivännouzu-Jevroupan, kaiken Aazien pohjazen da suuren vuitin Arktiekaspäi.

Ven'anmuan pohjazin kohtu on Fligelin niemi Rudol'fan suarel Franc Iosifan mua -suaristol (81°51’ p. l.), se kuuluu Arhangelin aloveheh; pohjazin mannerkohtu on Čel'uskinan niemi Taimir-niemimual (77°43’ p. l.) Krasnojarskan lohkoalovehel. Päivännouzus agjimaine kohtu on Ratmanovan suri Beringovan salmes (169°0’ pl. p.), se kuuluu Čukotkan avtonoumizeh piirikundah. Päivännouzus agjimaine mannerkohtu on Dežn'ovan niemi Čukotkal. Päivänlaskus agjimaine kohtu on Kaliningruadan alovehel Baltiekan niemykäl Gdan'skan lahtes Baltiekkumerel (19°38’ pn. p.). Suves agjimaine kohtu on Dagestuanan da Azerbaidžuanan rajal, Bazard'uz'u-mäispäi lounahah (41°11’ p. l.).

Ven'anmuan piduhus pohjazespäi suveh on enämbi 4 000 kilometrii, levevys päivänlaskuspäi päivännouzuh on enämbi 10 000 kilometrii. Ven’an korgevin kohtu on El’brus-mägi Kavkuazal – 5 642 metrii. Urualan da Kavkuazan mäit juatah Ven'ua Jevroupan (23%) da Aazien ozih (77%)

Muanpindu

Enämbi 70 % Ven'anmuadu ollah tazangoloi da alangoloi. Muan suvi- da päivännouzumuat ollah enimälleh mäikkähät. Jevroupan ozan suvizimal alovehel ollah Suuren Kavkuazan pohjazet mägiharjandehet: täs on Ven'an korgevin kohtu – El'brus-mägi (5 642 metrii meren pinnaspäi). Kamčatkan niemimua da Kurilan suaret agjimas päivännouzus ollah tulimägilöin aloveh. Täs niilöi on enämbi 200, sidä paiči läs 50 niilöis ollah elävät. Kamčatkan niemimual on Jevruazien korgevin tulimägi – Kl'učevaja Sopka (4 688 metrii meren pinnaspäi).

Vezistöt

Baikal-järvi

Ven'a on muailmas eräs suurimii vezivarastoloi omistai mua. Ven'al ollah kaikis suurimat suolattoman vien varat. Vien vallas on 12,4% Ven’an muadu dai 84 % pinduvezis ollah Urualaspäi päivännouzuh päi. Baikal on Ven'an suurin suolatoivezine järvi, sen pinduala on läs 31 7000 nellikkökilometrii. Baikal on syvin järvi muailmas, sen syvin kohtu on 1 642 metrii.

Ven'an suurimat jovet ollah Lena (4 400 kilometrii), Irtiš (4 248 kilometrii), Ob’ (3 650 kilometrii), Volga (3 530 kilometrii). Ven'an suurimat järvet ollah Kaspienmeri, Baikal, Luadogu, Onieganjärvi.

Ven'a on rikas erilazil hyödykaivandohizil. Ven'al nostetah äijän neftii da suajah äijän luonnonguazuu.

Ilmasto

Jiätikkö
Tundru
Koskematoi meččy
Lehtimeččy
Aromua
Kolhidan meččy

Ven’an muat kuulutah arktizeh, subarktizeh, lauhkieh da ozittain subtrouppizeh ilmastopoujassoih. Suurin oza Ven’ua on lauhkien ilmastopoujasan vallas. Kaikis lämbevin päivy Ven’al oli pandu merkile 12. heinykuudu vuvvennu 2010 Kalmikies – 45,4 astettu lämmiä. Kaikis viluvin päivy ei-virrallizien tiedoloin mugah oli talvel vuvvennu 1924 Oim’akonas – 71,2 astettu pakkastu.

Kazvimuailmu

Amuran tigru. On pandu Ruskieh kniigah

Ven'anmuan kazvimuailmah kuuluu läs 24 700 lajii kazvii, kudamis 11 400 lajii ollah suonikazviloi, 1 137 - sammalii, 9 000 - liivoi, 3 000 - jägälii da 159 lajii - štanajalgoi. Rikkahimat kazvilajiloin puoles ollah Kavkuazu (6 000 lajii) da Loittoine Päivännouzu (4 300 lajii), köyhimät - Siberin Arktizet suaret (100-150 lajii).

