Irina Rodnina

Irina Rodnina
Persounallizet tiijot
Kanzalližus	Nevvostoliitto →  Ven'anmua
Roindupäivy	12. syvyskuudu 1949(1949-09-12)[…] (76 vuottu)
Roindupaikku	Moskovu, Nevvostoliitto
Kazvo	152
Palkindot
Medalit Olimpiuadukižat Kuldu Sapporo 1972 puarois luistelendu Kuldu Insbruk 1976 puarois luistelendu Kuldu Leik-Plesid 1980 puarois luistelendu Muailman kilbu Kuldu Kolorado-Spings 1969 puarois luistelendu Kuldu L'ubl'ana 1970 puarois luistelendu Kuldu Lion 1971K puarois luistelendu Kuldu Kalgari 1972 puarois luistelendu Kuldu Bratislava 1973 puarois luistelendu Kuldu Mynhen 1974 puarois luistelendu Kuldu Kolorado-Spings 1975 puarois luistelendu Kuldu Göteborg 1976 puarois luistelendu Kuldu Tokio 1977 puarois luistelendu Kuldu Otava 1978 puarois luistelendu Jevroupan kilbu Kuldu Garmiš-Partenkirhen 1969 puarois luistelendu Kuldu Leningruadu 1970 puarois luistelendu Kuldu Cyrih 1971 puarois luistelendu Kuldu Göteborg 1972 puarois luistelendu Kuldu Köln 1973 puarois luistelendu Kuldu Zagreb 1974 puarois luistelendu Kuldu Kopengagen 1975 puarois luistelendu Kuldu Ženeva 1976 puarois luistelendu Kuldu Helsinki 1977 puarois luistelendu Kuldu Strasburg 1978 puarois luistelendu Kuldu Göteborg 1980Kuldu puarois luistelendu
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Irina Konstantinovna Rodnina (ven. Ири́на Константи́новна Роднина́; roin. 12. syvyskuudu 1949, Moskovu) on nevvostolaine taidoluistelii, kolme kerdua oli Olimpiuadukižoin voittajannu, kymmene kerdua oli Muailman kilboin voittajannu. Rodnina ruadau yhteiskunnallizel alal da valdivonvallas, on Valdivon Duuman V—VII kučundukerähmölöin deputuatannu, ezittäy Yhtenäine Ven’a -partiedu, on tämän partien Piälimäzen nevvostoh kuulujannu.

Eloskerdu

Rodnina on roinnuhes Moskovah. Lapsennu hänel yksitostu kerdua oli keuhkoloin kylmändy, liäkärit sendäh nevvottih harjaittua sportua da parembi pihal, sendäh vahnembat tuodih tytärdy vuvvennu 1954 luistelikole. Sit kirjutettih händy sportukerhoh. Hänen enzimäzenny harjaittelijannu oli Jakov Smuškin. Vuvvennu 1960 Irina puutui Keskusarmien kluuban taidoluistelijoin sportukerhoh da 15-igässäh luisteli yksinäh. Puaras Oleg Vlasovanke häi piäzi kolmandele sijale Kogo Nevvostoliiton nuorižokilvois vuvvennu 1963.

S. A. Žukan johtol

Vuvves 1964 Rodninan harjaittelijakse rodih Stanislav Žuk, kudai pani händy luistelemah Aleksei Ulanovanke. Talvikuul 1966 hyö enzimäzen kerran luisteltih I Kanzoinvälizes Moskovan luistimet -kilvas da jo tulien 1967/68 kavven aigua heijän puaru piäzi Nevvostoliiton parahien joukkoh. Talvikuul hyö voitettih Moskovan luistimet -kilvas da pakkaskuul 1968 piästih kolmandele sijale Nevvostoliiton kilvois. Sen jälgeh hyö puututtih muan joukkoveheh. Jevroupan kilvois enzimäzen lyhyön programman jälles hyö oldih kolmandet, ga jälles tostu programmua oldih jo vaiku viijendel sijal. Žuk vie vaigiembakse luadi heijän programmat, enzi kerdua taidoluistelijoin puaroin histouries otti sih kaksinazen paralleliakselin da hyppävyksien yhtymän. Moskovan luistimet -kilvas puaru oli sit toizel sijal, Nevvostoliiton kilvois vagavas kilbailus piäzi kolmandele sijale. Jevroupan kilboih vuvvennu 1969 Rodnina da Ulanov tuldih harjaittelijattah (Žukale ei annettu lähtie) da kummastutettih kaikkii. Kaččomattah sih, ku enzimäzen lyhyön programman jälles heidy enne oldih L’udmila Belousova da Oleg Protopopov, jo toizen programman jälles hyö piästih enzimäzele sijale luajittuloin vaigiembien elementoin da suuren vauhtin hyvyös. Heidy enzimäzele sijale pandih kaheksa arvostelijua yheksäs. Tämän jälles Rodnina sai Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri -arvonimen.

Vuvven 1969 Muailman kilvois Rodnina da Ulanov jätettih jällele kaikkii, voitettih mollembis programmois da suadih kaikis arvostelijois enzimäzet sijat. Hyö suadih voitot joga kilvois, yhtelläh vuvvekse 1972 vagavuu kilbailendu Nevvostoliiton toizen puaranke L. Smirnova — A. Suraikin. Olimpiadukižois vuvvennu 1972 Rodnina da Ulanov ennitettih heidy vai kahten arvostelijan arvosanal. Sit voitos Rodnina oli palkittu Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston prezidiuman käskys Ruskien ruadoflavun kunnivomerkil.

