Arheolougan päivy
| Arheolougan päivy | |
|---|---|
 Arheolougat ruavon aigah | |
| Tiippu | Ammatilline pruazniekku |
| Merkičys | merkitä arheolougoin panostu histouriellizen perindön tutkimizeh da säilyttämizeh |
| Pietäh | joga vuottu |
| Päivymiäry | 15. elokuudu |
Arheolougan päivy libo Muinažuontiijustelijan päivy on Ven'an, Valgoven'an da Kazahstuanan arheolougoin ei-virralline ammatilline pruazniekku[1], virralline pruazniekku Ukrainal (vuvves 2008 algajen). Sidä pietäh 15. elokuudu. Tavan mugah sinäpiän "ristitäh arheolougoikse".
Pruazniekku simvoliziiruiččou muinazien mustomerkilöin tutkimizen da säilyttämizen tärgevytty, sežo arheolougien panostu rahvaskunnan ičentiijustamizeh da kul'tuuruperindöh[2].
Pruazniekan histourii
Toizih ammatillizih pruazniekkoih verratunnu Arheolougan päivy ei ole virralline pruazniekku. Sen roindu ei ole kiini nimittumis valdivon käskylöis. Sen roindas on olemas mondu legendua, erähän niilöis saneli Ven'an tiedoakadiemien akadiemikku Valentin Janin:
Konzulienne, vuottu 70 tagaperin, Novgorodas mendih kaivausruavot. Arheolougoile rubei himoittamah pruazniekkua, tuldih hyö tutkimusmatkan johtajan Arcihovskoilluo da sanotah: "Tänäpäi on suuri pruazniekku, pidäy se pidiä". — "Mittuinebo?" — "Ga Bucefalan, Aleksandr Makedonskoin hevon roindupäivy!" Sit piettihgi se, kui pidäy. Jälles min periä pruazniekku piettih unohtui da rodih Bucefalan roindupäivy Arheolougan päiväkse.
Toizen mielen mugah pruazniekan piendy on kiini 1940-1950 tutkimusmatkas, kudaman johtajannu oli arheolougu-tripoleolougu Tatjana Sergejevna Passek, kudaman roindupäivy on 15. elokuudu. Sendäh ku mainittu tutkimusmatku rodih tovellizekse ruadajien kazvatuspajakse, sit zakonan mugah sen ozanottajat levitettih linnoi da kylii myöte tämän pruazniekan piendyperindön[1][3].
Piendän perindöt
Arheolougan päivy piädyy tutkimusmatkoin aigah da äijät pietäh sidä niilöis. Sinäpiän puaksuh ristitäh arheolougoikse niilöi, ket enzikerdua ollah tutkimusmatkas. Muzeilois avatah arheolougiele omistettuloi ozutteluloi, pietäh ekskursieloi mustomerkillyö da kaivauksien kohtis. Täkse päiväkse sovitetah erillizien tutkimuksien prezentacieloi, konferensieloi da simpouzimoi.
Vuvvennu 2024 Arheolougan päivän pruazniekkupidoloin hantuzis Moskovan arheolougien muzei pidäy tälle päiväle omistettuloi erillizii interaktiivuohjelmii. Kaččojat voijah ottua ozua tegokaivauksih, luadie kul'tuurukerroksen malli da kaččuo vahnoin aigukauziloin tovellizii vehkehii[4]. Sežo 15. elokuudu Leningruadan alovehen Volhovan piirin Staraja Ladoga -muzei-zapovedniekas leviesti pietäh Arheolougan päiviä: pivon luadijat uskaldetah, ku joga tulluh suau tundie iččie kaivauksien ozanottajannu[5].
Huomavukset
- ↑ 1,0 1,1 День археолога в России. РИА Новости (15. elokuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 3. heinykuudu 2024.
- ↑ В России отмечается День археолога. Южно-Уральский государственный университет (15. elokuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 3. heinykuudu 2024.
- ↑ Романтики большой науки: о Дне археолога. radiosputnik.ru. Kačondan päivymiäry: 3. heinykuudu 2024.
- ↑ Программы ко Дню археолога. Музей Москвы. Kačondan päivymiäry: 3. heinykuudu 2024.
- ↑ Раскопки прошлого: Отмечаем День археолога – 2024. life.ru. Kačondan päivymiäry: 3. heinykuudu 2024.