Eläinmuailmu

Ven'al on läs 320 lajii imettäjii, enämbi 700 lajii linduloi, enämbi 50 lajii kiemurdelijoi, läs 670 lajii suolattomas vies eläjii kaloi da merikaloi, 100 tuhattu lajii böbökkiä da 10 tuhattu hämähäkkiläjii. Eläinmuailman eriluadužuon suurin vuitti on Ven'an jevrouppalazen ozan suves (enimälleh Kavkuazal), Loittozen Päivännouzun suves da Suvi-Siberin mägilöis.

Arkietakan da tundrualovehel on kodiedu, hukkua, tundrureboidu, pohajstu pedrua, jänöidy da muudu. Taigas eläy kondii, hukku, ilves, ahmoi, pordimoi, soboli, sagarvo, hirvimajai, jänöi, burundukku, oravu, mustumado, mečoi, pyy, tedri, tikku da muut. Sega- da lehtimečis on reboidu, mägriä, nieglikkuo, muamygriä, zubrua, meččypoččii, pedrua, hiähkiä, eri lajii linduloi, šižiliuhkua, harmua maduo, vaskiččuu. Kavkuazan alovehel on leopardua, gijenua, jenottua da muudu. Loittozen Päivännouzun mečis eletäh gimalain kondii, tigru, meččykaži, harza da muut. Stepin elättilöi ollah hom'akat, susliekat, surkat, peldohiiret. Hiekkumualois on džeiranua, šakalua da äijy grizijiä.

Histourii

Mustopačas Ven'an 1000-vuozipäiväkse Suures Novgorodas

Ven'an valdukunnan vaihiet:

Muinas-ven'alaine valdivo, Kijevan Ven'a (862 vuozi — XIII).
- Piälinnu vuodessah 864 — Vahnu Luadogu, vuodessah 882 года — Suuri Novgorodu, vuvves 882 — Kijev.
Ven'an kniäzikunnat (XII vuozisuan puoliväli — XVI vuozisuan algu).
Ven'an valdivo — XV vuozisuan loppu — 22.10.1721 - 16.1.1547 — Moskovan suuri kniäzikundu, sit Ven'an tsuarikundu.
- Piälinnu — Moskovu, vuvves 1714 - Piiteri
Ven'an impierii — 22.10.1721 — 1.9.1917
- Piälinnu — Piiteri (vuodessah 1728 года), vuozinnu 1728—1732 — Moskovu, vuvves 1732 года — Piiteri (18.8.1914 sai Petrograd-nimen.

Ven'an tazavaldu — Ven'an väliaigazen halličuksen azetukses hyväksytty 1.9.1917 sissäh, kuni sit kyzymykses ei piätä Kogo Ven'an allunpanendukerähmö.
- Piälinnu — Petrograd.
Ven'an valdivo (1918—1920) — Ufan valdivonevvottelun hyväksytty 23. syvyskuudu 1918. Oli olemas Kanzallizen voinan aigah pakkaskuun 5. päivässäh 1920 kui liittovaldivo Valgien liikkehen tarkastualovehel.
- Piälinnu — Ufa, Omsk (dе-fakto).
Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu - hyväksytty 25. ligakuudu 1917 II Kogo Ven'an nevvostoloin kerähmön azetukses. Vuozinnu sil oli Ven'an nevvostotazavaldu -nimi, vuozinnu 1918—1936 годах — Ven'an socialistine federatiivine nevvostotazavaldu. Vuvves 1922 vuodessah 1991 год — nevvostotazavaldu Nevvostoliitos.
- Piälinnu — Petrograd, kevätkuun 12. päiväs 1918 — Moskovu.
Nevvostoliitto (30. talvikuudu 1922 — 26. talvikuudu 1991 года).
- Piälinnu — Moskovu.
Ven'an Federacii — vuvven 1991 talvikuun 25. päiväs
- Piälinnu — Moskovu.

Vuvvennu 1991 Ven'an Federacii on kanzoinvälizesti hyväksytty Nevvostoliiton jatkajannu.

Tiedo

Tiedo sociualuinstituutannu oli roinnuh Ven'al Pedri I:n aigah, konzu Siberih da Pohjas-Amierikkah häi hommai mondu tutkimusmatkua, niilöin joukos Vitus Beringan da Vasilii Tatičševan matkat. Vuvvennu 1725 oli avattu Piiterin tiedoakadiemii (nygöine Ven'an tiedoakadiemii, Ven'an Federacien perustehellizen tiijon ohjailukeskus). Sen tyveh oli avattu yliopisto, kudaman perustehel jällespäi avattih Piiterin yliopisto.

Suuren panoksen Ven'an tiijon kehitändäh oli luadinuh akadiemikku Mihail Lomonosov. Vuvvennu 1755 Lomonosovan projektan pohjal da I.I. Šuvalovan kannatukses oli perustettu Moskovan yliopisto.

Vuvvennu 1869 Dmitrii Mendelejev oli avannuh luonnon erähän piälimäzen zakonan – hiimiellizien elementoin periodizen zakonan.

