Kanzoinväline kinon päivy
Kanzoinväline kinon päivy on kinonluadijoin da kinonsuvaiččijoin pruazniekku kogo muailmas. Sidä pietäh joga vuottu 28. talvikuudu[1].
Pruazniekan histourii
Vuvvennu 1895 francuuzat Lymjer-vellekset Lui da Og'ust suadih patentan heijän luajittuh sinematografan apparuattah.
Samannu vuon 22. kevätkuudu konferensiel, kudai oli omistettu Francien fototevolližuon kehityksele Lymjer-vellekset ezitettih rahvahale enzimäzen fil'man suurel ekruanal ven. «Выход рабочих с фабрики». Tämä fil'mu oli avannuhgi kuulužan enzimäzen maksollizen 10-fil'mahizen kinoseansan Pariižas Gran-kafe-podvualas Kapucinkoin kävelykujol 28. talvikuudu vuvvennu 1895. Juuri tämä päivy rodih Kanzoinvälizen kinon päivän piendypäiväkse.
Ven'alazen kinon päivy perestroikan aigah oli yhtistetty kanzoinvälizen kinon päivänke, ga vuvvennu 2002 Ven'an Federacien Kul'tuuruministerstvan Kinematografistoin palvelun alguhpanos uvvessah rodih iččenäzekse pruazniekakse, kudamua pietäh 27. elokuudu.
Huomavukset
Linkat
 |
|---|
