Zvezdina Anastasija Mihailovna

On otettu Рувики-späi
Anastasija Mihailovna Zvezdina
ЗвездинаАнастасияМихайловна.jpg
Roindupäivy 28. kevätkuudu 1920(1920-03-28)
Roindukohtu
Kuolendupäivy 17. tuhukuudu 1943(1943-02-17) (22 vuottu)
Kuolendukohtu
Kanzalližus  Nevvostoliitto
Palkindot da arvonimet
Leninan kunnivomerki Орден Красной Звезды

Anastasija Mihailovna Zvezdina (ven. Анастасия Михайловна Звездина́, 28. kevätkuudu 1920, Anuksen kanzalline piiri, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu[d]17. tuhukuudu 1943, Anuksenlinnu) — Suuren Ižänmuallizen voinan aigua nevvostolaine peittotoiminduruadai, Karjalan fronan štuaban yhtevyksenpidäi.

Eloskerdu

Oli roinnuhes karjalazeh muanruadajan pereheh. Loppi sieččievuodehizen školan Mägriel, sit Anuksen keskiškolan. Pyrgiihes opastumah lendäjien školah, ga ei piässyh nägötilan periä.

Vuozinnu 1939—1941 ruadoi Anuksen piirin Kolhoznik-lehtes literatuuruozaston ruadajannu, sen jälgeh Kogo Nevvostoliiton Leninan kommunistizen nuorižoliiton  (ven.) Anuksen piirikomitietan školaniekkoin ruadokunnan johtajannu.

Vuvves 1941 on Kogo Nevvostoliiton Leninan kommunistizen nuorižoliiton Anuksen piirikomitietan enzimäine sekretari. Nevvostoliitto-suomelazen voinan (1941—1944) allettuu oli puolistusruadolois, rahvahien evakuacieh lähtendän järjestämizes, puolistusbojulois Anuksen hävittäjien bataljounah  (ven.) kuulujannu. Suuren Ižänmuallizen voinan aigua, konzu suomelazet voiskat valloitettih Anuksen piirin, händy työttih ruadoh Puudogan piirih Kogo Nevvostoliiton Leninan kommunistizen nuorižoliiton piirikomitietan varajohtajakse.

Tuhukuus-kevätkuus vuvvennu 1942 opastui Karjal-Suomelazen socialistizen nevvostotazavallan keskuskomitietan erillizes školas, häi rubei kuulumah Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin kommunistizen partien  (ven.) Anuksen peittotoiminduruadajah piirikomitiettah, kudai toimi valloitetul alovehel.

Kezäkuus vuvvennu 1942 joukko peittotoiminduruadajua, kudamahgi kuului Anastasija Zvezdina, oli lykätty parašuutil Anuksen piirin alovehele tiedoloin suandakse vihaniekkoin olendas. Joukko tutki suomelazien puolistusliiniedy da järjesti diversiitoimindua.

4. ligakuudu vuvvennu 1942 Anastasija Zvezdina da radistu Ol’ga Filippova puututtih vihaniekkoin käzih, heidy viettih Anuksen tyrmäh. 17. tuhukuudu vuvvennu 1943 mollembat tiijustelijat ammuttih.

Anastasija Mihailovna Zvezdinale kuoltuu annettih Ruskei Tiähti -kunnivomerki, ligakuus vuvvennu 1990 — Leninan kunnivomerki.

Musto

Huomavukset

  1. ГТРК «Карелия». Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025. Arhiviiruittu 15. sulakuudu 2015

Kirjalližus

  • Гардин Е. С. настасия Звездина. — Петрозаводск, 1948.
  • Симаненков И. К. Отважная комсомолка: очерк об А. Звездиной. — Петрозаводск: Госиздат Карельской АССР, 1961. — 36 с.
  • В грозные годы. — Петрозаводск, 1964.
  • Кондратьев Ф. Звёздочка: Очерк о партизанке-подпольщице А. Звездиной // В редакцию не вернулся…. — Москва, 1973. — Т. 2-е изд. — С. 175—180.
  • Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов.. — Петрозаводск: "ПетроПресс", 2007. — Т. 1: А — Й. — С. 349—400.

Linkat