Ščelkunčik

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi

Ližiä tieduo

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi

Materjualoih

Щелкунчик
Balietan enzi-ildu 6. (18.) talvikuudu vuvvennu 1892 Mariinskois teatras Piiteris
Säveldäi	P'otr Iljič Čaikovskii
Libreton kirjuttai	Marius Petipa[d]
Juondehen lähteh	E. T. A. Gofmanan suarnu "Ščelkunčik da hiirilöin kuningas" Aleksandr D'uman sovitukses
Horeograffu	Lev Ivanov Marius Petipan kehityksen mugah
Tuliet toimitandat	Lev Ivanov, F'odor Lopuhov, Vasilii Vainonen, Jurii Grigorovič
Luajinduvuozi	1892
Enzimäine ozutus	18. talvikuudu vuvvennu 1892
Enzimäzen ozutuksen kohtu	Mariinskoi teatru, Piiteri
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

"Ščelkunčik" on P'otr Čaikovskoin 71. kirjutettu tevos, kaksiozaine baliettu Marius Petipan libreton mugah, kudaman pohjannu on E. T. A. Gofmanan suarnu "Ščelkunčik da hiirilöin kuningas", baliettumuasterinnu oli Lev Ivanov.

Luajindan histourii

Libreton pohjannu on suarnan sovitus, kudaman luadi vuvvennu 1844 Aleksandr D'uma vahnembi (teatralline tiedosanakniigu viäräh sanou sovituksen luadijakse D'uman poigua) da kudai piästettih ilmah samannu vuon nimel "Ščelkunčikan histourii". Kaččomattah sih, ku suarnan piäjuondeh oli säilynyh, D'uman kiännös oli sen uvvennu variantannu, eruojannu alguperäzes tekstas. Gofmanan suarnan juondehen vuitillizen muutoksen periä libreton juondehen versii rodih lievembäzes, suarnallis-simvoulizes muvvos.

Lev Ivanovan luajitun balietan enzi-ildu oli 6. (18.) talvikuudu vuvvennu 1892 Mariinskois teatras Piiteris samannu illannu yhtes P'otr Čaikovskoin Iolanta-ouperanke. Enzi-illas orkestranohjuajannu oli Rikkardo Drigo, dekoracieloin luadijoinnu oldih Mihail Bočarov da K. Ivanova, ruutat ommeltih Imperuattoran teatroin johtajan Ivan Vsevoložskoin da Jevgenii Ponomar'ovan käzipiirroksien mugah. Piärouliloi ezitettih: Ščelkunčik — Sergei Legat, Feija Draže — Antonietta Del'-Era, prinsu Kokl'uš — Pavel Gerdt, Drossel'meijer — Timofei Stukolkin, plem'aniekku Mariannа — Lidija Rubcova. Klaran da Frican rouliloi ezitettih lapset, kudamat opastuttih Piiterin teatruopiston algukluasois, Stanislava Belinskaja da Vasilii Stukolkin (mollembat loppiettih opiston seiččemen vuvven peräs, vuvvennu 1899).

Samannu 1892 vuon oli luajittu A. S. Arenskoin sarju Ščelkunčik-balietas fortepianoh nähte nelläh kädeh sovitetunnu, kahten vuvven peräs luajittih hänengi balietan kaiken partituuran sovitus.

Tutkijat opittih verrata balietan juondehen da sit käytetyt obrazat Čaikovskoin perehelokseh da lähimäzih omih — Davidovih. Enzikse säveldäjän sizäreh Aleksandrah da hänen lapsih — Vladimirah da Tatjanah. Baliettukriitiekan Pavel Jaščenkovan mielen mugah Davidovien kondu Kamenka "muutui säveldäjän piäs lapsien utouppizekse magevuksien Konfit'urenburgakse, kus konnun emändy, säveldäjän sizär Aleksandra Iljinična oli hyväsydämellizenny kuningattarennu, viitty vuottu enne händy kuolluh hänen tytär Tatjana — Кlarannu, а sen „idolu“… Bob „suvaittavannu prinsannu“, iče Konfit'urenburgu-tsuarikundu, kunne puututah "Ščelkunčikan" piähenget, … on kui milienne narkouttine ilmivö", mi hänen mieles on kui Davidovien perehen kiinnostus morfinah, "Ščelkunčik-prinsu, kui Deziregi (mi kiännetynny tarkoittau „tahtottuu“) ielolijas "Maguajas kaunottares"“, on se samaine suvaittavu da tahtottu plem'aniekku".

