Aleksandr Gorškov

Aleksandr Georgijevič Gorškov
Persounallizet tiijot
Kanzalližus	Ven'anmua
Endizet muat	Nevvostoliitto
Roindupäivy	8. ligakuudu 1946(1946-10-08)
Roindupaikku	Moskovu, Nevvostoliitto
Kuolendupäivy	17. kylmykuudu 2022(2022-11-17) (76 vuottu)
Kuolendupaikku	Moskovu, Ven'a
Kazvo	173 см
Endizet partn’ourat	L'udmila Pahomova
Endizet harjaittelijat	Jelena Čaikovskaja
Palkindot
Medalit Taidoluistelendu Olimpiuadukižat Kuldu Insbruk 1976 tansit jiäl Muailman kilbu Hobju Kolorado-Springs 1969 tansit jiäl Kuldu L’ubl’ana 1970 tansit jiäl Kuldu Lion 1971 tansit jiäl Kuldu Kalgari 1972 tansit jiäl Kuldu Bratislava 1973 tansit jiäl Kuldu M’unhen 1974]] tansit jiäl Kuldu Göteborg 1976]] tansit jiäl Jevroupan kilbu Bronzu Garmiš-Partenkirhen 1969 tansit jiäl Kuldu Leningruadu 1970 tansit jiäl Kuldu C’urih 1971 tansit jiäl Hobju Göteborg 1972 tansit jiäl Kuldu Köln 1973 tansit jiäl Kuldu Zagreb 1974 tansit jiäl Kuldu Kopengagen 1975 tansit jiäl Kuldu Ženeva 1976 tansit jiäl
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Aleksandr Georgijevič Gorškov (ven. Алекса́ндр Гео́ргиевич Горшко́в; 8. ligakuudu 1946, Moskovu — 17. kylmykuudu 2022, Moskovu) on nevvostolaine taidoluistelii, Olimpiuadukižoin čempion, monikerdaine Muailman da Jevroupan kilboin voittai. Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri (1970). Vuvven 2010 kezäkuus oli Ven’an taidoluistelijoin federacien piämies. Kilvois ezitti Moskovan Dinamo-joukkuo.

Eloskerdu

Gorškov on roinnuhes Moskovah. Hänen enzimäine akku L’udmila Pahomova oli hänen partn’ourannu taidoluistelendas. Häi kuoli 17. oraskuudu vuvvennu 1986. Heile rodih tytär Julija. Toine akku — Irina Gorškova.

Sportuelos

Puaru L’udmila Pahomova da Aleksandr Gorškov on kuulužu kogo muailmas. Hyö oldih Olimpiuadukižoin enzimäzet čempionat sportutansilois jiäl. Pahomova da Gorškov suadih kuldumedalit vuvven 1976 talvikižois Avstrien Insburkas.

Konzu vuvvennu 1966 L’udmila da Aleksandr enzi kerdua opittih luistella yhtes, vähä ken uskoi, ku konzutahto juuri hyö roitah parahinnu parahis. Pahomova tottu paisten sikse aigua jo oli Nevvostoliiton čempionannu yhtes Viktor Rižkinanke, Gorškovuahäi niken ei tiedänyh.

Yhtelläh nuori puaru uskoi omih vägilöih, kui uskoi heih heijän nuori harjaittelii Jelena Čaikovskaja, kudamanke yhtes hyö ruvettih luadimah da kehittämäh ihan uuttu — ven’alastu — stiilii sportutansilois jiäl. Juuri ebätavalline, kogonah omaluaduine taba tansus, kudaman pohjannu oldih ven’alazen da nevvostoliittolazen baliettuškolan, ven’an klassizen da rahvahan muuzikan šuavutukset, avvutettih Pahomovale da Gorškovale kaikkiedah kolmes vuvves nosta sportupordahis yläh. Jo vuvvennu 1969 hyö suadih bronzumedalin Jevroupan kilvois, silloi muailman kilvois heidy enne oldih vaiku muailman čempionat anglielazet Diane Towler da Bernard Ford. Juuri silloi lehtistökonferensies anglielazet sportumiehet sanottih omikse jatkajikse ven’alazen puaran. Hyö ei hairahtuttu.

Vuvvennu 1970 Pahomova da Gorškov roittih enzi kerdua Jevroupan da Muailman čempionoikse. Hyö oldih nämmien kilvoin voittajinnu kuuzi kerdua, enämbi kaikkii jiäl sportutansiloin histouries. Vaiku kerran Pahomova da Gorškov "laskiettih" poudiuman korgevimale pordahale toizii, germuanielastu puarua — vellie da sizärdy Buk. Se oli Jevroupan kilvois vuvvennu 1972. Ga jo kahten vuvven peräs Muailman kilvois nenga ennitettih heidy, germuanielazil pidi kai loppie sportukarjieru. Enzimäzenny voittovuvvennu Pahomova da Gorškov maltettih kestiä vagavan kilbailun da voittua parahii Velikobrituanien, Germuanien federatiivizen tazavallan da Yhtysvalloin taidoluistelijoi. Omas taidoruavos hyö eistyttih ylen pitkäle. Yhtes Čaikovskajanke niilöinny vuozinnu hyö luajittih miljounoile kaččojile unohtumattomii tansiloi — "Kumparsitan", kudai rodih etalounannu monile sugupolvile, valsin A. Hačatur’anan muuzikkah, tansin "Lui Armstrongan mustokse", Rodion Ščedrinan "Častuškoi" da kymmenii toizii programmoi, kudamat suadih arvostelijoin korgevimat arvosanat.

