Suuri Ižänmualline voinu

On otettu Рувики-späi

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Ližiä tieduo
Learning.svg

B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston materjualat

Arrow-Right.png
Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Materjualoih
Suuri Ižänmualline voinu
Piäkonfliktu: II Muailman voinu
Hurai puoli ylähänpäi alah: 1. Nemsoin jalguvägi menöy palajas talois siiriči kyläs Pskovan lähäl (kezäkuu-heinykuu 1941). 2. Ruskei Armii ambumas vihollistu. Stalingruadu, sygyzy 1942. 3. Nevvostolazet artileristat Berlinan luo. Sulakuu 1945. Oigei puoli ylähänpäi alah: 1. Moskovan saldatat suajah vintouhkoi (kezä 1941). 2. Saninstruktoru kiäriy ruanitun satateksii bojun aigah Kerčin čupul. Kriman piästämine, 1944. 3. Moskovalazet Voiton päivän piendän aigah Ruskiel lagevol. 9. oraskuudu 1945
Hurai puoli ylähänpäi alah:
1. Nemsoin jalguvägi menöy palajas talois siiriči kyläs Pskovan lähäl (kezäkuu-heinykuu 1941). 2. Ruskei Armii ambumas vihollistu. Stalingruadu, sygyzy 1942. 3. Nevvostolazet artileristat Berlinan luo. Sulakuu 1945.
Oigei puoli ylähänpäi alah:
1. Moskovan saldatat suajah vintouhkoi (kezä 1941). 2. Saninstruktoru kiäriy ruanitun satateksii bojun aigah Kerčin čupul. Kriman piästämine, 1944. 3. Moskovalazet Voiton päivän piendän aigah Ruskiel lagevol. 9. oraskuudu 1945
Päivy 22. kezäkuudu 1941 — 9. oraskuudu 1945
(3 vuottu, 10 kuudu, 2 nedälii da 3 päiviä)
Syy
  • Nacistu-Germuanien agressiivizen ekspansionistizen ideolougien hantuzis huavattih valloittua Päivännouzu
  • Gitler tavoitteli hävittiä Nevvostoliiton valdivuo kommunistizen ideolougien yhtistäjänny
  • Soda-stratiegielline huavuamine: jälles Yhtistynnyön Kuningaskunnan lykyttömiä valloitandua, nemsoin johtokundu huavai työndiä agressien päivännouzuh, ku suas Nevvostoliiton resursoin avul jatkua voinua muailman halličemizekse
Tulos Nevvostoliiton voitto, Germuanien ehtotoi kapitul’acii
Muutokset
  • Nacistu-Germuanien hävittämine
  • Okkupacii da Germuanien jagamine päivänlaskun da päivännouzun ozih
  • Valdah monis Päivännouzu- da Keski-Jevroupan mualois tuldih pronevvostolazet halličukset
  • Yhtistynnyzien Kanzukundien perustandu
  • Kahten suurvaldivon perustandu
Vastustajat

Valdivot, kudamat kannatettih «os’»:

Ozapuolien väit

Kaikkiedah mobilizuittih Ruskieh Armieh 1941—1945: 34 476 700 hengie[6][7]

Kaikkiedah mobilizuittih Päivännouzufrontale 1941—1945: läs 19 000 000 hengie[7]

Kaimavukset

26 600 000[lower-alpha 2][8], niilöin luvus 8 668 400 sodamiesty
Igäzet kaimavukset — 11 444 100 hengie[7]

11 900 000[lower-alpha 3], sit luvus 5 076 700 sodamiesty[7][9]
igäzet kaimavukset — 8 649 200 hengie (luguh ottamattah 1,6 miljonua, kudamii otettih kiini jälles 9. oraskuudu 1945. Ei tietä Fol’kusšturman, policien, kollaboracionistoin da semmozien kaimavuksis)[7]

Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Suuri Ižänmualline voinu (22. kezäkuudu 1941 — 9. oraskuudu[10] 1945) on Nevvostoliiton piäständyvoinu Nacistu-Germuaniedu da sen Jevroupan liittolazii vastah (Fašistu-Itualiedu, Vengriedy, Rumiiniedu, Slovuakiedu, Suomie da Horvuatiedu). On II Muailman voinan tärgevin da piätöksellizin oza (1939—1945)[11][12]. Oman suuruon puoles rodih suurimakse da verenvalujimakse sodakonfliktakse muailman histouries[11][13][14][15].

Nacistu-Germuanien johtokundu rubei valmistamahes voinah Nevvostoliittuo vastah kerras jälles Francien kapitul’aciedu vuvvennu 1940. Nemsoin valmistettu pluanu Nevvostoliittoh hyökkävymizekse sai Barbarossa-koudunimen. Sen pohjannu oli Päivänlasku-Jevroupas opittu blickrigan stratiegii («ylen rutto voinu») da sen aigah huavattih hävittiä Ruskien Armien piävoimat "yhten lyhytaigazen kampuanien" aigah. Samal aigua valmisettih Ost-piäpluanua, sih reknailtih ottavuo hedi Nevvostoliiton valloittamizen jälles. Ost-pluanan mugah pidi kogonah hävittiä Nevvostoliiton valdivo, ottua da vediä iäre siepäi kai resursat da rikkahukset päivänlaskuh, "germuanivuttua" muan aloveh ihan Urualassah, hävittiä da vägehes ajua enimät paikallizet rahvas[16].

Germuanii rikoi sobimuksen hyökkävymättömyös da 22. kezäkuudu vuvvennu 1941 Nacistu-Germuanien da sen liittolazien voiskat voinua ilmoittamattah hyökkävyttih Nevvostoliittoh[17][15].

Voinan allus (22. kezäkuudu 1941 — 18. kylmykuudu 1942) Nevvostoliitos oldih suuret rahvahan kaimavukset, viholline valloitti suuren alovehen muan päivänlaskus da Nevvostoliitto kaimai suuren vuitin resursoi. Ga Ruskien Armien urhollizen vastustamizen periä Germuanien "ylen ruton voinan" pluanu oli rikottu, Moskovan toras vermahtan hyökkävys oli azetettu. Sodatoimindan neroloin suaduu da talohuon sodallizekse muutettuu Ruskei Armii puolistustoimilois siirdyi hyökkävykseh.

Voinan toizes ozas (kylmykuu 1942 — talvikuu 1943) Nevvostoliiton armii lähti stratiegiellizeh hyökkävykseh, voitti merkittävis toris Stalingruadan da Kurskan čupul da piästi suuren ozan Nevvostoliiton alovehii, se merkičči jyrkiä muutostu voinas da Germuanii hävitti stratiegiellizen alguhpanon voinas.

Voinan kolmandes ozas (pakkaskuu 1944 — oraskuu 1945), jälles Nevvostoliiton kaikkien alovehien piäständiä, Ruskiel Armiel oldih lykykkähät rynnäkölotanduoperaciet Päivännouzu-Jevroupas da Balkanoil, se hävitti vermahtan piävoimat. Keviäl vuvvennu 1945 nevvostolazet voiskat otettih Berlinan, Germuaniel pidi allekirjuttua vastustamatoi andavumine.

Voinan aigah Nevvostoliitto Gitleranvastustahizeh liittoh kuulujannu luadi suurimii menetyksii Germuanien ammundutarbehil varustettuloile voimile da sen jevrouppalazile liittolazile, nenga Nevvostoliitol oli tärgevin rouli niilöin hävittämizes Jevroupas[18][19][20][21][22][23]. Kolmen vuvven aigah (1941—1944) Nevvostoliittuo vastah vojuičči Germuanien läs 90 % kaikkii voimii. Gitleranvastustahizien liitolazien Normuandieh heittävyndiä jälles kezäkuul vuvvennu 1944 Päivännozufrontal jatkoi olendan ⅔ kaikkii germuanielazii voiskii[24].

Nevvostoliitto voittajien mualoin joukos ezitti viärittäjii N'urnbergan tribunalas, kudai oigevuon mugah andoi arvosteluloi agressiivizele Germuanien alguh pannuole voinale, sodarikoksile da rikoksile ristikanzalližuttu vastah, kudamii oli luajittu nacistat voinan aigah, da se andoi suvvonpiätökset nacistoin piälimäzile pahanruadajile.

Nevvostolazen rahvahan Suures Ižänmuallizes voinas voiton kunnivokse Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 9. oraskuudu rodih kogo rahvahan pruazniekakse — Voiton päiväkse[25].

Soda-poliittine tila Jevroupas voinua vaste

Jälles Rapallon sobimuksen allekirjutandua vuvvennu 1922 Nevvostoliitol oldih ystävysvälit Veimaran Germuanienke. Ga konzu valdah tuldih nacistat A. Gitleran johtol vuvvennu 1933 nevvostoliitto-germuanielazet välit pahettih: nacionualu-socialistizel ideolougiel ihan allus algajen oli kommunistoin vastaine merkičys. Vuvvennu 1936 Germuanii da Japounii allekirjutettih Antikominternan paktan, kudaman tarkoituksennu oli kommunizman leviemizen vastustamine muailmas.

Nämmis ololois Nevvostoliitto rubei kehittämääh välilöi Päivänlaskun mualoinke. Ulgoazieloin rahvahan komissuaru M. M. Litvinov oli kehittämäs kollektiivizen turvalližuon sistiemua taza-arvozien sobimuksien pohjal. Kaččomattah anglielazen da germuanielazen diplomuatien vastustukseh vuvvennu 1935 Nevvostoliitto allekirjutti sobimukset yhtehizeh abuh nähte Francien da Čehoslovuakienke.

Vuvvennu 1938 Germuanii rubei tavoittelemah Čehoslovuakien Sudetskoidu alovehtu. Francii da Anglii tavoitettih vältyö voinas da kannatettih agressoran rauhoittajua poliitiekkua: M’unhenan sobimuksen mugah Germuaniel annettih luba anneksiiruija Sudetskoi aloveh, ku se ielleh vai ei rubies levendämäh omii alovehii. Ku Čeholovuakii rodih heikombakse, Pol’šu anneksiiruičči Tešinskoin alovehen. Jo vuvvennu 1939 Germuanii sobimuksen rikottuu okkupiiruičči kaiken Čehoslovuakien.

Jevroupas kazvajan kriizisan aigah Nevvostoliito jatkoi tavoittelendan keskenäzen avun sobimuksien allekirjutandas Yhtistynnyön Kuningaskunnan da Francienke. Vuvvennu 1939 Moskovas algavuttih kolmen ozapuolen nevvottelut. Nevvostoliitto kehoitti yhtehizien toimiloin pluanan Germuanien agressiedu vastah, ga Pol’šu ei andanuh lubua tulla nevvostolazile voiskile omas alovehes poikki, ku algavunnou kogo Jevroupan voinu. Yhtistynnyh Kuningaskundu sežo ei tahtonuh allekirjuttua nimittumii sobimuksii Nevvostoliitonke. Ku päivänlaskun muat ei ruohtittu piättiä, nevvottelulois ei roinnuh tolkuu. Francien endine piäministru P. Reino jälles tunnusti, ku enne voinua sobimus keskenäzeh abuh nähte, kudaman kehoitti Nevvostoliitto, olis luonnollizennu tavannu azettua Germuanien tuliedu ekspansiedu. Ga Päivänlaskun muat ellendäjen kaimattih tämän mahton.

Nevvostoliitto jäi yksinäh Germuanien mahtonalazen agressien ies da 23. elokuudu vuvvennu 1939 allekirjutti Germuanienke sobimuksen hyökkävymättömyös, kudamah liityi peittoprotokol eduvaikutuksien juandas Päivännozu-Jevroupas. Kui ozutettih tuliet tapahtumat, tämä sobimus rodih tärgiekse Nevvostoliiton Suures Ižänmuallizes voinas voittamizekse, se andoi sille kaksi vuottu valmistuakseh agressien vastustamizekse[26].

Jälles II muailman voinan alguu

1. syvyskuudu vuvvennu 1939 Nacistu-Germuanii hyökkävyi Pol’šah, algavui II Muailman voinu. Pol’šan valdivon hajuondan ololois Nevvostoliittto työndi omat voiskat Pol’šan päivännouzun alovehile, kus elettih etnizet ukrainalazet da valgoven’alazet. Päivänlasku-Ukrainu rubei kuulumah Ukrainan socialistizeh nevvostotazavaldah, Päivänlasku-Valgoven’a — Valgoven’an socialistizeh nevvostotazavaldah. 28. syvyskuudu allekirjutettih sobimus rajah nähte Germuanienke.

