Vladislav Tretjak

Vladislav Tretjak
Roindupäivy	25. sulakuudu 1952(1952-04-25) (74 vuottu)
Roindukohtu	Orudjevo[d], Dmitrovan piiri[d], Moskovan aloveh[d], Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu[d], Nevvostoliitto
Mua	Ven'a  Nevvostoliitto
Toimindu	jiäkur’oihkižuaju, poliitiekku
Palkindot da arvonimet	Ven'an Federacien liikundukul'tuuran arvostettu ruadai[d] (2006) Jiäkur'oikuulužuon zualu[d]
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Vladislav Aleksandrovič Tretjak (ven. Владисла́в Алекса́ндрович Третья́к; roin. 25. sulakuudu 1952, Orudjevo^[d], Moskovan aloveh^[d]) on nevvostolaine jiäkur’oihkižuaju (vratari), harjaittelii, Ven’an valdivonvallas da poliitiekas ruadai, Ven’an Valdivon Duuman IV—VII kučundukerähmölöin deputuattu Yhtenäine Ven’a -partiespäi. Vuvves 2006 on Ven’an jiäkur’oihkižuajien federacien piämies.

Vuozinnu 1969—1984 oli Armien keskuskluuban da Nevvostoliiton joukkovehen vratarinnu. Nevvostoliiton kilvois kižai 482 mačas, Muailman kilvois da Olimpiгadukižois — 117 mačas, Kanuadan sportumal’l’an kilvois — 11 mačas.

Lapsestus da nuorusaigu

Tretjak on roinnuhes Orudjevo-kyläh Moskovan alovehel. Vie lapsennu rubei harjaittamah sportua. Vahnemban vellen peräh rubei uidelemah Dinamo-uinduallikos, sit kiinnostui vedeh hyppävyksih (hyppäi 5-metrin korgevuos). Yhtes vahnembienke joga pyhiäpäiviä kävyi luistelikole.

Kižuamah jiäkur’oih Tretjak rubei 11-vuodizennu Armien keskuskluuban lapsien da nuorižon sportuškolas. Sinne händy vedi muamah. Enzimäi häi oli hyökkiäjänny, sit vratarinnu.

Tuatto ei kannatannuh poijan kiinnostustu, sanoi, ku jiäkur’oihkižuaju on ku pihankabrastai vastanke. Lauhtui, konzu poijale oli jo 15-16 vuottu igiä. Silloi Vladislav rubei tuomah kodih enzimäzii dengoi, kudamii hänele maksettih kižois.

Kezäl 1967 nuordu vratarii huomai kuulužu Armien keskuskluuban harjaittelii Anatolii Tarasov. Tretjak rubei harjaittelemah yhtes ammatillizien sportumiehienke. Heinykuun puolivälis joukkoveh lähti suveh, a Tretjak tuli järilleh nuorižon joukkoveheh. Yhtes joukkovehenke häi rodih Moskovan čempionakse, sai parahan vratarin palkindon. Tädä enne Jevroupan kilvois Nevvostoliiton nuorižon joukkoveh, kus Vladislav oli toizennu vratarinnu, piäzi toizele sijale. Tädä joukkovehen ezitysty ei sanottu lykykkähäkse. Ga vuvven peräs Nevvostoliiton sportumiehet roittih jo voittajikse.

Kavven 1968/69 aigah Tretjak enzi kerdua kižai Armien keskuskluuban puoles Spartak-kluubua vastah.

Enzimäzen kerran Tretjak kižai Nevvostoliiton joukkovehes Izvestija-lehten kilvas vuvvennu 1969 Suomen joukkovehtu vastah.

Sportukarjieru

Vuvvennu 1970 Tretjakua otettih Nevvostoliiton joukkoveheh kižuamah Muailman kilvois. Silloi häi enzikerdua rodih Muailman čempionakse.

Vuvves 1971 Tretjak jo on Nevvostoliiton joukkovehen piävratari.

Vuvvennu 1972 häi enzi kerdua rodih Olimpiuadukižoin čempionakse, kižai kaikis mačois da vähembi kaikkii sai šaibua omih vorotoih. Silaigua häi oli jiäkur’oihkižuajis nuorin Olimpiuadukižoin voittai.

Vuvvennu 1976 Olimpiuadukižoin avuajazis Tretjak kandoi Nevvostoliiton lippuu da toizen kerran rodih niilöin voittajakse.

Vuvvennu 1981 Tretjak da Nevvostoliiton joukkoveh suadih voiton Kanuadan sportumal’l’an kilvois.

Vuvvennu 1984 Sarajevos Tretjak uvvessah rodih Olimpiuadukižoin čempionakse da Nevvostoliiton joukkoveh sai kuldumedalit.

Vuvven 1984 talvikuun 22. päivänny Tretjak jälgikerran tuli jiäle, häi lähti jiäkur’oispäi 32-vuodizennu, sendäh ku tahtoi enämbän aigua olla perehenke.

