Leo Tolstoi
| Leo Tolstoi | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 28. elokuudu (9 syvyskuudu) 1828[1][2][…] |
| Roindukohtu | |
| Kuolendupäivy | 7 (20) kylmykuudu 1910[2][3] (82 vuottu) |
| Kuolendukohtu | |
| Mua | |
| Toimindu | kirjuttai, näytelmäkirjailija, filosoufu, romaanikirjailija, pedagogi, esseisti, lastenkirjailija, diarist, prosaisti, kolumnisti |
| Tuatto | Nikolay Tolstoy[d] |
| Muamo | Mariya Volkonskaya[d] |
| Akku | Sofja Tolstaja[d][4] |
| Lapset | Sergey Tolstoy[d], Tat'jana L'vovna Tolstaja[d], Ilya Tolstoy[d], Lev Lvovitš Tolstoi[d][8], Alexandra Tolstaya[d], Maria L'vovna Tolstaya[d], Andrey Tolstoy[d] da Mikhail Tolstoy[d] |
| Palkindot da arvonimet |
    |
| Nimikirjutus |
 |
| Verkosivusto | tolstoy.ru (ven.) |
 Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа | |
_-_Portrait_of_Leo_Tolstoy_(1887).jpg)
Leo Tolstoi (ven. Лев Толстой) (9. syvyskuudu 1828 Jasnaja Pol'ana – 20. kylmykuudu 1910 Astapovo) oli tundiettu ven'alaine kirjailii. Leo Tolstoin kaikis tundiettuloi tevoksii ollah Voinu da rauhu (1865–1869) da Anna Karenina (1875–1877). Kirjutustavan mugah häi evustau realizmua. Tolstoi oli vie merkittävy yhteiskunnalline da uskondolline ajattelii.[9]
Jasnaja Poljana muzei
Leo Tolstoin kodi-imenies Jasnaja Pol'anas on nygöi kodimuzei. Kaksikerroksizes kodimuzeis, kudai oli imenien (kardanon) piärakendus, on Tolstoin aigazii pertikaluloi da kirjoi.
Muudu
Tolstoin mugah on nimetty Tolstoi-juna, kudai ajau Helsingin da Moskovan välii.
Tevokset
Tolstoi herätti suurdu huomivuo omal enzimäzel avtobiogruafiellizel tevoksel, trilogiel Lapsus, brihaigä, nuorus (1852–1857). Trilogii sanelou bohatan muanomistajan poijas da sen ajatuksis, kudamien kauti häi ellendäy, mittumua eruo on hänen da köyhien muanruadajien välis.
Tolstoi iče pidi parahannu omis tevoksis romuanua Anna Kareninua (1873–1877). Anna Kareninan da Vronskoin tarin on yksi muailmankirjalližuon kuulužimis suvačustarinois.
Romuanat da pienosromuanat
- Lapsus, brihaigä, nuorus (Detstvo, Otrotšestvo, Junost, 1852, 1854, 1857)
- Sevastopolin kerdomuksii (Sevastopolskiie rasskazy, kolme novellua, 1855)
- Kazakat (Kazaki, pienosromaani, 1863)
- Voinu da rauhu (Vojna i mir, 1865–1869)
- Ivan Iljitšan kuolendu (Smert Ivana Iljitša, 1886, pienoisromaani, 1886)
- Anna Karenina (Anna Karenina, 1875–1877)
- Kreutzer-sonuattu (Kreitserova sonata, pienosromaani, 1891)
- Ylähnouzemus (Voskresenie, 1899)
- Hadži Murat (Hadži-Murat, pienosromaani, 1912, kirjoitettu 1902–1904)
Näytelmii
- Pimevyön valdu (Vlast tmy, 1886)
- Elävy ruumis (Živoi trup, 1911, kirjutettu 1900)
Uattehillizii tevoksii
- Tunnustus (Ispoved, 1882)
- Mi on minun usko (V tšom moja vera?, 1884)
- Midä on taideh? (Tšto takoje iskusstvo, 1897)
Lähtehet
- * Peattie, Donald Culross: ”Tolstoin oma sota ja rauha”. Teoksessa * * ”Tolstoi, Leo”, teoksessa
Viittehet
Kuvii
- Tolstoy family.jpg
Nikolai Gay, Portrettu Sofja Andrejevna Tolstois, Leo Tolstoin akas, yhtes tyttären Alexandra Tolstoin kere, 1886.
Ilja Repin, Kyntäjä, 1887. Leo Tolstoi kyndöpellol.
Tolstoi omas ruadopertis oraskuul 1908.
Tolstoin perti Jasnaja Pol'anas.
- Tolstoy grave.jpg
Tolstoin haudu Jasnaja Pol'anas.
Tolstoi-poštumerki vuvvel 1978.
Aihies muijal
- * Leo Tolstoi: Kolme vanhusta Jatkokertomuksia -blogissa.
- ↑ Башкирская энциклопедия (рус.) — Башкирская энциклопедия, 2005. — 4344 с. — ISBN 978-5-88185-053-1
- ↑ 1 2 Bell A. Encyclopædia Britannica (брит. англ.) — Encyclopædia Britannica, Inc., 1768.
- ↑ Краткая литературная энциклопедия (рус.) — М.: Советская энциклопедия, 1962.
- ↑ Rodovid (мн.) — 2005.
- ↑ Венгеров С. Толстой, Лев Николаевич (рус.) // Энциклопедический словарь — СПб.: Брокгауз — Ефрон, 1901. — Т. XXXIII. — С. 448—457.
- ↑ Толстой Лев Николаевич // Большая советская энциклопедия (рус.): [в 30 т.] / под ред. А. М. Прохоров — 3-е изд. — М.: Советская энциклопедия, 1969.
- ↑ Archivio Storico Ricordi — 1808.
- ↑ de Pas L. v. Genealogics (англ.) — 2003.
- ↑ Nokkala 1958; Roos 1956.