Päivy enne vuvven 1972 Muailman kižoi harjaittelun aigah Irina pakui ylähnostos da puutui gospitalih aivolointanaituksenke da syväingematoumanke. Lyhyön programman puaru ozitti hyvin, sai kai 6,0 ballat, toizes programmas Irinale rodih paha da häi loppi programman odva jalloilleh pyzyjen. Nämmien kilboin jälles Rodnina eroi Ulanovas. Ulanov, ku oli naizis Smirnovanke, jatkoi luistella hänenke. Rodnina rubei duumaimah sportas iärelähtendiä. Nevvostoliiton vuvven 1972 kilboi häi kačoi kaččojienlavalpäi.

Sulakuul 1972 Žuk kehitti Rodninua luistelemah piiteriläzen Aleksandr Zaicevanke. Häi hyvin hyppi, terväh opastui kaikkih vaigieloih elementoih. Toine toizen ellendysty da yhtenjyttyzytty ruavos uvves puaras, kaikkie myö nägyi, oli äijiä enämbi, migu endizes. Se kerras huomattih arvostelijat — Jevroupan kilvas 1973 Kölnas Rodnina da Zaicev ennitetäh Smirnovua da Ulanovua da suajah voiton kaikis arvostelijois da kaksitostu 6,0 -ballua kaheksastostu mahtonalazes.

Vuvven 1973 Muailman kilvois Bratisluavas rodih kummua, kudamua luistelendan histouries vähä konzu rodieu. Rodninan da Zaicevan toizen programman aigah katkei muuzikku. Jällespäi tiijustettih, ku sen piädykauti luadi čeehieläine ruadai, kudai nenga tahtoi tazata Nevvostoliitole Pragan keviän hävitändäs vuvvennu 1968. Žuk ozutti, ku pidäy jatkua progammua da puaru luisteli loppussah muuzikattah kaččojien käzipläkytyksien myödäh.

Vuvvennu 1974 Rodnina loppi Fiskul’tuuran keskusinstituutan.

Tatjana Tarasovan johtol

Irina Konstantinovna Rodnina

Vuvvekse 1974 puaran da harjaittelijan välit roittih vaigiembat, sendäh taidoluistelijat ligakuus 1974 ruvettih harjaittelemah nuorel harjaittelijal — Tatjana Tarasoval, kudai opastujienke oli yhtenarvoine, kui partn’ouru, ruavos. Tämän ližäkse Tarasova oppi tuvva programmoih enämbän taidoilmekkähytty. Vuvven 1975 Rodnina da Zaicev voitettih Muailman kilvois.

Vuvvennu 1975 Rodnina rubei kuulumah Nevvostoliiton kommunistoin partieh. Samannu vuon piettih Rodninan da Zaicevan svuad’bu, kudamas oli äijy rahvastu, kuvuamah sidä tuli Yhtysvaldoin TV.

Rodnina da Zaicev voitettih Olimpiadukižois vuvvennu 1976 da 1980, Muailman kilvois 1973—1978, Jevroupan kilvois 1973—1978, 1980.

Poliittine da valdivovallas toimindu

Irina Rodnina da Vladislav Tretjak sytytetäh olimpiuadutuldu

Rodnina oli Valdivon Duuman V—VII kučundukerähmölöin deputuatannu, ezitti Yhtenäine Ven’a -partiedu, oli tämän partien Piälimäzen nevvostoh kuulujannu.

19. heinykuudu vuvvennu 2018 iänesti eläkehijän suurendamizes.

Suavutukset

Rodnina on kaikis paras puarois taidoluistelijois naizis. Häi kolme kerdua oli Olimpiadukižoin voittajannu, kymmene kerdua Muailman kižoin voittajannu (1969—1978), yksitostu kerdua Jevroupan kilboin voittajannu (1969—1978, 1980), kuuzi kerdua Nevvostoliiton kilboin voittajannu (1970—1971, 1973—1975, 1977), vuozinnu 1969—1980 häi voitti joga kilvas, kudamah oli ottanuh ozua.

Pereh

• tuattah — Konstantin Nikolajevič Rodnin (kuolluh 2000);
• muamah — Julija Jakovlevna Rodnina (kuolluh 1991), liäkäri;
• vahnembi sizär — Valentina Konstantinovna, inženieru-matemuatiekku;
• enzimäine ukko (vuvves 1975, erottih. 1985) — partn’ouru sportas Aleksandr Zaicev;
  • poigah — Aleksandr Zaicev (roin. 23. tuhukuudu 1979), taidoilii-keramistu;
    • tyttövunukku — Son’a;
• toine ukko (vuvves 1985, erottih 1992) — biznesmies, kinoprod’usseru leonid Min’kovskii. Eläy Amierikan Yhtysvallois;
  • tytär — Al’ona Min’kovskaja (roin. 1986) — žurnalistu.

Huomavukset

Kirjalližus

• Ирина Роднина. [Фотоочерк]. — М.: Физкультура и спорт, 1977. — 48 с. — (Герои Олимпийских игр).
• Ирина Роднина. Негладкий лёд. — М.: Правда, 1978. — 64 с. — (Библиотека Огонёк).
• Роднина И. К., Зайцев А. Г. Олимпийская орбита. — М.: Физкультура и спорт, 1984. — 302 с. — (Сердца, отданные спорту).
• Ирина Роднина. Слеза чемпионки. — М.: Время, 2013. — 480 с. — (Диалог).

Linkat

• Виртуальная приёмная Родниной Ирины Константиновны
• Александр Головин. Ирина Роднина: "Моя дочь живёт в Америке с 1990 года. Что здесь такого?" // Sports.ru, 02.04.2018