Os’-muat Jevroupas vuvven 1941 kezäkuukse

Kahten tulien vuvven aigah Nevvostoliitto tavoitteli siirdiä voinua toizekse aigua da lujoittua omii rajoi. Vuvvennu 1939 mendih nevvottelut Suomenke alovehien vaihtandas, ku suas siirdiä valdivolline raja Leningruadaspäi. Konzu Suomi kieldävyi kaikis nevvottelulois, algavui Talvivoinu (1939—1940).

Vuvvennu 1940 Nevvostoliitto prižmi Rumiiniedu andamah järilleh Bessarabiedu da Pohjastu Bukovinua, kudamii anneksiiruittih rumiinielazet voiskat vie Kanzallizen voinan aigua Ven’al. Rumiinii suostui andamah nämmii alovehii da net ruvettih kuulumah Molduavien socialistizeh nevvostotazavaldah da Ukrainan socialistizeh nevvostotazavaldah. Vuvvennu 1940 sežo Nevvostoliittoh liitettih Litva, Latvii da Estounii.

Nacistu-Germuanien valmistandu voinah Nevvostoliittuo vastah

Lopullizesti Nevvostoliitonke voinan algavundas A. Gitler piätti 31. heinykuudu 1940 sen jälles, kui Germuanii voitti Francien[27].

18. talvikuudu vuvvennu 1940 Gitler kirjutti direktiivan № 21, kudai sai Barbarossa-pluanu-nimen. Se rodih piädokumentakse Germuanien voinas Nevvostoliittuo vastah. Barbarossa-pluanan piätavoittehennu oli "pergua Nevvostoliitto lyhytaigazen kampuanien aigah", ei andua Ruskien Armien sodaozastoloile siirdyö muan sydämeh. Hyökkävymizekse huavattih käyttiä Germuanien kaikkii muavoiskii luguh ottamattah niilöi, kel oli okkupacien funksii Jevroupas, sežo huavattih käyttiä kahtu kolmattu ozua Sodailmuvoimii (L’uftvaffe) da pienen ozan Merilaivastos (Krigsmarine). Nemsoin voiskil pidi tulla Astrahanissah da tarvittajes luadie sie germuanielazile sodailmuvoimile olot «nevvostolazien tevolližuskeskuksih vaikuttamizekse Urualal»[28].

Moskovah piäiškun luadimizikse Valgoven’an kauti perustettih Keskus-armieloin joukko (48 diviiziedy 500 kilometrin piduhizele frontale). Suvi-armieloin joukol (40 germuanielastu diviiziedy liittolazien kannatuksenke frontal 1250 kilometrii) pidi hyökkävyö Kijevah. Pohjaine-armieloin joukol (29 diviiziedy frontal 290 kilometrii) oli tarkoituksennu peittäjen Keskus-joukon puolii valloittua Baltiekanrannikko da luadie kontaktu suomelazien voiskienke. Kogonaine enzimäzen stratiegiellizen ešelonan lugu, luguh ottajen suomelazii, vengrieläzii da rumiinielazii voiskii, oli 157 diviiziedy da 18 briguadua[29].

Kaheksakse päiväkse nemsat jo reknailtih tulla alovehele Kaunas — Baranoviči — L’vov — Mogil’ov-Podol’skii. Voinan kahteksekymmenekse päiväkse huavattih jo olla Dnepral (čupul Kijevua suvemba) — Mozir’ — Rogačov — Orša — Vitebsku — Velikije Luki — suvemba Pskovua — suvemba P’arnuu.

Jälles tädä huovattih huogavuo 20 päivän aigah, ku suas yhtistiä da uvvistua ozastot. Voinan nelländeksekymmenendekse päiväkse huavattih algua hyökkävyksen toine oza, sen aigah pidi valloittua Moskovu, Piiteri da Donbassu[30].

Pluanan luadijes erillisty huomavuo kiinitettih vuottamattomah hyökkävykseh. Germuanii pidi dezinformacien kampuaniedu, ozutti, ku noudau sobimustu hyökkävymättömyös Nevvostoliitonke. Germuanien johtokundu oppi uskoittua Nevvostoliiton halličustu sit, ku Germuaniel ei ole alovehellizii tavoittelemizii nevvostoliittuo kohtah. Germuanien alguhpanos ruvettih kehittymäh Nevvostoliitto-germuanielazet kontaktat korgiel tazol erilazien kanzoinvälizien ongelmien sellittämizekse, min periä nevvostolazil diplomuatoil oli hyvä mieli Nevvostoliitto-germuanielazis välilöis[31].

Sen sijah oružan, sodatehniekan da toizien sodatavaroin tuotandon kazvamistu da mobilizacien ližäpidoloin pidämisty sellitettih, ku pidäy algua voinu Yhtistynnyön Kuningaskunnanke. Hyökkävysty peittäi ruado sai tiettylöi tuloksii, se autoi vermahtale vuottamattah hyökkävyö da olla stratiegiellizen voitonke voinan alguvaihies[32].

Nacistupluanat Nevvostoliittuo kohtah

Paiči sodapluanoi iččenäh, vie vuozinnu 1930 Germuanii valmisti Ost-piäpluanua, kudaman mugah Nevvostoliiton valloitettulois alovehis pidi ajua iäre 75-85 % eläjii da panna elämäh sinne nemsoi. Erillisty huomavuo kiinitettih ven’alazen rahvahan eroitandah alovehellizen da haldivollizen juandan vuoh.

Sulakuul vuvvennu 1941 hyväksytyn Ol’denburg-pluanan[ru] mugah pidi talovuollizesti käyttiä valloitettuloi alovehii da muuttua Nevvostoliitto reihan muatalovus-vara-abukohtakse. Germuanielazien voiskien einehturvuamine Nevvostoliiton vuoh oli muga sanotun nällän pluanan pohjannu, sen mugah pidi olla siviilirahvahien joukkosurmat.

Jo voinan allettuu, 16. heinykuudu vuvvennu 1941 года, nevvottelus valloitettuloin alovehien reorganizacien kyzymyksis Gitler ilmoitti: «Myö ilmoitammo, ku jovvummo okkupiiruimah, ohjuamah da suattamah rauhah, ku sidä luajimmo rahvahan hyväkse… Nikel ei sua arvata, ku myö valmistammo lopullistu rakendehtu, ga se ei rodei meile tiel tarvittavis miäris — rubiemmo ajamah iäre, ambumah, — da kaikkie tädä myö rubiemmo ruadamah. Myö rubiemmo ruadamah nenga, ku myö täs olemmo vaiku väliaigazesti. Ga myöhäi rubiemmo tiedämäh, ku myö nikonzu emmo lähte sit muaspäi iäre».

Germuanien puolel vojuiččijat

Vuvven 1941 kezäkuukse Germuanien puolel oldih fašistu-Itualii, Rumiinii, Vengrii, Suomi, Slovuakii, Horvuatii. Itualii työndi ekspediciikorpusan (jälles sit rodih armii, kudamah kuului läs 200 tuhattu hengie)[33]. Rumiinii tavoitteli suaja Mustanmeren lähäzen rannikon da Kriman[34], sit oli 200 tuhattu saldattua, lendovoimii da laivastuo[35]. Vengrii työndi ekspediciikorpusan, kudamas oli enämbi 500 tuhattu hengie[36]. Suomi otti ozua kahtennu armiennu — sodalendovoimat da sodamerivoimat (läs 450 tuhattu hengie)[37].

Slovuakii andoi 42,5 tuhanden hengen väit. Ispuanii työndi omatahtozien Valpassinizen diviizien da lendoeskadriljan. Horvuatii andoi kolme omatahtozien legionua[38].

Germuanien puolel vojuittih kollaboracionistoin ozastot: generualu A. Vlasovan Ven’alaine piästöarmii, ukrainalazien nacionalistoin Nahtigal’- da Roland-bataljonat. Voinan aigua ukrainalazis oli luajittu 201. vardoičuspolicien bataljounu, kudai luadi äijii rikoksii tavallizii eläjii vastah[39]. Nacistu-Germuanien puolel sežo oldih Pohjas-Kavkuazas da Kazkuazan tagavos rodivunnuzien ozastot — bataljounu Bergman, Gruuzien legionu, Azerbaidžuanan legionu, Pohjas-Kavkuazan legionu da muut

Germuanien puolel vojuičči Ven'an korpussuvalgielois emigrantois[ru] luajitut ozastot[40].

Nevvostoliiton varustundu puolistukseh

Pakotettu industrializacii ennevoinahizien p’atiletkoin aigah andoi Nevvostoliitole toizen sija muailmas tevolližustuotandon miärän puoles (Amierikan Yhtysvaldoin jälles). Puolistuskululoin miäry oli 32,5:ssah % valdivollistu b’udžiettua[41]. Muan päivänlaskuozas luajittih muan 80 % kaikis tevolližustuottehis. Kogonah azettua muan talohus sodarel’soile Nevvostoliitol puutui vaste vuvvennu 1942, konzu päivännouzuh työttih evakkoh da rubei ruadamah sie 2593 laitostu[42][43].

Vuozinnu 1927—1937 päivänlaskurajal nostettih 13 lujoitettuu piirii (muga sanottu Stalinan liinii), vuozinnu 1938—1939 ruvettih nostamah vie kaheksa 8 lujoitettuu piirii. Vuozinnu 1940—1941 Päivänlasku-Ukrainan da Päivänlasku-valgoven’an liitettyy ruvettih nostamah uvvel rajal vie 20 lujoitettuu piirii (muga sanottu Molotovan liinii). Loppie nostandu uvvel rajal huavattih vuvven 1941 heinykuun 1. päiväkse, vahnal rajal — vuvven 1941 ligakuun 1. päiväkse. Konzu Germuanii hyökkävyi Nevvostoliittoh enimät lujoitukset ei oldu kogonah valmehet puolistukseh[44].

Vuvven 1941 kezäkuun 22. päiväkse Ruskies Armies oli 303 diviiziedy, voiskien kogonaine lugumiäry oli 5,3 miljonua hengie. Vermaht vuvven 1941 kezäkuukse oli kogonah mobilizuittu (7,3 miljonua hengie).

Syvyskuul vuvvennu 1940 Piäštuabu pidi paginan Nevvostoliiton ammundutarbehil varustettuloin voimien stratiegillizes tilas vuozinnu 1940—1941, oigieh miäräi Germuanien piävoimat Sanua pohjazemba. Ga 5. ligakuudu piätettih sijoittua piäozasto suvemba Brestua L'ublin — Breslau -iškuh nähte, ku suas Germuanien hyökkävyjes eroittua sidä Balkuanan mualois niilöin resursoinke. Pluanan mugah pidi avvuttua Päivänlaskun frontan 4. armiedu sen piävoimien tulien vastahhyökkävyksenke Päivännouzu-Prussieh.

Vuvven 1940 heinykuus vuvven 1941 oraskuussah stratiegiellizi pluanoi muuteltih ei vähembä viitty kerdua. Piäštuaban lappuzes 15. oraskuudu vuvvennu 1941 kirjutettih, ku Germuanii pidäy omua armiedu kogonah mobilizuitunnu, min periä oli varavo, ku Germuanii hyökkävyy. Laskulois reknailtih voiskien toimiloi kahten vastahiškun mugah Germuanien hyökkävyjes: yhten, piälimäzen — Krakovah, Katoviceh, da toizen — Varšavah, Dembšinah tulendanke operacien 30. päiväkse Lodz’an, Oppel’nan čupule[45].

Tila 22. kezäkuudu vuvvennu 1941

Nacistu-Germuanii

Voinan allukse Nevvostoliiton rajal oli kolme armien joukkuo, niilöin kogonaine lugu oli 5,5 miljonua hengie, 3712 tankua, 47 260 oružulaitehtu da miinoinheittäjiä, 4950 bojulendokonehtu.

  • Armieloin joukko «Pohjaine» (29 diviiziedu, piälikkö V. Leeb) toimi Gol’dapan da Memel’an čupul. Sih kuuluttih 16. da 18. armiet, 4. tankujoukko. Niilöin tarkoituksennu oli hävittiä Ruadajien da muanruadajien Ruskien Armien voimat Baltiekkumeren rannikol, valloittua portat, luguh ottajen Leningruadu da Kronštadt.
  • Armieloin joukko «Keskus» (50 diviiziedy, piälikkö F. Bok) oli Goldapas Vlodavoissah. Sih kuuluttih 9. da 4.armiet, 2. da 3. tankujoukot. Sen tarkoituksennu oli ymbäröijä da hävittiä nevvostolazii voiskii Valgoven’al, tulla Smolenskalluo da yhtistyö Pohjaine-joukonke.
  • Armieloin joukko «Suvi» (44 nemsoin, 13 rumiinoin diviiziedy da 13 briguadua, piälikkö G. Rundšedt) toimii Polesjas Mustahmeressäh. Sih kuului 1. tankujoukko, 6., 11., 17. armiet, rumiinoin da vengroin ozastot. Piäišku pidi luadie Kijevah da ielleh siirdyö Dnepran luo da liideheh.

