Claude Debussy

Claude Debussy
Roindunimi	fran. Claude Achille Debussy
Roindupäivy	22. elokuudu 1862(1862-08-22)[…]
Roindukohtu	Saint-Germain-en-Laye[d], Seine-et-Oise[d], Ranskan toinen keisarikunta[d]
Kuolendupäivy	25. kevätkuudu 1918(1918-03-25)[…] (55 vuottu)
Kuolendukohtu	16. arrondissementti (Pariisi)[d], Ranskan kolmas tasavalta[d]
Mua	Frantsii
Toimindu	säveldäi, pianistu, musiikkikriitikko
Tuatto	Manuel Debussy[d]
Akku	Emma Bardac[d] и Marie-Rosalie Texier[d]
Lapset	Claude-Emma Debussy[d]
Palkindot da arvonimet	Prix de Rome[d] (1884)
Nimikirjutus
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Achille-Claude Debussy (22. elokuudu 1862 - 25. kevätkuudu 1918) oli fransielaine säveldäi. Muuzikuallizen impressionizman piäedustai.

Claude Debussy oli roinnuhes Parižan linnanymbäristös myöjän pereheh. Läs kogo lapsusaigu vietti Parižas. Franko-prussien voinan aigah Claude muamanke lähtiettih Kannoih, kus vuvvennu 1870 häi sai enzimäzet fortepianourokat. 

10-vuodehizennu Cloude meni opastumah Parižan konservatourieh. Händy opastettih kuulužat muzikantat. Debussyn fortepianoneruo arvosteltih vuvvennu 1877 – häi hyvin soitti Šumanan da sai toizen palkindon. Sen jälles Debussy oli matkois Itualies da Šveitsuaries opastajannu bohatas perehes. Tulduu Parižah häi meni ruadoh iänistudioh da piäzi Parižan taidelijoin boheemah. Claude Debussy jatkoi opastundua konservatouries da vuvvennu 1883 sai toizen Riiman palkindon Gladiator-kantanan periä. Vuvven peräs häi sai enzimäzen Riiman palkindon. Sen jälgeh hänele pidi eliä da ruadua Medichin villas toizien palkindon suajinke. Tämä aigu ei olluh hyvin tevokas. Akademii ei ottanuh vastah Debussyn stil’ua da erimieližun periä häi lähti järilleh Parižah. Debussyn luomisruadoh äijäl vaikutti Wagner, ga myöhembäh häi kieldävyi Wagneran vaikutukses muuzikkah. Vuvvennu 1891 Debussy tuttavui Erik Satih, kudai sežo vaikutti häneh luomisruadoh.