Värtsilä (stansii)

On otettu Рувики-späi
Stansii
Värtsilä
Matkaselkä — Värtsilä
Ligakuun raudutie
Wärtsilä-stansii, 1920-lugu
Wärtsilä-stansii, 1920-lugu
62°10′03″ с. ш. 30°38′40″ в. д.GЯO
Avuandupäivy 1894[1]
Endizet nimet Värtsilä, Wärtsilä [2]
Laji gruuzu
Platformoin lugu 1
Raiživoloin lugu 5
Platforman laji bokkuplatformu
Platforman muodo oigei
Tulendu dorogale 86К-329 Värtsilä — Korpiselkä
Sijoittumine linnanjyttyine pos’olku Värtsilä
Matkuväli Kušelevka-stansiessah 320,9 km 
Matkuväli Matkasellän stansiessah 25,3 km 
Koudu АСУЖТ:s 024109
Koudu «Экспресс-3»:s 2005203
Rinnalolijat azetuskohtat Pälkjärvi[d] da Niirala-raja[d]
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Värtsilä (ven. Вя́ртсиля) on Ligakuun raududorogan gruuzuraududorogustansii liinien Matkaselkä — Värtsilä — Jovensuu 25,3 kilometril.

Yleistiijot

Stansii on Karjalan tazavallan Sordavalan piirin samanimizes Värtsilän kyläs. Stansiel on viizi raiživuo. Matkustusyhtevytty ei ole. Lähimäine stansii, kudamal on matkustusyhtevys, on Matkasellän stansii 25 kilometrin piäs Värtsiläspäi. Vuvvennu 2018 kogonah uvvistettih raududorogustansii: stansiele luajittih sähközii keskuslaittehii  (ven.) da azuttih uuzi matkustusplatformu, kohendettih raudutieazeman taloi, kudai on kul'tuuruperindön objektannu[3].

Histourii

Wärtsilä-stansii avattih 1. kylmykuudu vuvvennu 1892[4]. Raudutien nostamizes Viipurispäi Jovensuussah sego Imatrassah  (ven.) piätettih vuvvennu 1888. Nostanduruavot allettih vuvvennu 1890. Dorogan nostanduruadolois vuvvennu 1892 ruadoi 6000 hengie[5]. Nenga vuvvennu 1923 Värtsilän stansiel oli viizi stansiiraiživuo. Ližäkse oli nelli kilometrii kestäi tulenduraiživo metallurgiizavodale (se oli nostettu vuvvennu 1895)[6] (nygöi se on Värtsilän metiizuzavodu).

Talvivoinan (1939—1940) dai Nevvostoliitto-suomelazen aigah (1941—1944) stansii moneh kerdah oli nevvostolazien bombittajien tavoittehennu. Ga suomelazet hävittäjät lendokonehet, kuduat oldih Värtsilän lendoazeman lähäl, suadih hyvin eroittua Värtsilän ilmutilan vihollizespäi[7].

Moskovan rauhusobimuksen mugah  (ven.) 12. kevätkuudu vuvvennu 1940 2/3 Värtsilän kunnan aloveh rubei kuulumah Nevvostoliitole. Raja rubei menemäh nenga, ku metallurgiizavodu, raudutiestansii da enin oza kyläs roittih Nevvostoliiton puolel. Rahvas nämmis alovehispäi evakoittih 14.00 čuassussah 25. kevätkuudu vuvvennu 1940.

10. heinykuudu vuvvennu 1941 algavuttih suuret bojut Värtsilän čupul. Päivän loppuh mennes Nevvostoliiton ambujien polku jätti Värtsilän da siirdyi luodehčurah. Valoitetule Värtsilän stansiele kerras tuli piälikkö Karl Gustav Emil’ Mannergeim. Suurin oza kyliä sego puuhine kirikkö sit oldih murendettu. Konzu rahvas kiännyttih järilleh, algavuttih elävytysruavot.

Vuvven 1944 syvyskuun 19. päivän Moskovan rauhusobimuksen  (ven.) mugah Värtsilä uvvessah rubei kuulumah Nevvostoliitole. Rahvahan evakkoh annettih yksi nedäli.

Gruuzu- da matkustusyhtevys stansiedu myöte

Vuodessah 1994 stansiedu myöte meni gruuzu- da matkustusyhtevys Sordavalu — Matkaselkä — Värtsilä[8].

Rikottu raudutieazemu. 11. heinykuudu vuvvennu 19411.
Enzimäine juna tulou Värtsilän stansiele. 16. heinykuudu vuvvennu 1941.

Huomavukset

Linkat