Pohjas-Suomes toimi Norviegii-armii (piälikkö N. Fal’kenhorst), sen tarkoituksennu oli Murmanskan, Pol’arnoin da Kirovan raududorogan valloitandu.

Nevvostoliitto

22. kezäkuudu vuvvennu 1941 Ruadajien da muanruadajien Ruskies Armies oli 303 diviiziedy, rajaokrugois — 172 diviiziedy (sit luvus 40 tankudiviiziedy), 3,3 miljonua hengie, 59 787 oružulaitehtu da miinoinheittäjiä, 12 782 tankua (luguh ottajen 1475 uuttu Т-34 da КВ), 10 743 lendokonehtu (läs 20 % uuzii modeliloi). Laivastos oli 220 tuhattu hengie, 182 laivua, luguh ottajen 3 linkorua, 7 kreiserua, 45 esmincua da 127 vienalastu venehty.

Rajavoiskis da NKVD:n ozastolois oli läs 100 tuhattu hengie. Rajua puolistamas oldih Leningruadan, Baltiekkumeren rannikon, Päivänlaskun, Kijevan da Odesan okrugat Pohjazen, Baltiekkumeren da Mustanmeren laivaston kannatuksel.

  • Baltiekkumeren rannikon okrugu (F. I. Kuznecov): 8., 11. armii, luadimas oldih 27. armiedu. Aloveh Baltiekkumeres Litvan suvirajassah (300 kilometrii).
  • Päivänlaskun okrugu (D. G. Pavlov): 3., 4., 10. armiet, luadimas oldih 13. armiedu. 44 diviiziedy (12 tankudiviiziedy), aloveh Litvan suvirajaspäi Prip’atissah (470 kilometrii).
  • Kijevan okrugu (M. P. Kirponos): 58 diviiziedy (16 tankudiviiziedy), 4,8 tuhattu tankua, 5., 6., 1., 26. armiet. Aloveh — Prip’atis Lipkanassah (860 kilometrii).
  • Odesan okrugu (J. T. Čerevičenko): 9. armii (22 diviiziedy, 4 tankudiviiziedy), vardoičči rajua Lipkanas Dunajassah (480 kilometrii).
  • Leningruadan okruguг (M. M. Popov): 7., 14,, 23. armii, Pohjaine laivasto. Aloveh — 1300 kilometrii muarajua da 380 kilometrii merirajua.

Ruadajien da muanruadajien Ruskien Armien toizeh ešelonah kuului 7 armiedu (77 diviiziedy). 32 diviizies, kudamien tarkoitus oli siirdyö päivänlaskuokrugoih, 16 tuldih kezäkuun 22. päiväkse.

Voimien ero

Armieloin joukko «Keskus» oli Päivänlaskufrontua kahteh kerdah suurembi luvun puoles, ga oli jällel tankois da lendovoimis. Lounasfrontu Suvi-joukkuo iel tehniekan puoles: seiččemeh kerdah tankoi puoles, 2,6 kerdah — lendokonehien puoles, 1,7 kerdah — artillierien puoles.

Kaččomattah Nevvostoliiton voittoh tehniekan luvus, piäiškuloin suunnil Germuanii voitti eläväs voimas da kunnon ruavos. Läs 70 % l’uftvaffes oli tarkoitettu Nevvostoliittuo vastah. Germuanien lendäjien lendovalmistus keskimiärin oli 450 čuassuu, Nevvostoliitol — 30-180, min periä nemsoil oli luavulline edu ilmas.

Voimien ero Päivänlaskun sodatanderil 22. kezäkuudu vuvvennu 1941
Vermaht Ruskei Armii Ero
Diviiziet 166 190
1 : 1,1
Hengie 4 329 500 3 262 851
1,3 : 1
Oružulaittehet da miinoinheittäjät 42 601 59 787
1 : 1,4
Tanku da rynnäkölotanduoružat 4364 15 687
1 : 3,6
Lendokonehet 4795 10 743
1 : 2,2
Nevvostoliiton ammundutarbehil varustettuloin voimien boju- da lugukogonažus Suuren Ižänmuallizen voinan aigah (1941)[46].
Hengie Ammunduoružu Art. sodajoukot Tankat Lendokonehet Bujulaivat Meh. transportu
Всего 5 434 729 7 983 119 117 581 23 106 24 488 910 528 571
Kunnolleh 18 691 21 030

Suuren Ižänmuallizen voinan piäkavvet

Histourienkirjutukses tavan mugah eroitetah Suuren Ižänmuallizen voinan kolme piäkauttu:

  • Enzimäine kauzi (22. kezäkuudu vuvvennu 1941 — 18. kylmykuudu vuvvennu 1942). Germuanien hyökkävyndy Nevvostoliittoh. Voinan algukauzi. Blickrigan hajuomine. Tora Moskovas. Vuvven 1942 kezän ozattomuot da voitetukse jiändät.
  • Toine kauzi (19. kylmykuudu 1942 — talvikuu 1943). Jyrky muutos voinas. Ruskien Armien voitot Stalingruadan da Kurskan toras, Dnepran toras.
  • Kolmas kauzi (pakkaskuu 1944 — 9. oraskuudu vuvvennu 1945). Vihollizen iäreajandu Nevvostoliiton rajoin tuakse. Jevroupan mualoin piästämine. Fašistubloukan hajuomine. Berlinan operacii. Germuanien ehtotoi kapitul’acii.

Nevvostoliitto-japounielastu voinua pietäh Suuren Ižänmuallizen voinan lougillizennu jatkonnu.

Voinan enzimäine kauzi (22. kezäkuudu vuvvennu 1941 — 18. kylmykuudu vuvvennu 1942)

8. kezäkuudu vuvvennu 1941 Nevvostoliiton rajasodaokrugoin ozastot pandih sodavalmistukseh. 13.—15. kezäkuudu päivänlaskuokrugoih työttih derektiivat Puolistuksen rahvahan komissuariatas da Piäštuabas («Bojuvalmistuksen parandamizes…») enzimäzen da toizen ešelonan ozastoloin rajalluo siirrändäh nähte "opastuksien" peittoaziennu. Tämän okrugan ammunduozastoloil pidi olla puolistukses 5—10 kilometrii rajaspäi; toizen ešelonan ozastoloil, ammundu- da mehaniziiruitun kompleksan, pidi olla puolistamas 30—40 kilometrii rajaspäi[47].

Nevvostolazien jalguväit lähtietäh frontale, 23. kezäkuudu vuvvennu 1941, voinan toine päivy.

Illal 21. kezäkuudu vuvvennu 1941 nemsoin miinoinheittäjät laivat azetettih miinupellot Suomen lahtes, ku suas rajoittua Nevvostoliiton Baltiekkulaivaston toimiloi[48].

22. kezäkuudu vuvvennu 1941 3:06 aigah Mustanmeren laivaston piälikkö kontr-admirualu Ivan Jelisejev käski ambuo germuanielazii lendokonehii, kudamat tungiettihes Nevvostoliiton ilmah: se oli enzimäine käsky vastustua Nevvostoliittoh hyökkävynnyzii nemsoin voiskii Suures Ižänmuallizes voinas[49].

3:07 aigah 22. kezäkuudu vuvvennu 1941 maršalu G. K. Žukov sai enzimäzen viestin bojutoimiloin algavundas. Terväh artilierien- da lendovalmsituksen jälles huondeksel nellän čuasun mail nemsoin voiskat hyökkävyttih Nevvostoliittoh.

5:30 aigah Germuanien poslu Nevvostoliitos V. Šelenburg andoi V. M. Molotovale noutan, kudamas lujoitettih, ku Nevvostoliitto «pidäy poliitiekkua Germuaniedu vastah», da pani rajale sodah valmehet voiskat. Samannu piän Nevvostoliitole ilmoitettih voinas Itualii da Rumiinii, Slovuakii — 23. kezäkuudu.

Voinan enzimäzinny päivinny nemsoin da rumiinoin voiskat ylitettih Prut-joven da opittih piästä Dunais poikki, ga nevvostolazet voiskat voidih väliaijakse azettua heidy.

22. kezäkuudu keskipäivän aigah V. M. Molotov ruadivon kauti kiändyi Nevvostoliiton kanzalazien puoleh da ilmoitti Germuanien Nevvostoliittoh hyökkävyndäs. Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 22. kezäkuudu kezäkuun 23. päiväs algavui armiivellallizien mobilizacii 14 ijän mugah (1905—1918 roinduvuozien mugah) 14 sodaokrugas[50].

23. kezäkuudu perustettih Piäjohtoštuabu (elokuun 8. päiväs — Ylimäine piäjohtoštuabu), а 30. kezäkuudu — Valdivolline puolistuskomitiettu, kudaman piälikökse rodih I. V. Stalin. Kezäkuus ruvettih keriämäh rahvahan armiedu. 26. kezäkuudu enzikerdua ezitettih ven. «Священная война»-pajuo, kudai rodih Suuren Ižänmuallizen voinan gimnakse.

Vuvven 1941 elokuukse mobilizuittih enämbi 14 miljonua hengie[51].

Sil aigua nemsoin voiskat suadih stratiegiellizen iniciatiivan da valloitettih ilman da rajatoris voitettih nevvostolazii voiskii, enimite päivänlaskučural (Baltiekkumeren rannikko da Valgoven’a). Lounasčural (Ukrainu) da luodehčural (Leningruadu) blickrig[ru] ei lykistynnyh[52].

Vuvven 1941 Kezä-sygyzylline kampuanii

Voinan algukavvennu Nevvostoliiton rajapiirilöis Litvan alovehel, Latvien suviozas, Valgoven’al da Päivänslasku-Ukrainal 22.—29. kezäkuudu vuvvennu 1941 (rajatorien lopundan aigu on ehtolline), mendih suojavuksenvoiskien da rajavoiskien bujut[53]. Net roittih kolmen stratiegiellizen operacien ozikse: Baltiekkumeren rannikon (22. kezäkuudu — 9. heinykuudu), Valgoven'an (22. kezäkuudu — 9. heinykuudu) da L’vov-Černigovan (22. kezäkuudu — 6. heinykuudu).

  • Germuanien voiskat hyökkävytäh Nevvostoliittoh

    Germuanien voiskat hyökkävytäh Nevvostoliittoh

  • ven. Родина-мать зовёт! — poštumarku Suuren Ižänmuallizen voinan enzimäzien päivien plakuatanke (luadii — Iraklii Tojidze)

    ven. Родина-мать зовёт! — poštumarku Suuren Ižänmuallizen voinan enzimäzien päivien plakuatanke (luadii — Iraklii Tojidze)

  • Voinan allus ilmoittamine Bakus. 22. kezäkuudu vuvvennu 1941

    Voinan allus ilmoittamine Bakus. 22. kezäkuudu vuvvennu 1941

Vermahtan hyökkävyndy sygyzyl vuvvennu 1941

Voinan allus Ruskei Armii noudi suojavuksen ennevoinahizii pluanoi, kudamien mugah pidi azettua viholline rajal da sit mennä vastahhyökkävykseh da siirdiä bojutoimet vihollizen alovehele. Nämmä pluanat ei roittu aktualizikse jo voinan enzipäivis, konzu vermahtu katkai nevvostolazen puolistuksen. Hyökkävyksen vastustamine liittyy toziazies erähien rajakohtien puolistamizeh da erillizih vastahiškuloih. Urholližuon da kestävyön simvolakse rodih Brestan linnoituksen garnizonu, kudai ei andanuh katkata puolistustu kuun aigah (22. kezäkuudu — 23. heinykuudu)[54].

Verellizet bojut 9.-10. heinykuudu Lugan, Smolenskan, Kijevan da Kišen’ovan lähäl merkittih voinan rajakavven lopundua. Sit aijas algavuttih uvvet stratiegiellizet puolistusoperaciet, kudamih otettih ozua toizen stratiegiellizen ešelonan ozastot. Hätkembän kestäjänny oli stratiegielline puolistusopercii Karjalas da pol’arnoin kruugan tagan (29. kezäkuudu — 10. ligakuudu), kudaman aigah mendih bojut Murmanskan, Kandalehten da Petroskoin čural.