Imperuattoran Mariinskoin teatran Ščelkunčik-spektaklin oza, 1892: Marianna — Lidija Rubcova, Klara — Stanislava Belinskaja, Fric — Vasilii Stukolkin

Ven'an vuvven 1992 nellän poštumarkan P. I. Čaikovskoin Ščelkunčik-balietale omistettu kiinitys (Nevvostoliiton poštukarkoin katalougu [Marka-vuitinomistai yhtistys] № 50—53)

"Ščelkunčikal" on oma sija P. I. Čaikovskoin myöhäzien tevoksien joukos: se eruou perindöllizes baliettužanras, sit uudeh luaduh on käytetty muuzikkuobrazoi. Balietas enzikerdua sai kuulta čelestua — Pariižaspäi säveldäjän käskys tuoduu soitindu. "Ščelkunčikan" muuzikkua sanotah "liijan vagavakse da syväindyliikuttajakse baliettah nähte".

Toimijat

Eri lähtehis on eruo piähengen nimes: Klara da Mari. Gofmanan alguperäzes kniigas piähengel on Mari-nimi, a Klara on hänen armas tytti. Ven'al I Muailman voinan allettuu (vuozi 1914) da ižänmuansuvaičusmielien suurettuu balietan juondeh ven'avui da piähengen nimekse rodih Maša. Ga Frican nimi jäi muuttumattomakse, sendäh ku häi on moitittavu piähengi. Tämä perindö säilyy tässäh.

• Štal'baum
• Hänen akkah

Heijän lapset:

• Mari (Maša, toiči — Klara), princessu
• Fric (Miša)

• Marianna, plem'aniekku
• Lapsienkaččoi
• Drosseil'meijer
• Ščelkunčik, prinsu
• Feija Draže
• Prinsu Kokl'uš
• Tytti
• Pajac (šuuttu)
• Hiirilöin kuningas
• Kordebaliettu: gost'at, omahizet, käskyläzet, maskat, paažat, kukat, bobazet, saldattazet da m.i.

Libretto

Kaksiozaine baliettu ezisanoinke

Rastavua vaste liäkäri Štal'bauman kodih rubieu kerävymäh gost'ua. Täyzi-igäzienke astutah tytöt tyttilöinke da marširuijah brihačut sabliloinke.

Oza I

Liäkäri Štal'bauman lapset, Mari da Fric, ylen äijäl vuotetah lahjoi. Jälgimäzenny gostis on Drossel'meijer. Hänen malto elavuttua tyttilöi ei vaiku ihastuta, ga varaittaugi lapsii. Drossel'meijer heittäy iäre maskan. Mari da Fric tunnustetah omassah suvaittavan ristižän. Mari tahtou elostua tyttilöinke, ga pahas mieles tiijustau, ku net kai on kabrastettu.

Ristižä lahjoittau tyttözele Ščelkunčikan, ku suas rauhoittua händy. Tytin kummanluaduine ilve iloittelou händy. Fric petties murendau tytin, Maril sendäh on pahua mieldy. Häi panou tytin, kudamah on mieldynyh, muate. Fric yhtes ystävienke panou hiirilöin maskat da hyö ruvetah niärittämäh Marii. Pruazniekku lopeh da gost'at ruvetah tansimah perindöllisty tansii grossfaterua, min jälles kaikin lähtietäh kodih. Tulou yö da perti, kudamas on kuuzi, täyttyy kuudamazen vallol.

Mari tulou järilleh da sebiäy Ščelkunčikua. Sih tulou Drossel'meijer, ga nygöi häi ei ole ristižänny, a hyvänny tiedoiniekannu. Häi viuhkuttau käil da pertis kai rubieu muuttumah: seinät eistytäh, a kuuzen bobazet elavutah da roitah saldattazikse. Vuottamattah tullah hiiret Hiirilöin kuningahan johtol. Rohkei Ščelkunčik vedäy saldattazii bojuh.