Vuozi enne vuvven 1976 Olimpiuadukižoi tapahtui pahua, odva ei loppenuhes Pahomovan da Gorškovan sportukarjieru. Jälles vuvven 1975 Jevroupan kilboi, kudamis hyö voitettih da hyväle jällele jätettih toizii, kodih mennes Gorškoval rubei kivistämäh selgiä. Enzimäi ozuttihes, ku se on tavalline kylmändy da häi terväh kohenou. Ga kai oli äijiä vagavembi. Gorškov puutui bol’niččah, kus hänele luajittih anavoluaduine keuhkoloin leikkavus. Se da erinomaine sportas karastus avvutettih jiähä hengih. Gorškov tuli järilleh sportah. Tulien vuvven Olimpiuadukižois Pahomovan da Gorškovan verdastu ezitysty ei olluh nikel da enzimäine kuldumedali sportutansilois jiäl oli Nevvostoliitol.

Vuvvennu 1977 Pahomova da Gorškovan loppiettih sportukarjieran. Pahomova rodieh harjaittelijakse, Gorškov — sportutoimijakse. Suuret nerot da kogemukset avvutettih heidy uvven ruavon allus. Nuori harjaittelii Pahomova loppi ližäkse baletmeisteroin tiedokunnan Teatrutaijon valdivoninstituutas da sai kazvattua omii opastujii. Uskottih, ku terväh häi kazvattau uuzii čempionoi, ga tapahtui pahua: häi pahasti voimatui. Häi vastusti voimattomustu ihan kui kogo eloksen torai sportas. Häi ruadoi jälgipäivissäh da jätti ičen jälles kogonazen joukon nuorii tansijoi, kudamat tuliel roittih hyvinruadajikse harjaittelijoikse.

Yhteiskunnalline ruado

Aleksandr Georgijevič Gorškov

Jälles sportua Gorškov vuozinnu 1977—1992 ruadoi Valdivon harjaittelijannu taidoluistelendas Nevvostoliiton valdivollizes sportukomitietas. Vuvves 1992 oli Ven’an Olimpiuadukomitietan Kanzoinvälizien yhtevyksien hallindon piälikönny. Vuvvennu 2001 händy vallittih tämän komitietan toimehpaniikomitietan jäsenekse. Vuvves 2000 häi on Moskovan alovehellizen taidoluistelijoin federacien piämiehen sijahizennu da L’udmila Pahomovan nimizen Alovehellizen hyvyönluadijan Taido da Sportu -fondan piämiehenny. Vuvven 2010 kezäkuus Aleksandr Gorškovua vallittih Ven’an taidoluistelijon federacien piämiehekse. Vuvvennu 2014 händy uvvessah vallittih sih virgah, vie nellän vuvven peräs oraskuul vuvvennu 2018 händy kolmattu kerdua vallittih federacien piämiehekse.

Palkindot

Vuvvennu 1988 Pahomova da Gorškov jiäl tansiloin kehittämizes da suavutuksis sportas vallittih Amierikan Yhtysvaldoin taidoluistelijoin federacen Kuulužuon muzein kunnivojäsenikse. Ku kuuzi kerdua hyö oldih Muailman čempionoinnu (1970—1974, 1976) da kuuzi kerdua Jevroupan čempionoinnu (1970—1971, 1973—1976), heijän suavutukset on kirjutettu Ginnesan rekordoin kniigah.

Heijän yhtes Čaikovskajanke vuvvennu 1973 luajittu originualutansu "Tango Romantiekku" on otettu da tässäh kuului kilboin vältämättömien tansiloin luguh sportutansilois jiäl.

Aleksandr Gorškov on Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri (1970), Nevvostoliiton arvostettu harjaittelii (1988), Ven’an Federacien fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai (1997). On palkittu monil kunnivomerkilöil.

Moskovan alovehen Odincovo-linnah on avattu Gorškovan da Pahomovan nimine taidoluistelendukeskus.

Surmu

Kuoli 17. kylmykuudu vuvvennu 2022 Moskovas 76 vuvven ijäs infarktah. On pandu muah 29. kylmykuudu Moskovas Vagan'kovskoil kalmužimal oman enzimäzen akan L’udmila Pahomovan rinnal.

Persounalline elos

• Enzimäine akkah — patrn’ouru taidoluistelendas L’udmila Pahomova (1946—1986);
• Toine akkah — Gorškova Irina Ivanovna (roin. 16. ligakuudu 1953);
• Tytär enzimäzes kirjoihmenendäs — Pahomova-Gorškova Julija Aleksandrovna (roin. 1. ligakuudu vuvvennu 1977), loppi Moskovan valdivollizen kanzoinkeskezien välilöin instituutan ekonoumiekkutiedokunnan, Pariižan taijon da moudan tehnolougien korgeiškola, modeli, modeljieru, 12 vuottu eli da ruadoi Pariižas, 2000-luvun lopus eläy da ruadau Moskovas;
• Toizel akal on poigah endizes kirjoihmenendäs — Bel’ajev Stanislav Stanislavovič (roin. 1978).

Eli da ruadoi Moskovas.

Huomavukset