Bojuloin kolmes nedälis nemsoin voiskat valloitettih Baltiekkumeren rannikon, Valgoven'an socialistizen nevvostotazavallan, suuren oza Ukrainan da Moldouvien socialistizis nevvostotazavallois, eistyttih sydämeh läs 600 kilometrile. Hyökkävyksen vauhti oli keskimiärin 15-30 kilometrii suutkis. Raja- da puolistusbojulois kogonah hävitettih Ruadajien da muanruadajien Ruskien Armien 28 diviiziedy, enämbi 70:s niilöis oldih kaimavukset 50 % da enämbi. Ruskien Armien kaimavukset 30. heinykuudu oldih 651 065 hengie (447 015 igäzet, 204 050 sanituarizet). Hävitettih läs 6 tuhattu tankua, läs 9,5 tuhattu oružulaitehtu, 12 tuhattu miinoinheittäjiä, 3468 lendokonehtu. Tehniekan suurin vuitti hävitettih myöstyjes rikkomizien periä da ku ei olluh poltoainehtu. Tankoin ylen suuren hävittämizen da zavodoin evakon täh ei ruvennuh täydymäh tankoi[55][56][57].

Heinykuus Piäjohtoštuabu luadi frontien joukon puolistusoperacien, sih otti ozua mondu frontua, lendovoimat, ilmupuolistus, Primorskan čural laivastogi. Piäoperacieloinnu oldih: Leningruadan (10. heinykuudu — 30. syvyskuudu), Smolenskan (10. heinykuudu — 10. syvyskuudu), Kijevan (7. heinykuudu — 26. syvyskuudu), Donbassu-Rostovan (29. syvyskuudu — 16. kylmykuudu), Moskovan (30. syvyskuudu — 5. talvikuudu) da Tulan (24. ligakuudu — 5. talvikuudu) puolistusoperciet.

Keskus -armieloin joukon hyökkävys Moskovah (Taifun-operacii) algavui 30. syvyskuudu. Jälles jygielöi bojuloi nemsat valloitettih V’az’man, Br’anskan, Orlan, Rževan da toizii linnoi. 10. ligakuudu Päivänlasku- da Rezervufrontat yhtistettih G. K. Žukovan johtol, se algoi kiirehellizen Možaiskan puolistusliinien lujoittamizen da kiirehel työndi frontale rezervuozastoloi. Ligakuun 30. päiväkse vihollizen hyökkävys Moskovan čupul azetettih.

Samal aigua nämmien tapahtumienke frontan suvipuolel Ruskei Armii pidi puolistusoperacieloi Molduavies, Odesas (5. elokuudu — 16. ligakuudu), Krimas (ligakuun 18. päiväs algejen), algavui Sevastoupolin puolistus (ligakuun 30. päiväs).

Vuvven 1941 kezä-sygyzyllizen kampuanien aigah kaččomattah suurih suavutuksih Kijevan lähäl vermaht ei voinnuh täyttiä Barbarossa-pluanan stratiegiellizii tavoittehii. Germuanien generualu H. Guderian pani merkile, ku aigu, kudamua tarvittih Moskovah hyökkävyjes, oli kaimattu. Talvikuukse Germuanien voiskat eistyttih 850—1200 kilometrile, ga verhmatan besprecendentnoit kaimavukset oldih 740 tuhattu hengie (230 tuhattu tapettuloinnu)[58]. Безвозвратные потери РККА превысили 3,1 млн человек[59].

Nevvostoliitto kaimai tärgielöi tevolližuspiirilöi da linnoi — Minskan, Kijevan, Har’kovan, Smolenksan, Odesan, Dnepropetrovskan. Leningruadu oli ymbäröitty. Okkupiiruittih suurii alovehii miljonoi eläjienke, sadoi tuhanzii kuoli da oli vietty Germuanieh.

Vuozien 1941—1942 talvikampuanii

15.-16. kylmykuudu vuvvennu 1941 germuanielazet voiskat allettih Moskovah hyökkävymizen toizen kavven, net opittih ymbäröijä linnan luodehespäi da lounahaspäi. Dmitrosvkoil čural net piästih kanualassah Moskovu-Volga, valloitettih Klinan, Solnečnogrskan da Krasnoin Pol’anan; lounahas 2. tankuarmii piäzi Kaširassah. Yhtelläh kylmykuun lopus hyökkävys azetettih kaikil čuril.

5. talvikuudu vuvvennu 1941 algavui Nevvostoliiton vastahhyökkävys Moskovan čupul, sih yhtyttih Päivänalskun (G. K. Žukov), Kalininan (I. S. Konev) da Lounahan (S. K. Timošenko) frontat. Vuvven 1942 pakkaskuun 7. päiväkse viholline ajettih iäre 80-250 kilometrile. Piästettih Moskovan da Tulan aloveh, Kalininan da Smolenskan alovehen suurembi vuitti. Varavuo piälinnale ei roinnuh. Hävitettih varavukset piälinnua kohtah.

Samal aigua operacienke Moskovan čupul kylmykuun 10. päiväs kylmykuun 30. päivässäh meni Tihvinän stratiegielline operacii. Ruskiel Armiel puutui ajua iäre nemsoin voiskat, piästiä Tihvin da suaja endizeh kundoh raududorogan yhtevys Leningruadanke. Viholline kaimai edupoziciet luodehčural.

Suves 17. kylmykuudu nemsat allettih hyökkävyksen Rostov-na-Donu-linnah. Linnu valloitettih 21. kylmykuudu, ga 29. kylmykuudu nevvostolazet voiskat piästettih sen. Vihollistu ajettih iäre 60-80 kilometrile da frontu rodih Miusan rajal.

Nenga vuvven 1941 lopukse rodih selgei, ku Barbarossa-pluanan stratiegiellizet tarkoitukset ei oldu tavoitettu. Vermaht ei voinnuh valloittua nigo Moskovua, nigo Leningruadua, nigo Kavkuazua. Germuanielaine histourientutkii K. Reingardt kirjutti, ku Moskovan luo Gitleran stratiegii romahtihes da jo talvel vuvvennu 1941/42 germuanielazes johtokunnas ellendettih, ku voinu rodieu pitky.

16. armien piälikkö generualu-leitenantu K. K. Rokossovskii (toine oigielpäi), Sodanevvostoh kuului A. A. Lobačov da kirjuttai V. P. Stavskii kačotah nevvostolazien voiskien otettuu vihollizen tehniekkua, А. Kapust’anskoin kuva, 10. talvikuudu vuvvennu 1941

5. pakkaskuudu vuvvennu 1942 piettih nevvottelu Piäjohtoštuabas, kudamas piätettih suuris rynnäkkölöis kaikil frontil. Sidä kannatettih L. P. Berija da G. M. Malenkov. Vastah oli G. K. Žukov da N. A. Voznesenskii, kudamat sanottih, ku ei tävvy tehniekkua, transportua da opastunnuzii rezervoi. Yhtelläh Stalin hyväksyi pluanan, ilmoitti sit, ku vihollistu pidäy terväh keviässäh ajua iäre[60][61].

Pakkaskuus sulakuussah vuvvennu 1942 Ruskei Armii pidi Ržev-V’azemskoin stratiegiellizen rynnäkköoperacien da Kerči-Feodousien desantuoperacien. Kaččomattah Ruskien Armien erillizih suavutuksih, nemsoin voiskat säilytettih omii pozicieloi. Enimite suuret kaimavukset nevvostolazil voiskil oldih Rževan luo, kus rodih vistuppu, kudai säilyi vuvven 1943 kevätkuussah. 20. sulakuudu Ruskei Armii siirdyi puolistukseh.

18. pakkaskuudu algavui Barvenkovo-Lozovskoi operacii. Hirvielöin bojuloin jälles nevvostolazil voiskil puutui katkata nemsoin puolistuksen frontal levevyöl 100 kilometrissäh, siirdyö 90-100 kilometrile da valloittua suuri placdarmu Severnoin Doncan oigiel rannal, se rodih perustannu keviän Har'kovan hyökkävykseh nähte.

Vuvven 1942 kezä — sygyzy

Nevvostoliiton johtokundu huavai vuvven 1942 kezän aigua ajua iäre vihollistu da piästiä sit kai Nevvostoliiton muat. Ga vermahtan vägilöin väheksimine toi suurih kaimavuksih. Oraskuul nevvostolazii voiskii hävitettih Har’kovan operacies, Kriman frontu sežo oli voitettu.

Germuanien johtokundu Blau-pluanan hantuzis pani tavoittehekse valloittua Kavkuazu, Donbassu, Kubani, Stalingruadu da piästä Volgale. Suvi-armieloin joukko juattih armieloin A-joukkoh (piäišku Kavkuazah) da armieloin B-joukkoh (abuišku Stalingruadah). 28. kezäkuudu algavui Voronežu-Vorošilovgradan puolistusoperacii.

Nevvostolazet saldatat bojus Stalingruadan luo. Vuvven 1942 kezä

Nemsoin voiskat siirryttih 500—650 kilometrile da piästih Volgale. Vastah 28. heinykuudu vuvvennu 1942 piästettih ilmah käsky № 227 ven. «Ни шагу назад», kudaman mugah kuri rodih kovembakse, luajittih štruaffuozastoloi da zagradjoukkoloi.

17. heinykuudu algavui Stalingruadan stratiegielline puolistusoperacii. Kuun aigah 62. (V. I. Čuikov) da 64. (M. S. Šumilov) armiet puolistettih Donan izlučinan čupul. 23. elokuudu Paul’usan 6. armii piäzi Volgalluo. Samannu piän oli kova Stalingruadan bombitus. 13. syvyskuudu algavuttih uuliččubojut, kudamt mendih kylmykuussah.

Kavkuazal nemsoin voiskil puutui valloittua erähii Kavkuazan piämägiharjandehen ylityskohtii, ga ei puuttunuh piästä neftin olopaikkoih.

Keskus- da luodehpuolil sežo mendih suuret operaciet. Ržev-Sičovskoi operacies (30. heinykuudu — 23. elokuudu) da operacies Suhiničin da Kozel’skan čupul (22.-29. elokuudu) kaimavuksii oli 228 tuhattu hengie. L’ubanskois operacies (pakkaskuu — heinykuu) da operacies 2. iškuarmien ymbäröičykses piäzemizekse kaimavuksii oli 403 tuhattu hengie[62].

Germuanien tila sygyzykse paheni. Kaččomattah pienembih kaimavuksih Ruskieh Armieh verratunnu, germuanielaine talohus ei voinnuh kompensiiruija tehniekan kaimavuksii. Vermahtan bojuroutis Stalingruadan puolel puaksuh oli vähembä 30 hengie štuattuolijois 180. Päivännouzun frontu levii, puolistuksen tihevys väheni.

Vastustuspuolien olendu sygyzyl vuvvennu 1942

Frontan merkittävii ozii valloitettih Germuanien armien liittolazet — Rumiinien, Vengrien, Itualien voiskat, kudamat oli pahoi varustunnuot da ei tarbehekse oružanke.

Kavven lopukse lujeni kanzoinväline yhtehine ruado nacistoin agressien vastustamizeks: vuozien 1941—1942 sobimuksien tuloksennu rodih Gitleranvastahizen koalicien ydin — Nevvostoliitto, Yhtistynnyh Kuningaskundu da Amierikan Yhtysvallat.

Talovuolline vastustus

Nevvostoliitos voinan enzipäivis meni rahvahan, laitoksien, virrastoloin da ainehellizien resursoin joukkoevakko. Vuvven 1941 lopukse päivännouzuh viettih läs 2600 laitostu da 2,3 miljonua žiivattoin piädy. Vuvvennu 1942 Nevvostoliitto valmisti 5,91 miljonua yksikkyö ammunduoružua (pistoliettoittah da revel’veroittah), 287 tuhattu oružua da miinoinheittäjiä, 24,5 tuhattu tankua da ičeksehliikkujua artilieriilaitehtu, 25,4 tuhattu lendokonehtu (niilöin luvus 21,7 tuhattu bojulendokonehtu). Tehniekan valmistandu vuvven toizel puoliškol merkittäväh kazvoi. Vuvven 1942 kezäkse loppih Nevvostoliiton talohuon siirrändy sodaraiživoloile[63][64].

Vuvven 1941 nevvostolaine plakuattu

Tuondat lend-lizan mugah oldih 4 % nevvostolazes tuotandos, ga tankoin da lendokonehien mugah — 10 % и 12 % jälletysti lugijen; eniten suurin miäry oli ulgomuan mašinois, net äijäh kerdah ylitettih ižänmuan tuotanduo. Sen sijah piägruuzutuondu lend-lizan mugah rodih muah jo jyrkän muutoksen jälles[65].

Nevvostolazen talohuon ominažuksii oli militarizacien korgei tazo. Nenga vuvvennu 1943, kaččomattah nelläh kerdah Germuanies jällele jiändäs teräsravvan valandas, Nevvostoliitto valmisti 2,5 kerdah enämbän tankua[66].