Vuvvennu 1904 I. P. Pavlov oli suannuh Nobelin palkindon syömizensulatandan fiziolougies, vuvvennu 1908 I. I. Mečnikov - immunitietan mehanizmoin tutkimizes.

Ven'an tiedomiehet oldih monien uuzien tiedoaloin alguhpanijoinnu: fiizizen hiimien (M. V. Lomonosov, D. I. Mendelejev), orguanizen hiimien (A. M. Butlerov), neevklidovan geometrien (N. I. Lobačevskii, B. Riman), metallogruafien (D. K. Černov, P. P. Anosov, G. Sorbi), kriobiolougien (P. I. Bahmetjev), biogeohiimien (V. I. Vernadskii), gerontolougien (I. I. Mečnikov, teouriellizen kosmonavtiekan (K. E. Ciolkovskii, A. A. Šternfel'd), aerodinamiekan (N. J. Žukovskii, sodahirurgien (N. I. Pirogov) da toizien.

Nevvostoliiton aigah suurii tiijollizii suavutuksii oli luonnon tiedoaloil, kus ideolougine tarkastus muan ohjuajien puoles oli vähimäine. Nobelin palkindon sih aigah suadih I. J. Tamm, I. M. Frank, P. A. Čerenkov, L. D. Landau, N. G. Basov, A. M. Prohorov, P. L. Kapica, sežo hiimiekku N. N. Sem'onov da matemuatiekku L. V. Kantarovič. Matemuatiekat S. P. Novikov (1970) da G. A. Margulis (1978) oli palkittu matemuatiekkoin keskes arvokkahimal palkindol – Fildsovskoil palkindol.

I. V. Kurčatovan da S. P. Korol'ovan perustettuloin tiedoškolien hyvyös oli luajittu ydinorožu da pandu alguh kosmonavtiekku.

P'otr Kapica
Ilja Mečnikov
Ivan Pavlov
Andrei Saharov
Nikolai Sem'onov
Pavel Čerenkov

Kosmosan tutkimine

Mir-orbiittustansii

Ven'an suavutukset kosmosan tutkimizes otetah allun Konstantin Ciolkovskois, teouriellizen kosmonavtiekan alguhpanijas. Hänen ruavot innostutettih nevvostolazii rakiettoin luadijoi S. P. Korol’ovua, V. P. Gluškuo da toizii.

Vuvvennu 1957 oli työtty kosmossah enzimäine luajittu Muan sputniekku – Sputnik-1. Vuvvennu 1961 enzimäine ristikanzu muailmas Jurii Gagarin lendi kosmossah. Enzimästy kerdua kosmossah muailman naizis lendi Valentina Tereškova (1963). Enzimästy kerdua avvonazeh kosmossah oli lähtenyh Aleksei Leonov (1965). Luna-9 oli enzimäine kosmossuapparuattu, kudai heityi Kuudamazele, Venera-7 enzimäzenny heityi toizele planietale

Kirjalližus

Meijän aigassah on säilynyh erähii muinas-ven'alazen kirjalližuon tevoksii, niilöin joukos on "Povest' vremennih let", "Slovo o zakone i blagodati", "Slovo o polku Igoreve" da muut.

Vuozisuan XVIII aigah Ven'al kuulužat kirjuttajat ollah V. K. Trediakovskii, A. D. Kantemir, M. V. Lomonosov, G. R. Deržavin, N. M. Karamzin da toizet. Kogo muailmas XIX da XX vuozisuan kuulužien kirjuttajien joukkoh kuulutah A. S. Gribojedov, N. V. Gogol’, A. I. Gercen, A. I. Gončarov. A. N. Ostrovskii, F. M. Dostojevskii, I. S. Turgenev, L. N. Tolstoi. A. P. Čehov, M. Gor'kii da toizet.

Muailman kuulužimien runoilijoin joukkoh kuulutah A. S. Puškin, M. J. Lermontov, A. V. Kol'cov, A. A. Fet, F. I. T'utčev, N. A. Nekrasov, S. A. Jesenin da toizet.

Nelli Ven'an kirjuttajua suadih Nobelin palkindon literatuuras: Ivan Bunin (1933 emigracies), Boris Pasternak (1958), Mihail Šolohov (1965) da Aleksandr Solzenicin(1970). Vuvvennu 1987 Nobelin palkindon literatuuras sai runoilii Iosif Brodskii.

Aleksandr Puškin
Mihail Lermontov
Nikolai Gogol'
Ivan Turgenev
F'odor Dostojevskii
Lev Tolstoi
Anton Čehov

Kuvailutaido

Ven'an mualuamistaijon muinazimii muodoloi on obrazoinmualuamine. Enzimäzet realistizet portrietat roijah Ven'al XVII vuozisual.