Ščelkunčik da Hiirilöin kuningas toratah. Mari nägöy, ku hiirilöin armii on voittamas saldattazien armiedu. Varavos häi heittäy oman tuflizen da mi on vägie lykkiäy sen Hiirilöin kuningahah. Se pöllästyy da lähtöy pagoh oman voiskanke. Saldattazien armii voitti. Hyö hyväs mieles olgupiälöil kannetah Marii Ščelkunčikan luo. Vuottamattah jälgimäzen ilve rubieu muuttumah. Se muuttuu kaunehekse prinsakse. Mari da elavunnuot tytit roijah tiähtekkähän taivahan da ylen kaunehen kuuzen al. Ymbäri pyöritäh lumitiähtet.

Oza II

Mari da Prinsu ihaillah tiähtekkähän taivahan čomuttu, mustellah, kui heidy atakuittih hiiret da kui Prinsu voitti heidy. Kaikin tansitah, pietäh hyviä mieldy hiirilöin joukon voitandan periä. Ispuanielazet, aruabielazet, kitailazet da ven'alazet tytit kiitelläh Marii, ku häi pellasti heidy. Ymbäri tansitah feijat da paažat. Tulou Drossel'maijer da uvvessah kai muuttau ymbäri. Kaikin varustutah Marin da prinsan svuad'bah. Mari havaččuu, Ščelkunčik vie on hänel käzis.

Ščelkunčik-balietan ezitys Bol'šoi-teatras. Kuva J. Fetisova

Ellendämine

On olemas muga sanottu freidanmugaine balietan variantu, kudaman luadi Rudol'f Nurejev. Se mugah jälles tansii prinsanke Mari havaččuu da Ščelkunčik on nuorevunnuh Drossel'meijer.

Metju Bornan ozutukses Klara on köyhy orboi, kudai ei voi olla oman mielespiettävänke — Ščelkunčikanke, häi bokaspäi kaččou, kui Ščelkunčik tansiu toizenke. Eruondutiemu nägyy sežo Maris Bežaran balietan versies, kus piähengenny on brihačču Bim, kudai aijoi jäi muamattah.

Muuzikuallizen dramaturgien da libreton kosketus

Horeografat perindön mugah pengotah mielen vaihtandua val'san muuzikas toizes ozas, kus vuottamattah rodieu tragiedielline kohtu, ga "tansijoin puarat jatketah pyörindiä tavallizes ritmas".

Balietan kogomus

Kogomus:

1. Uvert'uuru
2. Enzimäine oza.
   1. Kuva 1.
      1. Kuuzahazen čomendamine da palamah sytyttämine
      2. Maršu
      3. Lapsien juosto nel'l'ul da vahnembien tulo
      4. Tansikohtu
         1. Drossel'meijeran tulo
         2. Zavodittavien tyttilöin tansi (mazurku)
         3. Demounine tansi
      5. Ozutus da Grosfater
         1. Ščelkunčik-tytin jiävindy
         2. Ščelkunčikan pol'ku
         3. Marin uinotuspajo da Frican kižat
         4. Vahnembien da gostien tansi (Grosfater)
      6. Ozutus (Mari da Ščelkunčik)
         1. Uinotuspajo
         2. Lapsienpertin muuttumine
         3. Kuuzahazen kazvandu
      7. Hiirilöin tulendu da tora
   2. Kuva 2.
      1. Kuuzikko talvel
      2. Lumitiähtilöin tansi
3. Toine oza.
   1. Magevuksien dvorču Konfit'urenburg
   2. Marin da Ščelkunčikan tulo
   3. Divertismentu
      1. Šokoluadu (ispuanielaine tansi)
      2. Koufei (aruabielaine tansi)
      3. Čuaju (kitailaine tansi)
      4. Trepak (ven'alaine tansi; karamellikeppi)
      5. Paimendajien tansi (daanielaine marcipuanu)
      6. Muamo Gigon' (Žigon') da pajacat
   4. Kukkien tansi
   5. Pa-de-de
      1. Feija Draže da prinsu Oršad
      2. Variacii I: tarantella
      3. Variacii II: Feija Dražen tansi
      4. Koda
   6. Loppuval'su
   7. Apofeozu