Okupacii da sen vastustus

Nemsoin okupacies oldih Valgoven’an, Ukrainan, Estounien, Latvien, Litvan socialistizet nevvostotazavallat, 13 Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan alovehtu.

Molduavien socialistine nevvostotazavaldu da erähät Ukrainan socialistizen nevvostotazavallan alovehet oldih Rumiinien vallas, Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan oza oli suomelazien valloitetunnu.

Okupacies meni joukkoterroru. Vuvven 1941 oraskuun 13. päivän käskyn mugah Gitleran johtokundu piästi vermahtua vastuolližuos siviilirahvastu kohtah. Hyökkävys oli työtty ei vaiku Nevvostoliiton sodavoimii vastah, ga sen rahvahiigi vastah, enne kaikkie jevreilöin da slavjuanoin kohtah, kudamii sanottih alimakse rahvasrovukse. Okkupiiruittuloil mualoil otettih käyttöh uuzii haldivollizii struktuuroi, paikallizii ičehaldivoloi da policii. Kaikkiel meni propagandu, meni rahvahan ideolougien opastus, kiellettih histourien opastandu, hävitettih kniigoi.

Okkupantat luajittih ruadokurin 18-45-igäzih kanzalazih nähte (jevreilöih — igih 60), ruadopäivy kesti 16 čuassussah. Ku ei kuunneltu, sit oldih kovat repressiet. Siviilirahvahien joukkotappamizet roittih jogapäiväzekse aziekse. Yhtes vai Babii Jar -eländykohtas ammuttih enämbi 100 tuhattu hengie. Voinan aigah kuoli Valgoven’an joga nelläs eläi. Kaikkiedah valloitettuloil alovehil kuoli enämbi 7,4 miljonua siviilirahvastu[67].

Nevvostoliiton partizuanoin ammundu. Syvyskuu vuvvennu 1941

Enämbi 5,2 miljonua nevvostolastu kanzalastu työttih Germuanieh pakotettuloih ruadoloih. Jälles voinua sai järilleh kiännyttiä läs 2,65 miljonua hengie; 451 tuhattu jäi rajan tuakse, enämbi 2,1 miljonua kuoli vangittuloinnu.

Voinan enzipäivis Nevvostoliiton johtokundu rubei valmistamah peitollistu toimindua vihollizen tagavos. Ga nemsoin rutto hyökkävys ei andanuh loppie vastustuksen verkon luajindua. Äijät peitollizen toimindan joukot roittihes spontuanizesti. Merkittävänny ezimerkinny oli nuorižoyhtistys "Nuori gvardii", kudai perustettih Krasnodonal. Peitollizeh toimindah kuulujat oldih tiijusteluruadolois, levitettih tiedoloi da agitacieloi, luajittih diversielöi, hävitettih kollaboracionistoi.

Kaikkiedah vuozinnu 1941—1944 valloitettuloil alovehil toimi läs 6,2 tuhattu partizuanoin joukkuo da yhtymiä, niilöis oli läs 1 miljonua hengie. Vuvvennu 1942 luajittih Partizuanoin liikkehen keskusštuabu (piälikkö P. K. Ponomarenko). Partizuanat kiinitettih iččeh päi 10:ssäh % vihollizen vägilöi. Semmite effektiivizimat oldih operaciet «Rel’suvoinu» da «Konsertu», kudamii piettih vuvvennu 1943. Partizuanoin da peitollizeh toimindah kuulujien ruavos oli suuri panos nevvostolazien alovehien okkupantois piäständäs.

Voinan toine oza (jyrky muutos)

Vuozien 1942—1943 talvikampuanii

19. kylmykuudu vuvvennu 1942 algavui nevvostolazien voiskien vastahhyökkävys Uran-operacien hantuzis, 23. kylmykuudu Stalingruadan da Lounasfrontan ozastot yhtistyttih Kalač-na-Donu-linnalluo da ymbäröittih vihollizen 22 diviiziedy. 16. talvikuudu algavunnuon Malii Saturn -operacien aigah vagavah kärzi Don-armieloin joukko Manšteinan johtol, se ei voinnuh deblokiiruija nemsoin ymbäröittyy joukkuo Stalingruadas.

Rengas-operacien hantuzis (10. pakkskuudu — 2. tuhukuudu vuvvennu 1943) Donan frontan väil algavui ymbäröityn 6. armien hävittämine. 31. pakkaskuudu vuvvennu 1943 nemsoin voiskien joukon piälikkö blokiiruitus Stalingruadas generualu-fel’dmaršalu F. Paul’us suostui plenah 38. motoammundubriguadan vahnembale leitenantale F. Il’čenkole. Se oli enzimäine nemsoin oficieran kiiniotandu kaiken II Muailman voinan aigah. 2. tuhukuudu kapituliiruittihes nemsoin 6. armien loput. Kiini otettih läs 90 tuhattu nemsoin saldattua da oficierua.

Ruskien Armien hyökkävys kylmykuul vuvvennu 1942 — kevätkuul vuvvennu 1943

Nevvostoliito-germuanielazel frontal keskusozas pietyt hyökkävysoperaciet hos oldih lykyttömät, ga lykky suvipuolel andoi lykyn nevvostolazien voiskien talvikampuaniele kogonah — yksi nemsoin da nelli Germuanien liittolazien armiedu oli hävitetty.

Toizekse talvikampuanien tärgiekse tapahtumakse rodih Pohjas-Kavkuazan hyökkävysoperacii da Leningruadan blokuadan katkuamine (18. pakkaskuudu vuvvennu 1943).

13. pakkskuudu — 3. kevätkuudu vuvvennu 1943 nevvostolazet voiskat todevutettih Voronežu-Har’kovan stratiegiellistu hyökkävysoperaciedu. Sen tuloksennu rodih nemsoin B-armieloin joukon voittamine, kogonah hävitettih sih joukkoh kuulujat 8. Itualien armii da 2. Vengrien armii, piästettih Voronežu, Kursku, Belgorodu, Har'kovu.

19. tuhukuudu vuvvennu 1943 Suvi-armieloin joukkoloin voiskat Manšteinan johtol lähtiettih vastahhyökkävykseh suvičural da uvvessah valloitettih Har’kovu, mi avvutti lykätä nevvostolazii voiskii päivännouzuh (erähil puolil 150—200 kilometrile). Pieni oza nevvostolazii voiskii oli ymbäröitty. Ga nevvostolazen johtokunnan käyttöh otetut ruadomiärät avvutettih azettua nemsoi da stabiliziiruija frontu.

Talvel vuvvennu 1943 nemsoin Val’ter Model’an 9. armiel pidi jättiä Ržev-V’azman vistuppu. Kalininan da Päivänlaskun frontan voiskat ajettih peräh vihollizii. Sen Ržev-V’azman operacien aigah (2. — 31. kevätkuudu vuvvennu 1943) nevvostolazet voiskat siirrettih frontan liinien Moskovaspäi vie 130—160 kilometrile da piästettih Rževan da V’azman.

Tuhukuul—sulakuul vuvvennu 1943 Luodehfrontan, generualu-polkovniekan M. S. Hozinan erillizen joukon, Leningruadan da Volhovan frontan voiskat todevutettih Pohjaine Tiähti -operaciedu, ku suas ymbäröijä da kogonah hävittiä Pohjaine-armieloin joukon, piästiä Leningruadu da luadie olot Baltiekkumeren rannikole lykykkähäh hyökkävyndäh nähte. Ga se operacii ei olluh lykykäs — niyksi tavoittehis ei olluh suavutettu.

Vuvven 1943 kezä-sygyzylline kampuanii

Stratiegielline väliaigu, kudai rodih vuozien 1942—1943 talvikampuanien jälles, andoi mahton varustuakseh tulieloih torih. 12. sulakuudu Piäjohtoštuabu kačoi frontien sodanevvostoloin kehoituksii da Piäjohtoštuaban mielii; sen jälles hyväksyttih pluanu vuvven 1943 kezäkse da sygyzykse. Piätapahtumil pidi olla Kurskan stratiegiellizen placdarman čupul, kuspäi pidi luadie flanguiškuloi vihollizen Orlovan da Belgoros-Har’kovan joukkoloi vastah. Išku Kurskan vistupaspäi avuas dorogan Kijevale da avvuttas nemsoin Suvi-armieloin joukon hävitändäs da tulies Ukrainan huruan rannan piäständäs.

Nevvostoliiton armien yhtehine stratiegielline hyökkävys kezäl da sygyzl vuvvennu 1943

Kezä-sygyzyllizen kampuanien piätapahtumikse roittih Kurskan toraTora Dneprastankutora Prohorovkan luo[ru].

Kutuzov- da Polkovodec Rum’ancev-operacieloin aigah 5. elokuudu Ruskei Armii piästi Orlovan da Belgorodan, 23. elokuudu piästettih Har’kovu.

7. elokuudu — 2. ligakuudu vuvvennu 1943 nevvostolazet voiskat todevutettih Smolenskan stratiegiellizen operacien, sen aigah 25. syvyskuudu piästettih Smolensku, nevvostolazet voiskat siirryttih päivänlaskuh päi 200—250 kilometrile.

13. elokuudu — 22. syvyskuudu vuvvennu 1943 nevvostolazet voiskat todevutettih Donbasan operacii, sen tuloksennu rodih kogonaine Donbasan hiilibasseinan piäständy.

Tulien hyökkävyksen aigah Ruskei Armii voitti nemsoin voiskii da piästi alovehen Dnepraspäi päivännouzuh päi, da Dnepran piävänlaskurannale piästyy 6. kylmykuudu vuvvennu 1943 piästi Kijevan.

Bombittajat ven. Ил-2 atakuijah vihollizen kolonnua, Voronežan frontu, 1. heinykuudu vuvvennu 1943

9. syvyskuudu — 9. ligakuudu vuvvennu 1943 todevutettih Novorossiisku-Tamanskoi operacii, sen aigah piästettih Tamanskoin niemimua, nevvostolazet voiskat tuldih piästämäh Kriman niemimuadu. Melitopolin (26. syvyskuudu — 5. kylmykuudu vuvvennu 1943) da Kerči-El’tigenskoin operacieloin aigah (31. ligakuudu — 11. kylmykuudu vuvvennu 1943) nevvostolazet voiskat piästih Turcien vualas läbi Perekopskoil kannaksel, valloitettih placdarmu Sivašan suvirannal da Kerčin niemimual, ga piästiä kerras Krimu ei puuttunuh — ei olluh tarbehekse vägilöi.

Kampuanien aigah Ruskiel Armiel puutui eistyö päivänlaskuh 500:s 1300:ssah kilometrii, piästiä läs 2/3 valloitettuloi alovehii, niilöin luvus tärgielöi talovuolliizi (Donbassu, Har'kovu) da muatalovuallizii alovehii (Černozemje, Kubani, Ukrainan päivännouzu).

Nevvostoliiton da Germuanien väit vuvven 1943 kezä-sygyzyllizen kampuanien lopukse oldih monien tunnuksien mugah samal tazol, ga tankoin da ičeksehliikkujien artilieriioružien mugah Ruskei Armii kaimai oman edun, kudai oli Kurskan torua enne (10,1 tuhattu vastah nemsoin 5,8 tuhattu). Vuvven 1943 toizes puoliškos Ruskei Armii kaimai enämbän 18 000 tankua da ičeksehliikkujua artilieriioružua, nemsat enämbän 3 000 tankua da šturmuoružua, ga lendokonehien puoles enzikerdua voinan aigua kaimavukset oldih vihollistu vähembä — läs 6 500 nevvostolastu da läs 10 000 nemsoin lendokonehtu.

28. kylmykuudu — 1. talvikuudu piettih I. Stalinan, U. Čerčillän da F. D. Ruzvel’tan Tegeranan konferensii. Sil piäkyzymyksenny oli toizen frontan avuamine.

Voinan kolmas kauzi

Voinan kolmandel kavvel (1944 — vuvven 1945 algu) merkittäväh ližettih nemsoin ammundutarbehil varustetut voimat, semmite tehniellizes puoles. Nenga tankoin da ičeksehliikkujan artilieriioružan lugu vermahtas 1. pakkaskuudu vuvvennu 1945 oli 12 990 yksikkyö, verratunnu vuodeh enne oli 9149 yksikkyö. Se rodih Germuanien tevolližuon mobilizacien hyvyös. Ga kaimavuksien periä Päivännouzufrontal da poltoainehien vähyös voiskien luadutazo aleni. Samal aigua Ruskei Armii sikse aigua oli suannuh vagavan bojuneron.