Suavutukset sportas

• Tretjak kolme kerdua oli Olimpiuadukižoin voittai (1972, 1976, 1984), sai hobjumedalin vuvven 1980 kižois.
• Kymmene kerdua häi oli Muailman čempionannu (1970, 1971, 1972, 1973, 1975, 1978, 1979, 1981, 1982, 1983), sai hobjumedalin nämmis kilvois vuvvennu 1972 da 1976, bronzumedalin vuvvennu 1977.
• Yheksä kerdua sportumies oli Jevroupan čempionannu (1970, 1973, 1974, 1975, 1978, 1979, 1981, 1982, 1983), sai hobjumedalin nämmis kilvois vuvvennu 1971, 1972 da 1976, bronzumedalin vuvvennu 1977.
• Sai vuvvennu 1981 Kanuadan sportumal’l’an. Yhtyi nämmih kilboih vuvvennu 1976.
• Yhtyi Superseerielöih 72, 74 da 76.
• Tretjak on XX vuozisuan paras jiäkur’oihkižuaju Kanzoinvälizen jiäkur’oihkižuajien federacien mugah.
• Tretjak on Kanzallizen jiäkur’oihkižuajien liigan Jiäkur’oin kuulužuon zualan jäsen (händy otettih sih vuvvennu 1989 enzimäzenny Jevroupan jiäkur’oihkižuajis).
• Enzimäzien joukos vuvvennu 1997 händy otettih IIHFn Kuulužuon zualah.
• Vuvvennu 2008 Tretjakua otettih IIHFn vuozisuan parahah joukkoveheh.
• Vuvves 1971 häi on Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri.
• Viizi kerdua Tretjakua sanottih parahakse jiäkur’oikižuajakse Nevvostoliitos, kolme kerdua — Jevroupas, nelli kerdua — Muailman jiäkur’oihkižuajien kilboin parahakse vratarikse.
• Kolmetostu kerdua Tretjak oli Nevvostoliiton čempionannu (1970—1973, 1975, 1977—1984), sai hobjumedalin nämmis kilvois vuvvennu 1974 da 1976 yhtes Armien keskuskluubanke.
• Sai Nevvostoliiton sportumal’l’an vuvvennu 1963 da 1973, kižai vuvven 1976 finualas.
• Tretjak on suannuh äijy kunnivomerkii da medalii omas ruavos.

Yhteiskunnalline da poliittine toimindu

Irina Rodnina da Vladislav Tretjak sytytetäh Olimpiuadutuldu

2. heinykuudu vuvvennu 2007 liityi Yhtenäine Ven'a -partieh.

Tretjak on Ven’an Valdivon Duuman IV—VII kučundukerähmölöin deputuattu Yhtenäine Ven’a -partiespäi.

Vuvvennu 1999 sai Yhteiskunnalline tunnustus -merkin, kudai annetah kanzalazile suures yhteiskunnallizes toimindas.

Sulakuun 25. päiväs vuvvennu 2006 — Ven'an jiäkur'oifederacien viijes prezidentu.

Heinykuun 26. päiväs vuvvennu 2010 — Ven'an pravosluavizen kirikön patriarhoin kul'tuurunevvostoh kuului.

Yhtes Irina Rodninanke sytytti Olimpiuadutulen Sočin Olimpiuadas 7. tuhukuudu vuvvennu 2014.

Piiterin ammattiliittoloin gumanituarizen yliopiston kunnivodouhturi (vuvves 2015).

19. heinykuudu vuvvennu 2018 iänesti eläkkehen igärajan suurendamizes.

Vuvvennu 2025 Ukrainan Hmel'nickoi suudo zaočno suudi Tretjakua 15 vuottu tyrmiä.

Tretjak kinos

• Vuvvennu 2007 luajittih fil’mu "Valerii Harlamov. Kižan ližävöaigu", Tretjakua ozutti Dmitrii Arosjev;
• Vuvvennu 2012 — Jiäkur’oinkižat -fil’mu, Tretjakua ozutti Andrei Vorošilov;
• Vuvvennu 2013 — Legenda № 17 -fil’mu, Tretjakua ozutti Aleksandr Pahomov.

Pereh

• Tuattah — Aleksandr Dmitrijevič (1923—2004), sodalendäi, majouru.
• Muamah — Vera Petrovna (1921—2004), liikundukul’tuuran opastai, kižai jiäkur’oih miäčynke Moskovan kilvois naizien Mettallurg-joukos. Suuren Ižänmuallizen voinan veteruanu.
• Akkah (elokuun 23. päiväs vuvvennu 1972) — Tatjana Jevgenjevna (roinnuhes vuvvennu 1950).
  • Poigah Dmitrii Vladislavovič Tretjak (roinnuhes vuvvennu 1973), hammasliäkäri.
    • Vunukku Maksim Dmitrijevič Tretjak (roinnuhes 22. ligakuudu vuvvennu 1996), jiäkur’oikižuaju, vratari. Kižuau Socin jiäkur’oikluubas.
  • Tytär Irina Vladislavovna Tretjak (roinnuhes 29. talvikuudu vuvvennu 1976), juristu.
    • Vunukku Anna Sergejevna Jemšanova (roinnuhes 2001).
    • Vunukkua Marija Sergejevna Jemšanova (roinnuhes 2006).

Huomavukset