Soittimet

• Puuhizet puhaldussoittimet:
  • 3 fleitua (3. fleitu = fleitu-pikkolo);
  • 2 goboidu;
  • 1 anglielaine sarvi;
  • 2 klarniettua;
  • 1 bas-klarniettu
  • 2 fogotua.
• Vaskizet puhaldussoittimet:
  • 4 valtornua;
  • 2 torvie;
  • 2 tenor-trombonua;
  • 1 bas-trombonu;
  • 1 tuba.
• Iškusoittimet:
  • litavrat;
  • pieni pompotti;
  • torielku;
  • suuri pompotti;
  • kolmikko;
  • heläitin;
  • kastanjetat;
  • tam-tam;
  • kelloine;
  • "bobasoittimet" (ezimerkikse, kägöipilli).
• čelesta;
• 2 arfua;
• Lapsien hora
• Kielisoittimet:
  • viulu I;
  • viulut II;
  • al'tat;
  • violončelit;
  • kontrabasat.

Merkittävät ozutukset Ven'al

Mariinskoi teatru

• 6. (18.) talvikuudu 1892 — enziozutus:
  • Baliettumuasteri: Lev Ivanov
  • Orkestranohjuaju: Rikardo Drigo
  • Taidoilijat: Mihail Bočarov da K. Ivanov
  • Ruutat: Ivan Vsevoložskii da Jevgenii Ponomar'ov;
  • Mari — Stanislava Belinskaja
  • Fric — Vasilii Stukolkin
  • Ščelkunčik — Sergei Legat
  • Feija Draže — Antonietta Del'-Era
  • Prinsu Kokl'uš — Pavel Gerdt
  • Drossel'meijer — Timofei Stukolkin
  • Šuuttu — Aleksandr Šir'ajev
  • Marianna — Lidija Rubcova
• 1923 — Lev Ivanovan uvvessah otettu ozutus samazien dekoracieloinke; baliettumuasterit F'odor Lopuhov da Aleksandr Šir'ajev, orkestranohjuaju Aleksandr Gauk; Feija Draže — Jelizaveta Gerdt, prinsu Kokl'uš — Mihail Dudko, Drossel'meijer — Nikolai Sol'annikov.
• 1929 — uuzi redakcii; baliettumuasteri F'odor Lopuhov, orkestranohjuaju Aleksandr Gauk, taidoilii Vladimir Dmitrijev; Maša — Ol'ga Mungalova, Ščelkunčik — P'otr Gusev, Drossel'meijer — Leonid Leontjev.
• 1934 — baliettumuasteri Vasilii Vainonen, orkestranohjuaju Jevgenii Mravinskii, taidoilii Ivan Selezn'ov; Maša — Galina Ulanova, Ščelkunčik-prinsu — Konstantin Sergejev.
• 2001 — baliettumuasteri — Simonov Kirill, muuzikkuohjuaju — Valerii Gergijev, dekoraciet, ruutat, libretto, ozutus — Mihail Šema'akin. Maša — Natalja Sologub, Ščelkunčik-prinsu — Aleksandr Sergejev, Adrian Fadejev, Drossel'meijer — Anton Adasinskii.