Vuvven 1944 talvi-keviälline kampuanii

Kampuanii algavui Ukrainan oigiel rannal hyökkävyndäs (24. talvikuudu vuvvennu 1943 — 17. sulakuudu vuvvennu 1944), sen aigah todevutettih Žitomiru-Berdičevskoi, Kirovogruadan, Korsun’-Ševčenkovskoi, Lucko-Rovnenskoi, Nikopol’sko-Krivorožskoi, Proskurovsko-Černovickoi, Umansko-Botašanskoi, Bereznegovato-Snigir’ovskoi da Odesan operaciet. Hävitettih Suvi- da A-armieloin joukot, piästettih Ukrainan oigei randu, voiskat tuldih Karpuatoilluo da Rumiinien alovehele. Otettih ozua 1.-4. Ukrainan frontu, 2. Valgoven'an frontu, Mustanmeren laivasto, Azovan laivasto da partizuanat. Vihollistu ajettih 250—450 kilometrile. Ruskien Armien kaimavukset oldih läs 1,1 miljonua hengie, niilöis igäzet — enämbi 270 tuhattu.

Samal aigua piettih Leningruadu-Novgorodan operacii (14. pakkaskuudu — 1. kevätkuudu). Sih otettih ozua Leningruadan, Volhovan, 2. Baltiekkumeren rannikon frontan ozastot, Baltiekan laivasto, loitokse ambujat lendovoimat da partizuanat. Operacien aigah Leningruadan blokuadu oli hävitetty (27. pakkaskuudu vuvvennu 1944), piästettih läs kai Leningruadan, Novgorodan aloveh, suurin oza Kalininan alovehtu, Estounien oza. Nevvostolazet voiskat siirryttih 220—280 kilometrile. Kaimattih enämbi 300 tuhattu hengie, niilöis ijäkse 75 tuhattu[68].

Sulakuul — oraskuul todevutettih Kriman hyökkävysoperacii (8. sulakuudu — 12. oraskuudu). Perekopsko-Sevastoupolin da Kerč-Sevastoupolin operacien aigah piästettih kai Krimu, hävitettih nemsoin 17. armii. Mustanmeren laivasto kiändyi järilleh Sevastoupolih. Otettih ozua 4. Ukrainan frontu, Erilline Primorjan armii, Mustanmeren laivasto da Azovan laivasto. Kaimavukset — vähembi 85 tuhattu hengie, igäzet — läs 17 tuhattu.

Oršan da Vitebskan operaciet ei oldu lykykkähät — nemsat lujah pieteltih Valgoven’ua.

Vuvven 1944 kezä-sygyzylline kampuanii

Vuvven 1944 kezäkuus liittolazet avattih toine frontu Jevroupas, min periä Germuanien tila paheni. Nevvostoliitto todevutti mondu hyökkävysoperaciedu: Valgoven’an, Viiborgu-Petroskoin, L’vov-Sandomirskoin, Jassko-Kišen'ovan, Baltiekkumeren rannikon. Piästettih Valgoven’a, Ukrainu, enin oza Baltiekkumeren rannikos, oza Čehoslovuakiedu, pohjaine Zapol’arje da Norviegien pohjaine. Rumiinii da Bolguarii kapituliiruittih. 5. syvyskuudu Nevvostoliitto ilmoitti voinan Bolguariele da piäzi sen alovehile, vastustustu ei suannuh.

Nevvostolazet voiskat piästih Pol’šan alovehile. Päivänlasku-Ukrainal, Valgoven’al da Litvas net vastavuttih Krijovoin armienke, kudai oli Pol’šan emigrantoin halličuksen vallanalazennu. Se tavoitteli valloittua piästettylöi alovehii enne Ruskien Armien tulendua. Enzimäi se otti ozua Ruskien Armien operacieh, ga sit nevvostolazet vallasolijat ruvettih ottamah pol’šalazii oficieroi kiini da otettih oružat heil. 21. heinykuudu perustettih pronevvostolaine Pol’šan kanzallizen piästämizen komitiettu.

1. elokuudu Krijovoin armii luadi Varšavan vastahnouzun. Vastahnossuot kahten kuun aigah vojuittih nemsoin voiskienke, ga 2. ligakuudu kapituliiruittih. 1. Valgoven’an frontu ei voinnuh avvuttua, ku vastai suuren vastustuksen da rubei puolistamah Varšavua.

30. elokuudu algavui Slovuakien kanzalline vastahnouzu. 8. syvyskuudu nevvostolazet voiskat allettih Karpato-Dukel’skoin operacien, ga kylmykuukse vastahnouzu oli hävitetty. 25. ligakuudu ilmoitettih jälgimäine armiehotandu — 1,16 miljonua hengie 1927 roinduvuottu.

Ligakuul piettih Debrecenskoi operacii, sit algavui Budapeštan operacii. 28. talvikuudu vuvvennu 1944 luajittih Vengrien väliaigaine halličus, 20. pakkaskuudu vuvvennu 1945 kirjutettih rauhusobimus. Budapeštu suadih piästiä vaiku 13. tuhukuudu vuvvennu 1945.

Vuvven 1945 talvi-keviälline kampuanii

Pakkaskuul vuvvennu 1945 Ruskei Armii uvvessah algoi hyökkävyksen. 12. pakkaskuudu algavui Visla-Oderan operacii. 1. Valgoven’an da 1. Ukrainan frontan voiskat piästettih Pol’šan Vislaspäi päivänlaskuh päi da 3. tuhukuudu tuldih Oderale, valloitettih K’ustrinskoi placdarmu, kudamua jälles käytettih Berlinua ottajes.

13. pakkaskuudu algavui Päivännouzu-Prussien operacii. 3. Valgoven’an frontan voskat siirryttih 130:ssah kilometrii, hävitettih vihollizen piävoimat da luajittih olot operacien lykykkähäkse lopukse yhtes 2. Valgoven’an frontanke. Oli piästetty Pohjaine Pol’šu da oza Päivännouzun Prussiedu, blokiiruittu vihollizen suurin joukko (Insterburgu-K’onigsbergan operacii).

10. tuhukuudu — 4. sulakuudu piettih Päivännouzu-Pomeranskoi operacii Visla-armieloin joukkuo vastah. Päivännouzu-Prussies mendih bojut Königsbergas. Linnu oli valloitettu, a Pohjaine-armieloin joukon väit oli blokiiruittu Kurl’andies, kus hyö opittih vastustua kapitul’aciessah.

Suvi-Pol’šas da Čehoslovuakies 4. Ukrainan frontan voiskat ylitettih Päivänlaskun Karpuattoi da piästih Vislan ylävirralluo. 10. kevätkuudu algavui Moravsko-Ostravskoi operacii. Bojut Ostrabois loppiettihes vaiku 30. sulakuudu. 16. kevätkuudu algavui Venan operacii. 13. sulakuudu valloitettih Vena. 15. sulakuudu algavui Gracko-Anštettenskoi operacii, kudai loppih 8. oraskuudu liittolazien vastavundah.

Sulakuun puolivälikse 1. Valgoven’an da 1. Ukrainan frontat piästih Oderan da Neisan luo. K’ustrinas Berlinassah jäi 60 kilometrii. Liittolazet voiskat hävitettih Rurskoin joukon da piästih El’balluo. Germuanii kaimai varapiirit, sil ei olluh tarbehekse vägie da ainehellizii resursoi, ga se jatkoi vastustandan. Tiijustelun tiedoloin mugah vermahtas jäi 223 diviiziedy da briguadua.

16. sulakuudu algavui Berlinan hyökkävysoperacii. 25. sulakuudu Berlin oli ymbäröitty. Samannu piän El’bal Targaulluo vastavuttih nevvostolazet da amierikkalazet voiskat. 30. sulakuudu bunkeras tapoi iččie A. Gitleru. 2. oraskuudu Berlinan garnizonu kapituliiruičči. Yöl 1. oraskuudu reihstagan piäl azetettih Voiton Flagu.

  • 8. gvardien tankukorpusan johtokundu reihstagan seinällyö

    8. gvardien tankukorpusan johtokundu reihstagan seinällyö

  • Nevvostoliiton žurnalistat Reihstagan seinillyö. Berlin, Germuanii

    Nevvostoliiton žurnalistat Reihstagan seinillyö. Berlin, Germuanii

  • Reihstagu kuun peräs jälles rynnäkölotandua

    Reihstagu kuun peräs jälles rynnäkölotandua

6.-11. oraskuudu Ruskei Armii todevutti Pragan operaciedu — voinan jälgimästy stratiegiellistu operaciedu. Hävitettih keskus-armieloin joukko, otettih kiini enämbi 800 tuhattu nemsoin saldattua da oficierua. 9. oraskuudu nevvostolaine desantu valloitti Daanien Bornhol’m-suaren, 10. oraskuudu kapituliiruičči Kurl’andien joukko.

4.-11. tuhukuudu vuvvennu 1945 Jaltas piettih I. Stalinan, U. Čerčillän da F. Ruzvel’tan konferensii. Paginal oldih Jevroupan voinan jälgehizen aijan rakendeh, Germuanien oza, Pol’šan rajat, iččenäžyön järilleh suandu Keski- da Päivännouzu-Jevroupas, Yhtistynnyzien Kanzukundien perustandu, sežo Nevvostoliiton yhtyndy voinah Japounienke.

Voinan loppu

Generualu-fel’dmaršalu Vil’gel’m Keitel’ allekirjuttau aktua Germuanien vermahtan ehtottomas kapitul’acies 5. iškuarmien štuabas Karlshorstas, Berlin

Voinu Jevroupas loppih Germuanien ammundutarbehil varustettuloin voimien ehtottomah kapitul’acieh 8. oraskuudu 22.43 čuasun aigah keskus-jevrouppalazen aijan mugah (9. oraskuudu 0.43 čuasun aigua Moskovan aijan mugah).

24. kezäkuudu Moskovas oli Voiton paruadu[69]. Нeinykuul — elokuul vuvvennu 1945 Potsdaman konferensiel Nevvostoliiton, Yhtistynnyön Kuningaskunnan da Amierikan Yhtysvaldoin johtajat sovittih Jevroupan voinan jälgehizes rakendehes.

Suuren Ižänmuallizen voinan tulokset

Kaččomattah Ven’an da päivänlaskun histourientutkijoin eri arvosteluloih Nevvostoliiton roulis II Muailman voinas, hyö ollah samal kannal, ku Suuri Ižänmualline voinu loppih Nevvostoliiton tävvellizeh soda-poliittizeh, talovuollizeh da ideolougizeh voittoh, se miäräi II Muailman voinan lopun kogonah. Voinan piätuloksekse rodih nacistu-Germuanien voittamine da valloitettuloin alovehien da Jevroupan mualoin piästämine nacizmas[70][71][72][73][74].

Nevvostoliiton alovehellizet muutokset

Ligakuul vuvvennu 1944 referenduman tuloksien mugah, kudai piettih Tuvan Rahvahan tazavallas, se omas tahtos liityi Ven’an federatiivizeh socialistizeh nevvostotazavaldah Tuvan avtonoumizennu alovehennu (vuvvennu 1961 sit rodih Tuvan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu).

Syvyskuul vuvvennu 1944 allekirjutettih rauhusobimus Suomenke, sen mugah Nevvostoliitto sai Petsamon čupun (Pečengan piiri Murmanskan alovehel), sen periä Nevvostoliitol rodih raja Norviegienke.

Liittolazienke sovittuu Nevvostoliitol roittih oigevukset Baltiekkumeren rannikkoh, Päivänlasku-Ukrainah da Päivänlasku-Valgoven’ah, Bessarabieh, Pohjazeh Bukovinah, net oli liitetty Suurdu Ižänmuallistu voinua vaste.

Potsdaman konferensien piätöksien mugah vuvvennu 1945 nemsoin provincien Päivänouzu-Prussien pohjaine oza yhtes sen piälinnanke Königsberganke annettih Nevvostoliitole (rodih Kaliningruadan aloveh Ven’an federatiivizes socialistizes nevvostotazavallas). Litvan socialistizeh nevvostotazavaldah yhtyi Klaipeda.

Kezäkuul vuvvennu 1945 sovittih Čehoslovuakienke Podkarpatskoin Ven’an alovehien Nevvostoliitole annandas (rodih Zakarpatskoi aloveh Ukrainan socialistizes nevvostotazavallas).

