Liijakseruavonsuvaiččijan päivy
| Ruavonsuvaiččijan päivy | |
|---|---|
| Tiijosto:Трудоголик.webp | |
| Tiippu | Ei-virralline |
| Pietäh | joga vuottu |
| Päivymiäry | 5. heinykuudu |
Ruavonsuvaiččijan päivy (angl. Workaholics Day) on niilöin ristikanzoin pruazniekku, kudamat ollah upottu ruadoh da ollah valmehet žertvuimah äijiä oman ammatin hyväkse. Pruazniekkua pietäh monis mualois joga vuottu 5. heinykuudu.
Tämä ei-virralline pruazniekku oli pandu alguh sikse, ku andua tiediä yhteiskunnale liijan ruavonsuvaičendan negatiivizis jälgilöis da motiviiruija liijakseruavonsuvaiččijoi muuttamah omua eloksentabua.
Liijakseruavonsuvaiččijan päivän tunnussanoikse rodih virkeh: "Myö ruammo, ku eliä, a ei vastukarai"[1].
Histourii
Ei-virralline Workaholics Day -pruazniekku on roinnuhes Amierikan Yhtysvallois, yhtelläh aijan mendyy sidä ruvettih pidämäh toizisgi muailman mualois, Ven'algi. Se on niilöin ristikanzoin pruazniekku, ket pietäh ruaduo da karjierua tärgiembänny migu pereh, ystävät, armahat ristikanzat. Hyö ollah niilöi, ket "eletäh ruavos".
Terminy "liijakseruavonsuvaičendu" on roinnuhes vuvvennu 1971 amierikkalazen psihoulogan da uskondollizen propovedniekan Wayne Edward Oatesan (angl. Wayne Edward Oates Liijakseruavonsuvaiččijan syväimen avuamine -kniigan ilmahpiästämizen jälles. Sil terminäl häi merkičči ristikanzan tarkastamattomua tarvehtu loppumattomas ruavos, kudai on varattavu tervehyöle.
Oates sanou liijakseruavonsuvaiččijakse ristikanzan, kudaman "tarveh ruavos rodih liijakse, mi vedäy negatiivizih jälgilöih pereheh da toizih toimindoih niškoi"[2].
Liijakseruavonsuvaiččijoil on:
- ruado enzimäzel sijal;
- liigu rauhattomus;
- ei ole persounallistu elostu;
- oman liijakseruavonsuvaičendan kieldävymine[3].
Liijakseruavonsuvaičendu on ristikanzan eräs levinnyzii kiiniolemizii. Sen ominažuksii ollah liigu indo ruadoh da toizien kiinnostuksien olemattomus, mi voi pahah vaikuttua tervehyöh, pereheh da persounallizeh elokseh[4]. Oates pani merkile liijan ahkeruon ruavos da humaltavvin yhtenäžyön, sežo sellitti sen yhtennägöžyön toizien hiimiellizien da psiholougizien kiiniolemizenke. Liijakseruavonsuvaičendu on pago tozielokses oman psiihizen tilan muutandal, täs tapahtukses se kuuluu ruavos olendah[2]. Liigu ruandu, unettomat yöt da huogavos kieldävymine suatetah nevrouzoih, tarkamattomuoh, hermoston sordoloih da taudiloih. Ruado ei tuo enämbiä hyödyy da hyviä mieldy.
Psihoulogat eroitetah liijakseruavonsuvaičendan kolme piäsomptoumua:
- syväinpuoline tundo ruavon pakolližuos,
- alallizet mielet ruavos, konzu et ole ruavos,
- normien ylimiäräine täyttämine toizien eloksenaloin vahingokse.
Liijakseruavonsuvaiččijan päivän tarkoituksennu on mustoittua huogavon da lähimäzien ristikanzoinke vietändyaijan tärgevyös.
Perindöt
Liijakseruavonsuvaiččijan päivännny pidäy kiittiä iččie da yhtesruadajii ammatillizis suavutuksis da persounallizes kazvos. Sen ližäkse pidäy juohattua ruavon da persounallizen eloksen tazapainon tärgevyös[5].
Tädä päiviä voibi pidiä nenga, ku se olis huogavopäivänny libo huolehtie sinäpiän lähimästy liijakseruavonsuvaiččijua.
Mieldykiinittäjät toziaziet
Liijakseruavonsuvaičendan syyt ollah perfekcionizmu, ylen madal ičenarvostus, ruohtimattomus, huigientundo, pago tovellizes elokses, suavutuksien tavoittelendu.
Ruavonahkeruon da liijakseruavonsuvaičendan erot — ahkerat rahvas ruatah kiinnostuksenke da mielihyväl, ruado heih niškoi on vai eloksen ozii, taba oman ičen realizacieh, mahto elättiä iččie da perehty. Hyö huogavutah viärytty tundemattah da heil on mondu mielenhyvyön lähtehty: pereh, ystävät, loma, himoruavot. Liijakseruavonsuvaiččijat ruatah fanuattizesti, piettelemättäh iččie, huogavumattah, stressua tundijen. Hyö riputah ruavos. Hyö ei voijah suaja mielihyviä elokses[2].
Liijakseruavonsuvaičendan hyvät puolet — liijakseruavonsuvaiččijat puaksuh teriämbä toizii piästäh korgiembih virgoih, sendäh ku heidy pietäh vastuonalazinnu da tarkoinnu ruadajinnu, kudamat voijah sellittiä hos mittuman problieman[5].
Примечания
- ↑ День трудоголиков. Государственное казенное учреждение г.Москвы "Энергетика" (5. heinykuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2024.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Колпакова М. А. Трудоголизм как аддикция // Бюллетень медицинских интернет-конференций : журнал. — 2014. — № 11.
- ↑ Всемирный день бикини, День трудоголика, Евсеев день: Какие праздники и приметы 5 июля. Life.ru (5. heinykuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2024.
- ↑ Сегодня отмечается День трудоголиков. Молодёжная газета (5. heinykuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2024.
- ↑ 5,0 5,1 Юлия Козлова. День трудоголика в 2024 году: история и традиции праздника. Комсомольская правда. Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2024.
Kirjalližus
Лукьянов Олег Валерьевич, Щеглова Элеонора Анатольевна, Неяскина Юлия Юрьевна. Современный психологический образ трудоголика человека, извращённо представляющего место и роль труда в его жизни // Вестник Томского государственного университета. — 2013. — № 376.
Рядинская Евгения Николаевна, Волобуев Вахтанг Вячеславович. Социально-психологические и личностные особенности проявления трудоголизма // Известия Саратовского университета. Новая серия. Серия Философия. Психология. Педагогика. — 2023. — № 1.
Колпакова М. А. Трудоголизм как аддикция // Бюллетень медицинских интернет-конференций. — 2014. — № 11.
|
Tämän kirjutuksen luadijanoigevukset kuulutah ANO "RUWIKI-verkotiedosanakniigale". Käyttiä tädä materjualua toizil verkosivustoloil voibi vaiku ANO "RUWIKI-verkotiedosanakniigan" luvan suaduu. |