Richard Wagner

Richard Wagner
Richard Wagner
Roindunimi	germ. Wilhelm Richard Wagner
Roindupäivy	22. oraskuudu 1813[…]
Roindukohtu	Leipzig[d], Saksin kuningaskunta[d], Reinin liitto[d];
Kuolendupäivy	13. tuhukuudu 1883[…] (69 vuottu)
Kuolendukohtu	Venetsia[d], Italian kuningaskunta[d];
Mua	Saksin kuningaskunta[d];
Toimindu	säveldäi, libretisti, orkestranohjuaju, esseisti, teatteriohjaaja, elämäkertakirjoittaja, runoilii, pianistu, musiikkikriitikko, muusikko, diarist, kirjuttai
Tuatto	Carl Friedrich Wagner[d]
Muamo	Johanna Rosina Wagner-Geyer[d]
Akku	Cosima Wagner[d] и Minna Planer[d]
Lapset	Siegfried Wagner[d] и Isolde Wagner[d]
Palkindot da arvonimet
Nimikirjutus
	Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Richard Wagner (täyzi nimi Wilhelm Richard Wagner, 22. oraskuudu 1813, Leipzig – 13. tuhukuudu 1883, Venetsia) oli germuanilaine säveldäi da taijon teorietikku. Ouperan suurin uvvistai. Wagner hyvin vaikutti jevrouppalazeh muuziikkukul’tuurah, enne kaikkie germuanilazeh. Wagneran mistitsizmu da antisemetizmu vaikutettih XX-vuozisuan allun germuanilazeh natsionalizmah, dai myöhembäh natsional-sotsializmah, min periä hänes luomisruavos rodih kul’tu. Sikse erähis mualois (enne kaikkie Izrail’as) Toizen muailman voinan jälgeh rodih Wagneran vastah reaktsii.

Wagner kaččeli omua taiduo filosofizen kontsepcien ozuttamizen tavannu. Wagneran kontsepcies rodih kaksi piäajatustu: taiduo luajitah rahvas da se omistau taiduo, taijon ylimäine muodo on muuzikkudruama, kuduadu ellendetäh iänen da sanan yhtevyönny. Tundietah Wagneran uvvistamine garmounien da simfonizman alah. Hänen orkesterua verratah antiekkuhorah, kudai sellittäy tapatumii da andau peittomerkičysty. Sežo häi pani käyttöh letmotivoin kehitetty sistiemu. Jogahine leitmotivu tarkoittau midägi: erästy hengie libo elosolijua, ezinehty libo toimindan kohtua dai ajatustu.

Richard Wagneran kirjalližusperindö on ylen suuri. Hänen mielenkiindozimat ruavot ollah histourien da teourien mugah ruavot da muuzikkua arvosteljat kirjutukset. On säilytetty äijy Wagneran kirjastu da päivykirjua.

↑ ¹ ² Richard Wagner // Internet Broadway Database (англ.) — 2000.
↑ Itaú Cultural Richard Wagner // Enciclopédia Itaú Cultural (порт.) — São Paulo: Itaú Cultural, 2001. — ISBN 978-85-7979-060-7
↑ ¹ ² Kindred Britain
↑ ¹ ² Archivio Storico Ricordi — 1808.
↑ ¹ ² de Pas L. v. Genealogics (англ.) — 2003.
↑ Вагнер, Зигфрид (рус.) // Энциклопедический словарь — СПб.: Брокгауз — Ефрон, 1905. — Т. доп. I. — С. 355. — 956 с.

[_b75a540ef0c6333c-1] ¹ ² Richard Wagner // Internet Broadway Database (англ.) — 2000.

[_1397f1c2b2027558-2] Itaú Cultural Richard Wagner // Enciclopédia Itaú Cultural (порт.) — São Paulo: Itaú Cultural, 2001. — ISBN 978-85-7979-060-7

[_c7cb427cb362becc-3] ¹ ² Kindred Britain

[_4551669e14707b38-4] ¹ ² Archivio Storico Ricordi — 1808.

[_a9a07f31b0261ec2-5] ¹ ² de Pas L. v. Genealogics (англ.) — 2003.

[_cb07e91e498ad64c-6] Вагнер, Зигфрид (рус.) // Энциклопедический словарь — СПб.: Брокгауз — Ефрон, 1905. — Т. доп. I. — С. 355. — 956 с.

[1]

[2]

[4]

[5]

[3]

[6]