Rahvaskaimavukset

Vuvvennu 1993 ilmoitetun virrallizen versien mugah Nevvostoliiton igäzet kaimavukset oldih 11 444 100 hengie: surman sai sodamiesty — 8 668 400 hengie (6 818 300 saldattua kuoli bojulois, gospitalilois da toizis ololois, а 1 850 100 hengie ei tuldu plenaspäi), kaimavukset siviilirahvahien keskes okkupacien alovehil — 13 684 700 hengie (heis piädykauti tapettih 7 420 400 hengie, kuoli pakollizis ruadolois Germuanies 2 164 300 hengie, kuoli nälgäh, taudiloih da liečeavun olemattomuoh 4 100 000 hengie)[75].

Sih luvetteluh ei ole otettu vaigieh lugiettavat kaimavukset siivilirahvahien keskes vastustajien puolien bojutomiloin periä frontan lähäzis alovehis, blokuadu- da ymbäröittylöis linnois. Nenga Leningruadan blokuadan aigah kuoli 658 tuhattu hengie, Stalingruadan bombitukseh surman sai enämbi 40 tuhattu hengie. Kymmenii tuhanzii kuoli Sevastoupolin, Odesan, Kerčin, Novorossiiskan, Smolenskan, Tulan, Har’kovan, Minskan da Murmanskan bombittajes. Gitleran nälgypluanan mugah pidi ottua iäre einehet läs 30 miljonal hengie Nevvostoliiton valloitettuloil alovehil, semmite suuris linnois[76].

Vuvvennu 2015 Ven’an Federacien Puolistusministerstvu julgai nengomat tiijot: igäzet sodakaimavukset — läs 12 miljonua hengie, Nevvostoliiton rahvaskaimavukset — sodamiehii da siviilirahvastu — 26,6 miljonua hengie. Nevvostoliiton eläjien lugu väheni (sit luvus roinduluvun väheneminegi) voinan vuozis 42 miljonal hengie[77].

Ven'an Federacien ammundutarbehil varustettuloin voimien komissien tiedoloin mugah vermahtan igäzet kaimavukset oldih 7 181 100 hengie[78]. Germuanien liittolazien igäzet kaimavukset oldih 1 468 145 miljonua hengie. Surman suannuzien saldattoin lugu on 4 270 700 da 806 000 hengie jälletysti lugijen[79]. Germuanien, Vengrien, Itualien, Rumiinien, Suomen da Slovuakien kogonazet demogruaffizet kaimavukset oldih 11,9 miljonua hengie[80].

Nevvostoliiton ammundutarbehil varustettuloin voimien da Os'-mualoin igäzet kaimavukset päivännouzufrontal oldih 11 444 100 hengie da 8 649 200 hengie jälletysti lugijen. Väli igäzien kaimavuksien välil on läs 1,3:1[81]. Igäzih kaimavuksih lugiettih saldattoi, kudamat ei tuldu plenaspäi: voinuvuozis läs yhtenmoizen kiiniotettuloin miäränke (4 559 000 nevvostolastu saldattua da 4 376 300 nemsoin saldattua) Nevvostoliiton plenaspäi kiändyi roindumuale 90,4 % libo 3 956 300 saldattua, nemsoin plenaspäi — 45,2 % libo 2 059 000 saldattua[82].

Ainehelline vahingo

Ainehelline vahingo oli läs kolmas vuitti Nevvostoliiton kaikes kanzallizes rikkahukses[83]. Voinan aigah oli rikottu Nevvostoliiton 1710 linnua, enämbi 70 tuhattu pos’olkua da kyliä, läs 32 tuhattu zavodua da fuabrikkua, 84 tuhattu školua, ammatillistu da korgeiškolan opastuslaitostu, 65 tuhattu kilometrii raududorogua, läs 16 tuhattu paravozua, 428 tuhattu raududoroguvagonua; hävitettih 36,8 miljonua gektuarua kylvömuadu, 267 tuhattu muatalohustehniekkua, kymmenii miljonoi poččiloi, lambahii, kozii, kodilinduloi, sarvipiäžiivattoi.

Sidä paiči suuri, toiči igäzekse roinnuhgi vahingo oli luajittu kul’tuuran mustomerkilöile, kudamat oldih valloitettuloil alovehil. Oli hävitetty libo vietty Germuanieh 1 miljonu 177 tuhattu kul’tuuran mustomerkii, niilöin luvus: kiškottu 427 muzeidu; hävitetty 1670 kirikkyö, 44 tuhattu kul’tuurudvorčua da kirjastuo; kaimattu enämbi 564 tuhattu taidotevostu. Nacistoin kuulužin taidotevoksien varrastus oli meripihkuperti, kudai ligakuul vuvvennu 1941 viettih Jekaterinan dvorčas Carskoije Seloh.

Voinan piästöluonneh

Suuren Ižänmuallizen voinan piästöluonneh oli sit:

  • Nevvostolazil rahvahil oli merkittävy rouli Germuanien nacizman hävittämizes, kudai oli kaikele muailmale varavonnu;
  • Nevvostolazet rahvas puolistettih oma oigevus rippumattomah da iččenäzeh kehitykseh;
  • Ruskien Armien sodatoimet avvutettih Jevroupan mualoin fašizmas piäständäs da miljonoin hengien eloksen pellastamizes;
  • Voiton tulokset — Jaltu-Potsadaman sistiemu da Yhtistynnyöt Kanzukunnat tarkoitettih rahvaskunnan piästämisty voinan absol’utizacies kanzoinvälizien välilöin ohjuandan universualizennu tavannu.

Rahvahien fašizmas piästämine voinan enzipäivis oli tärgevimii.

N’urnbergan tribunualu viäritti 19 hengie sodarikoksis (suudi 12 heis kuolemah, а 3 — igäzeh vangičukseh) da muailman tazol viäritti nacizmua da fašizmua ilmivönny. Muailman piäständy nacizmas rodih XX vuozisuan tärgiekse soda-poliittizekse tapahtumakse.

Abu Nevvostoliitole liittolazien puoles

Jo 22. kezäkuudu vuvvennu 1941 Yhtistynnyön Kuningaskunnan piäministru U. Čerčill ilmoitti kannatukses Nevvostoliitole yhtehisty vihollistu vastah. 12. heinykuudu allekirjutettih Nevvostoliitto-brituanielaine sobimus yhtehizis toimilois Germauniedu vastah. Heinykuul-elokuul vuvvennu 1941 samanmoizet sobimukset oli allekirjutettu Čehoslovuakien da Pol’šan emigrantuhalličuksienke. Pol’šan halličuksenke sovittih pol’šalazien kanzalazien, kudamat puututtih plenah jälles 1939 vuottu, armien luajindas Nevvostoliiton alovehel.

24. syvyskuudu vuvvennu 1941 Nevvostoliitto liityi Atlantin hartieh, ilmoitti erillizen mielen eri kyzymyksis. 29. syvyskuudu — 1. ligakuudu vuvvennu 1941 Moskovas piettih Nevvostoliiton, Yhtistynnyzien Kanzukundien da Amierikan Yhtysvaldoin ezittäjien nevvottelu, kudai loppih sobimuksen allekirjutandah tehniekan, oružan da muuloin tavaroin tuondas.

ven. «Русский. Этот человек — твой друг. Он сражается за свободу», Amierikan Yhtysvaldoin plakuattu, 1942

Liittolazien abu meni enimyölleh lend-lizan ohjelman hantuzis. Amierikan Yhtysvallat da Yhtistynnyh Kuningaskundu työttih Nevvostoliittoh oružua, einehty, ainehtu, rohtuu da trasportua. Amierikan tiedoloin mugah vuvven 1945 syvyskuukse Nevvostoliittoh työttih 14 795 lendokonehtu, 7056 tankua, 8218 zeniittuoružua, 131 600 pulem’outtua daigi sadoi tuhanzii mašinoi, lokomotiivoi, vagonoi da merkittävy miäry einehty da rahvahan käyttötavarua. Yhtistynnyh Kuningaskundu työndi 3384 lendokonehtu da 4292 tankua, Kanuadu — 1188 tankua. Erähät konvoit oli hävitetty nemsoin vienalazien venehien avul[84].

Tuondan miäry lend-lizan mugah oli vähin vuvvennu 1941 (0,5 % kogonazes miäräs), kazvoi vuvvennu 1942 (7:ssäh %) da oli suurin vuozinnu 1944—1945. Senke yhtes Nevvostoliitto äijän kerdua pani merkile sen, ku voinan piäjygevyöt Päivännouzufrontal kuuluttih Nevvostoliitole. Amierikan ezittäi G. Gopkins pani merkile, ku Nevvostoliiton voitto oli suadu «ven’alazen armien urholližuon da veren vuoh»[85], а госсекретарь Э. Стеттиниус подчёркивал, что СССР заплатил «цену, не поддающуюся измерению в долларах»[86]..

Nägyvästi Nevvostoliittuo avvutti Mongoulii: andoi läs 500 tuhattu hebuo (20 % kaikis Ruskies Armies käytettylöis), enämbän 500 tuhattu tonnua lihua, ylen äijän villua, lyhytty turkii da toizii tavaroi. Läs 30 tuhattu hebuo ostettih omih dengoih Mongoulien eläjät da annettih sit net Nevvostoliitole[87].