Bol'šoi-teatru

• 1919 — baliettumuasteri Aleksandr Gorskii, orkestranohjuaju N. A. F'odorov, taidoilii Konstantin Korovin; Klara — Valentina Kudr'avceva, Fric — 2. Šokorov, Ščelkunčik-prinsu — Jefim Jefimov, Drossel'meijer — Aleksei Bulgakov. Täs ozutukses laval oli suuren koufeiserviizal katettu stola, kudamaspäi lähtiettih tansijat.
• 1932 — Valdivollizen akadiemizen Bol'šoi-teatran baliettutehnikuman spektakli; baliettumuasteri L. I. Ivanov, uvvessah luajindu Aleksandr Čekrigin da Aleksandr Monahov, orkestranohjuaju Jurii Faijer, taidoilii Panfilov; Klara — Jevgenija Farman'anc, Ščelkunčik — Jurii Papko, Fric — J. Gerber, Drossel'meijer — Aleksandr Čekrigin, Feija Draže — Ol'ga Lepešinskaja.
• 1939 — baliettumuasteri V. I. Vainonen, orkestranohjuaju Jurii Faijer, taidoilii Vladimir Dmitrijev; Maša — Marina Sem'onova, Ščelkunčik — Aleksei Jermolajev, Drossel'meijer — Vladimir R'abcev.
• 12. kevätkuudu vuvvennu 1966 — uuzi ozutus; baliettumuasteri Jurii Grigorovič, orkestranohjuaju Gennadii Roždestvenskii, taidoilii Simon Virsaladze; Maša — Jekaterina Maksimova, Ščelkunčik-prinsu — Vladimir Vasiljev, Drossel'meijer — Vladimir Levašev, Hiirilöin kuningas — German Sitnikov, Ščelkunčik-tytti — Jelena Vatul'a, Francielaine tytti — Tatjana Popko.

Tundietut audiokirjutukset

• 1960 — orkestranohjuaju Gennadii Roždestvenskii, Bol'šoi-teatran orkestru da lapsien hora, Nevvostoliitto.

[Д 06583-6; С 06977-80; СМ 0169-72; MEL CD 1000665]

• 1986 — orkestranohjuaju Vladimir Fedosejev, lapsien muuzikkuškola ven. «Весна», Keskustelevidienien da Kogo Nevvostoliiton ruadivon Suuri P. I. Čaikovskoin nimine simfouniiorkestru.

[А10 00347 005]

• 1988 — orkestranohjuaju Jevgenii Svetlanov, lapsien muuzikkuškola ven. «Весна», ven. ГАСО.

[А10 00605-8; MEL CD 1000409]

Huomavukset

Kirjalližus

• Васильев И. В., Краснова Л. Е. Методология исследования хореографических трактовок литературного произведения Э.Т.А. Гофмана "Щелкунчик и мышиный король" на балетной сцене в конце XX - начале XXI столетий // Вестник Академии русского балета им. А. Я. Вагановой. — 2024. — № 1 (90).
• Гендова Марья Юрьевна. Балет «Щелкунчик» — нетривиальный способ знакомства с бытовой Рождественской культурой России второй половины XIX века // Вестник Саратовской консерватории. Вопросы искусствознания. — 2019. — № 4.
• Рыжкова А. С. Балет Московского хореографического училища "Щелкунчик" П. И. Чайковского (1950 год) // Театр. Живопись. Кино. Музыка. — 2013. — № 2.
• Слонимский, Ю. И. Щелкунчик: [балет в 3-х действиях и 7 картинах] / Ю. Слонимский; музыка П. И. Чайковского ; Ленингр. Государст. академ. театр оперы и балета; [марка театра на обложке работы художника Л. С. Хижинского]. — 2-е издание. — Ленинград : издание Лен. Гос. Акад. театра оперы и балета, 1934.
• Юлия Яковлева. Глава 5. Рождение театра. // Создатели и зрители. Русские балеты эпохи шедевров. — М.: Новое литературное обозрение, 2017. — С. 143—149. — ISBN 978-5-4448-0689-0.

Linkat

• Чайковский, Пётр Ильич // Театральная энциклопедия / гл. ред. П. А. Марков. — М.: Советская энциклопедия, 1967. — Т. 5. Табакова — Яшугин. — 38 000 экз.
• балет «Щелкунчик» Театра Санкт-Петербургской консерватории на сцене Михайловского театра на телеканале «Искусство ТВ»
• Щелкунчик — либретто и фотографии балета в постановке Театра классического балета п/р Н. Касаткиной и В. Василёва
• ЩЕЛКУНЧИК. Либретто
• Tchaikovsky Research
• The Nutcracker ballet
• Скворцова И. А. Балет П. И. Чайковского «Щелкунчик»: опыт характеристики // Учебное пособие. — М.: Научно-издательский центр «Московская консерватория», 2011. — 68 с. ISBN 978-5-89598-264-8