Vuozisuan XVIII puolivälis da lopus ruatih D. G. Levickii da V. L. Borovikovskii. Sit aijas ven'alaine mualuamistaido noudau kogo muailman tendencielöi. Vuozisuan XIX Ven'an kuulužat taidoilijat ollah F. A. Bruni, S. F. Čšedrin, K. P. Br'ullov, I. A. Aivazovskii, A. I. Kuindži, V. D. Polenov da toizet.

Vuozisuan XX kuulužimii taidoilijoi ollah M. A. Vrubel', V. V. Kandinskii, K. S. Malevič, I. E. Grabar', M. Šagal da toizet.

Andrei Rubl'ov. "Sroičču"
A. A. Ivanov. "Hristosan rahvahale jiävindy"
I. I. Šiškin, K. A. Savickii. "Huondes pedäimečäs"
I. N. Kramskoi. "Tundematoi"
V. M. Vasnecov. "Bohatterit"
V. D. Polenov. "Moskovan piha"
I. J. Repin. "Burlakat Volgal"
I. K. Aivazovskii. ven. «Девятый вал»
i. I. Levitan. Kuldaine sygyzy
K. S. Malevič. Mustu nellikkö
Дейнека оборона Севастополя.jpg

A. A. Deineka. Sevastoupolin puolistus.

Muuzikku

Ven'an muuzikkukul'tuuru on muailman kul'tuuran tärgevimii ozii da sih kuuluu Ven'an kaikkien kanzoin rikas muuzikkuperindö. Täh kuuluu XVI-XX vuozisualoin ven'alazien da nevvostolazien säveldäjien luomisruado, ven'alaine muuzikkufolklouru, ven'alaine romansu, nevvostoaijan da nevvostoaijan jälgehizen kavven popmuuzikku, ven'alaine rok, bardoin luomisruado.

Mihail Glinka
Modest Musorgskii
P'otr Čaikovskii
Nikolai Rimskii-Korsakov
Aleksandr Borodin
Sergei Rahmaninov
Dmitrii Šostakovič

Kačo ližäkse

VAS "Valličus"

Kirjalližus

Анисимов Е. В. История России от Рюрика до Путина: Люди. События. Даты. — 4-е изд., доп. — СПб..—…: Питер, 2013. — 592 с. — ISBN 978-5-496-00068-0.
Анисимов Е. В. Хронология российской истории. Россия и мир. — СПб.: Питер, 2013. — 464 с. — ISBN 978-5-459-01650-5.
Российская государственность: опыт 1150-летней истории: Материалы Международной научной конференции (Москва, 4—5 декабря 2012 г.) / ред. кол.: Ю. А. Петров]] (отв. ред.), С. В. Журавлёв (зам. отв. ред.), А. В. Юрасов (зам. отв. ред.), А. П. Корелин, В. А. Кучкин, Р. Г. Пихоя, Н. М. Рогожин, В. В. Шелохаев; науч. ред.: И. А. Христофоров, Е. В. Добычина. — ИРИ РАН; РАНХиГС. — М., 2013. — 591, [1] с. — ISBN 978-5-8055-0255-3. Arhiivukoupii 8 kezäkuudu 2022 Wayback Machine
Сапожникова Н. Д. История России с древнейших времён до наших дней (ven.). — Министерство образования и науки РФ. — Екатеринбург: РГППУ, 2013. — 500 с.
Сахаров А. Н., Боханов А. Н., Шестаков В. А. История России с древнейших времён до наших дней / под ред. А. Н. Сахарова. — М.: Проспект, 2011. — 768 с. — ISBN 978-5-392-01828-4.

5548014 Россия // Большая российская энциклопедия [Электронный ресурс]. — 2004. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред. Ю. С. Осипов ; 2004—2017).
Российская Федерация : [арх. 6 talvikuudu 2022] // Пустырник — Румчерод [Электронный ресурс]. — 2015. — С. 672—675. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред. Ю. С. Осипов ; 2004—2017, т. 28). — ISBN 978-5-85270-365-1.
Россия // Ремень — Сафи. — М. : Советская энциклопедия, 1975. — С. 539—556. — (Большая советская энциклопедия : [в 30 т.] / гл. ред. А. М. Прохоров ; 1969—1978, т. 22).
Россияне : [арх. 6 kylmykuudu 2022] / В. А. Тишков // Пустырник — Румчерод [Электронный ресурс]. — 2015. — С. 685—686. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред. Ю. С. Осипов ; 2004—2017, т. 28). — ISBN 978-5-85270-365-1.

Linkat

↑ ^1,0 ^1,1 http://info.nic.ru/node/3204

[_88e7eaec1af21ae3-1] 1,0 ^1,1 http://info.nic.ru/node/3204

[1]