Huomavukset

  1. ↑ Марина В. В. Словакия в войне против СССР. 1941—1945 годы // Новая и новейшая история, 2011, № 4 (июль-август) — С. 35—53.
  2. ↑ Мировые войны XX века: в 4 кн. Кн. 3. Вторая мировая война: исторический очерк / Институт всеобщей истории РАН; сост. А. П. Жилин; отв. ред. В. К. Шацилло. — М.: Наука, 2005. — С. 261. — ISBN 5-02-034955-0
  3. ↑ Чернышёва О. В. Швеция в годы Второй мировой войны. — М., 1980. — С. 94.
  4. ↑ Dahlberg, Hans. I Sverige under 2:a världskriget (швед.). — Stockholm: Bonnier fakta, 1983. — ISBN 91-34-50308-0.
  5. ISSN 1351-8046. — doi:10.1080/13518046.2020.1723237.
  6. ISBN 978-5-9950-0236-9.
  7. ↑ 1 2 3 4 5 Кривошеев, Россия и СССР в войнах XX века
  8. ↑ Кривошеев и др., 2010, с. 376—377.
  9. ↑ Арнтц Г. Людские потери во Второй мировой войне. — М., 1957.
  10. ↑ В России на законодательном уровне установлена также оговорка, продлевающая войну до 11 мая для участников Пражской операции.
  11. ↑ 1 2 The Oxford Companion to World War II, 1995, p. 434.
  12. ↑ Великая Отечественная война 1941–1945, Большая российская энциклопедия. Дата обращения: 2 sulakuudu 2025.
  13. ↑ Collins et al., 1990, p. 149.
  14. ↑ Stahel, 2009, p. 1.
  15. ↑ 1 2 Kirchubel, 2013, p. 13.
  16. ↑ Военный энциклопедический словарь. — М.: Научное издательство «Большая российская энциклопедия», издательство «Рипол классик», 2002.
  17. ↑ Bergström, 2007, pp. 11.
  18. ↑ История Второй мировой войны 1939—1945 / редколл., гл. ред. А. А. Гречко. — в 12 т. — М.: Воениздат, 1982. — Т. 12. — С. 33—34.
  19. ISBN 978-5-91671-352-7. — «поскольку англо-американские войска не сумели уничтожить армии Гитлера, а только потеснили их с оккупированной территории, Красная армия вплоть до 1945 г. оставалась, как и была с 1941 г., главным инструментом уничтожения нацизма»
  20. ISBN 978-0-375-41086-4. — «That conflict, which ended sixty years before this book’s completion, was a decisive component — arguably the single most decisive component — of the Second World War. It was on the eastern front, between 1941 and 1945, that the greater part of the land and associated air forces of Nazi Germany and its allies were ultimately destroyed by the Soviet Union in what, from 1944, its people — and those of the fifteen successor states — called, and still call, the Great Patriotic War»
  21. ↑ Bourke, 2001, p. 162.
  22. ↑ Dobbs, Tucker, 2005, pp. 407.
  23. ↑ Kirchubel, 2013, p. 15.
  24. ↑ Barber, Harrison, 2006, pp. 224—225.
  25. ↑ Указ Президиума Верховного Совета СССР от 08.05.1945 "Об объявлении 9 мая Праздником Победы" (с изменениями и дополнениями) | ГАРАНТ. base.garant.ru. Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  26. ↑ А. И. Вдовин. СССР. История великой державы. История великой державы. 1922—1991: Москва : Проспект, 2018.
  27. ↑ Подробности разработки плана «Барбаросса» / Великая отечественная война 1941—1945. М. 1999. т.1. Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu originualaspäi 23. oraskuudu 2016
  28. ↑ Подробности разработки плана «Барбаросса» / Великая отечественная война 1941—1945. М. 1999. т.1. Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu originualaspäi 23. oraskuudu 2016
  29. ↑ Р. А. Исмаилов. Операция «Барбаросса» — кризис мировой войны. Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu 17. syvyskuudu 2016
  30. ↑ Р. А. Исмаилов. Операция «Барбаросса» — кризис мировой войны. Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu 17. syvyskuudu 2016
  31. ↑ Лота В. И. Статья «Операция прикрытия „Барбароссы“» на сайте МО РФ. Kačondan päivymiäry: 24. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu 29. syvyskuudu 2020
  32. ↑ Лота В. И. Статья «Операция прикрытия „Барбароссы“» на сайте МО РФ. Kačondan päivymiäry: 24. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu 29. syvyskuudu 2020
  33. ↑ Messe,1947. Italian Ministry of Defence, 1977a
  34. ↑ Системная история международных отношений, 1918—2000: В 4 т. Т. 2. / Под ред. А. Д. Богатурова. — М.: Московский рабочий, 2000. — 516 с. — ISBN 5-89554-138-0
  35. ↑ Third Axis Fourth Ally, p. 214
  36. ↑ Hungary. Archives. USC Shoah Foundation. The Institute for Visual History and Education (2011). (angl.) Дата обращения 15 декабря 2016.
  37. ↑ Маннергейм К. Г. Мемуары / Пер с финского П. Куйиала (часть 1), Б. Злобин (часть II). — М.: Вагриус, 1999. — 500 с. — ISBN 5-264-00049-2
  38. ↑ Марина В. В. Словакия в войне против СССР. 1941—1945 годы // Новая и новейшая история, 2011, № 4 (июль-август) — С. 35—53.
  39. ISBN 5-699-07992-0.
  40. ↑ История СССР. Kačondan päivymiäry: 22. sulakuudu 2012. Arhiviiruittu 31. kevätkuudu 2017
  41. ISBN 5-211-03338-8.
  42. ↑ Черненко Е. Ф. Экономическая политика СССР в годы второй мировой войны: внутренние и внешние аспекты // Вестник РУДН. Серия: Международные отношения. — 2005. — № 1. — С. 54—64.
  43. ↑ Бутаков П. В. Промышленная политика СССР в годы Великой Отечественной войны // Контуры глобальных трансформаций: политика, экономика, право. — 2013. — № 4 (30). — С. 61—72.
  44. ↑ Кооллектив авторов. Глава 2. Подготовка вооруженных сил СССР к отражению агрессии // 1941 год — уроки и выводы. — М.: Воениздат, 1992
  45. ↑ Коллектив авторов. Глава 2. Подготовка вооруженных сил СССР к отражению агрессии // 1941 год — уроки и выводы. — М.: Воениздат, 1992
  46. ↑ Статистический сборник № 1 (22 июня 1941 года) Института военной истории Министерства обороны Российской Федерации. 1994
  47. ↑ Данные Директивы опубликованы в сборнике документов под общим руководством А. Яковлева «Россия. XX век. 1941 г. Документы» кн. 2.
  48. ↑ Finland Cooperation with Germany Arhiivukoupii 27 talvikuudu 2007 Wayback Machine Encyclopædia Britannica Premium, Finland, 2006
  49. ↑ Архив РГА ВМФ.— Ф. 10, д. 39324, л. 2—4.
  50. ↑ 1941 год — уроки и выводы. Глава третья. Ход военных действий на советско-германском фронте. Kačondan päivymiäry: 15. kevätkuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 19. kevätkuudu 2009
  51. ↑ 1941 год — уроки и выводы. Глава третья. Ход военных действий на советско-германском фронте. Kačondan päivymiäry: 15. kevätkuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 19. kevätkuudu 2009
  52. ↑ Ищенко Р. В., Спицын Е. Ю. Мифы о Великой Отечественной. Диалоги с именитыми гостями. Канал МПГУ (26. elokuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 27. kylmykuudu 2020. Arhiviiruittu 7. talvikuudu 2020
  53. ↑ Козлов М. М. (под ред.) Великая Отечественная война 1941—1945: энциклопедия. — М.: Советская энциклопедия, 1985.
  54. ↑ Гринёв А. В. Оценка боевых качеств Рабоче-крестьянской Красной армии в 1941—1945 гг. в немецких мемуарах и аналитических материалах. Россия в глобальном мире: альманах. — СПб.: Санкт-Петербургский политехнический университет Петра Великого, 2016 — № 8 (31). — Стб. 15—42.
  55. ↑ М. Моргунов. Стальные армады. Kačondan päivymiäry: 5. tuhukuudu 2022. Arhiviiruittu originualaspäi 15. talvikuudu 2013
  56. ↑ Производство танков в СССР накануне и в начале войны. Kačondan päivymiäry: 5. tuhukuudu 2022. Arhiviiruittu 12. talvikuudu 2013
  57. РУДН, 2010. — № 2. — С. 22—35. — ISSN 2312-8674. Архивировано 20 pakkaskuudu 2022 года.
  58. ↑ Буркхарт Мюллер-Гиллебранд. Сухопутная армия Германии, 1939—1945 гг. — М.: Изографус; Эксмо, 2002. — 800 с. — 5000 экз. — ISBN 5-94661-041-4.
  59. ↑ Кривошеев Г. Ф. и др. Россия и СССР в войнах XX века. Потери вооружённых сил: Статистическое исследование / Под общ. ред. Г. Ф. Кривошеева. — М.: Олма-Пресс, 2001. — ISBN 5-224-01515-4. — С. 236—239.
  60. ↑ Эндрю Нагорски. 1941 — великая битва под Москвой. — М.: Эксмо, 2009. — С. 252—253.
  61. ↑ Мазуркевич Р. В. Планы и реальность (К 50-летию начала общего наступления Красной Армии зимой 1941/42 г.) // Военно-исторический журнал. — 1992. — № 2. — С.22-30.
  62. ↑ Россия и СССР в войнах XX века — Потери вооружённых сил. Kačondan päivymiäry: 16. oraskuudu 2007. Arhiviiruittu originualaspäi 5. oraskuudu 2008
  63. ↑ Черненко Е. Ф. Экономическая политика СССР в годы второй мировой войны: внутренние и внешние аспекты // Вестник РУДН. Серия: Международные отношения. — 2005. — № 1. — С. 54—64.
  64. ↑ Бутаков П. В. Промышленная политика СССР в годы Великой Отечественной войны // Контуры глобальных трансформаций: политика, экономика, право. — 2013. — № 4 (30). — С. 61—72.
  65. ↑ Мягков М. Ю. и др. История России. Т. 3, 2022, с. 336—337.
  66. ↑ «История Второй мировой войны 1939—1945»: в 12 томах, т. 7, стр. 512:

    В Советском Союзе в 1943 г. при производстве 32,3 млрд квт-ч электроэнергии, 5,6 млн тонн чугуна, 8,5 млн тонн стали было выпущено 24,1 тыс. танков и самоходно-артиллерийских установок, 34,9 тыс. самолётов, тогда как в Германии при производстве 44,1 млрд квт-ч электроэнергии, 27,0 млн тонн чугуна и 34,6 млн тонн стали было произведено 10,7 тыс. танков и штурмовых орудий, 25,2 тыс. самолётов.
  67. ↑ А. С. Барсенков, А. И. Вдовин. История России
  68. ↑ [1] Arhiivukoupii 5 oraskuudu 2008 Wayback Machine ч.5 10_1
  69. YouTube
  70. ↑ Дружба О. Великая Отечественная война в историческом сознании советского и постсоветского обществ, Автореферат диссертации, Ростов на Дону, 2000. Kačondan päivymiäry: 5. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 20. oraskuudu 2018
  71. ↑ Самсоненко Г. Отечественная и немецкая историография о роли СССР в победе над Германией в годы Второй Мировой войны 1941—1945 гг., Автореферат диссертации, Санкт-Петербург, 2002. Kačondan päivymiäry: 7. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 3. sulakuudu 2019
  72. ↑ Самосват Д. Куршев А. Уроки Второй Мировой войны и основные направления её фальсификации, научно-популярный журнал «Ориентир», № 6, 2011. Kačondan päivymiäry: 5. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 7. tuhukuudu 2019
  73. ↑ Правдюк Д. Роль США во Второй Мировой войне, История США: материалы к курсу. Kačondan päivymiäry: 5. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 12. pakkaskuudu 2020
  74. ↑ Воробьёва Л. Фальсификация истории Второй мировой и Великой Отечественной войн: современные процессы и тенденции// международная научно-практическая конференция «Великая Победа и современность», Тирасполь, 23-25 апреля, 2010 г. Kačondan päivymiäry: 5. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 7. tuhukuudu 2019
  75. ↑ Минобороны уточнило потери СССР в Великой Отечественной войне. Интерфакс. Kačondan päivymiäry: 20. pakkaskuudu 2018. Arhiviiruittu 21. oraskuudu 2018
  76. ↑ Cormac Ó Gráda. The famines of WWII (англ.). CEPR (2. syvyskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 27. talvikuudu 2022.
  77. ↑ Минобороны уточнило потери СССР в Великой Отечественной войне. Интерфакс. Kačondan päivymiäry: 20. pakkaskuudu 2018. Arhiviiruittu 21. oraskuudu 2018
  78. ↑ Группой Кривошеева на основе анализа статистических данных штаба Германии за период с 22 июня 1941 по 31 января 1945 года, а также учётных документов Генерального штаба Красной Армии о числе военнопленных, захваченных советскими войсками за этот период
  79. ↑ Россия и СССР в войнах XX века. Потери вооружённых сил: Статистическое исследование Arhiviiruittu 22 heinykuudu 2010 .
  80. ↑ Россия и СССР в войнах XX века. Потери вооружённых сил: Статистическое исследование Arhiviiruittu 22 heinykuudu 2010 .
  81. ↑ Не считая 1,6 млн немецких солдат, взятых в плен после 9 мая 1945 года, неизвестны потери Фольксштурма, Гитлерюгенда, организации Тодта, Службы трудовой повинности, Службы имперских путей сообщения, Полиции, коллаборационистских вооружённых формирований.
  82. ↑ Россия и СССР в войнах XX века. Потери вооружённых сил: Статистическое исследование Arhiviiruittu 22 heinykuudu 2010 .
  83. ISBN 5211026829. — ISBN 9785211026827. Arhiivukoupii 20 kezäkuudu 2022 Wayback Machine
  84. ↑ Ленд-лиз / Н. Ф. Азясский // Лас-Тунас — Ломонос. — М. : Большая российская энциклопедия, 2010. — С. 227—228. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред.  ; 2004—2017, т. 17). — ISBN 978-5-85270-350-7.
  85. ↑ Военно-экономическое сотрудничество союзников по антигитлеровской коалиции, Энциклопедия Великой Отечественной войны Arhiivukoupii 23 kylmykuudu 2018 Wayback Machine, Том 19, & 8, с. 600.
  86. ↑ Stettinius E. Lend-Lease: Weapon for Victory. N. Y., 1944. P. 228—229.
  87. ↑ Бурт В. Монгольский «ленд-лиз»: Верным и надёжным союзником СССР во Второй мировой войне была Монголия Arhiivukoupii 9 tuhukuudu 2019 Wayback Machine // «Столетие»: информационно-аналитическое издание. — 2018. — 22 июня.

Kommentuariet

  1. ↑ Включая формирования иностранных добровольцев из стран, официально не объявлявших войну СССР:
    • Ispuanii Valpassinine diviizii, Valpassinine legionu (Ispuanii 1941–1944)
    • Francii Francien legionu, briguadu SS «Šarleman’» (Francii 1941–1945)
    • Horvatii Horvuatien legionu (Horvuatii 1941–1943)
    • Daanii Korpussu SS «Danmark» (Daanii 1941–1943)
    • Norviegii Norviegien legionu SS (Norviegii 1941–1943)
    • Bel'gii Flamandskoi legionu SS, briguadu SS «Langemarki», diviizii SS «Langemark», briguadu SS «Vallonija», diviizii SS «Vallonija» (Bel'gii 1941–1945)
    • Niderlandat Legionu SS «Niderlandat», briguadu SS «Nederland», diviizii SS «Nederland» (Niderlandat 1942–1945)
    и другие
  2. ↑ Nevvostoliiton rahvahan igäzien kaimavuksien kogonazeh luguh (26,6 miljonua) sežo otettih kollaboracionistoi.
  3. ↑ Germuanien da sen liittolazien Jevroupas demogruaffizet kaimavukset kogo II Muailman voinan aigah

Kirjalližus

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Suuri_Ižänmualline_voinu&oldid=126206771"