Mordouvii

Mordouvii
эрз. Мордовия Республикась
Flagu[d]	Gerbu[d]
KLADR ID	1300000000000
Käytetty kieli	Mokšan kieli
Halličuksen johtai	Artem Zdunov[d]
SEO_description	Мордовия — изучайте подробную и систематизированную информацию в интернет-энциклопедии РУВИКИ
Pinduala	26 200 nellikkökilometri
Palkindot
Aiheen talous	economy of Mordovia[d]
SEO_title	Мордовия — Рувики: Интернет-энциклопедия
Aigualoveh	MSD[d], Jevrouppu/Moskovu[d] и UTC+3[d]
Korvasi	Mordvalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta[d]
Halličuksen piämiehen nimi	Head of the Republic of Mordovia[d]
Rajoittuu	Nižni Novgorodin alue[d], Tšuvassia[d], Uljanovskin alue[d], Penzan alue[d] и Rjazanin alue[d]
Virralline verkosivusto	e-mordovia.ru (ven.)
Omistaa	Mordovia Arena[d]
Rekisterikilven koodi	13 и 113
Rahvahan lugumiäry	▼765 891 hengie (2024)
Piälinnu	Saransk[d]
Perustamizen paivymiäry	25. talvikuudu 1993
Virralline kieli	Ven'an kieli, Mokšan kieli и Erzän kieli
Haldivollispaikalline miäry	Ven'a
Valdivongimnu	National Anthem of the Republic of Mordovia[d]
Maantieteellinen muoto	Data:Russia/Mordovia.map
Maanosa	Jevrouppu
Valdivo	Ven'a
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Mordouvien tazavaldu libo Mordouvii on tazavaldu Ven'an ferederacies. Mordouvien tazavallan pinduala on 26 128 nellikkökilometrii.

Mordouvies eläy enämbi 700 tuhattu hengie, heis tazavallan piälinnas Saranskas eläy 310 tuhattu. Mordouvien valdivokielinny ollah ven’a da mordouvii (erzä da mokša). Mordouvien tazavaldu kuuluu federuallizeh Volganrannikon okrugah da Volgo-V’atskoih talovuspiirih. Mordouvien tazavallas on 22 piirii da yksi linnukundu. Vuvves 2012 Tazavallan piämiehenny on V. D. Volkov. Halličuksen piälikönny on V. F. Suškov (vuvves 2012 algajen). Tazavallan Valdivollizen kerähmön paginanvedäjänny on V. V. Čibirkin (vuvves 2011 algajen).

Mordouvien tazavaldu perustettih 10. pakkaskuudu vuvvennu 1930. Enzimäi se oli Mordouvien avtonoumine aloveh. Vuvves 1934 se on Mordouvien tazavaldu.

Geogruafii

Mordouvien tazavaldu on sijoitunnuh Päivännouzu-Jevruopan päivännouzutazangol Moskovan da Volgan välis. Mordouvien tazavallal on yhtehine raja Ala-Novgorogan alovehenke pohjazes, Čuvašienke koillizes, Uljanovskan alovehenke päivännouzus, Penzan alovehenke suves sego R’azanin alovehenke päivänlaskus.

Ilmasto

Mordouvien tazavallas on lauhkei ilmasto, kezäl on lämmin. Pakkaskuun keskimiäräine lämbötila on yheksä gruadussii pakkastu, heinykuun keskimiäräine lämbötila on kaheksatostu gruadussii lämmiä.

Rahvas

Vuvven 2010 tiedoloin mugah Mordouvies eläy 443 737 (53,4%) ven’alastu, 333 112 (40%) mordvalastu (mokša da erzä yhtes), 43 392 (5,2%) tatuarua. Mokšan rahvas eletäh Mordouvien tazavallan keskiozas da päivänlaskus, erzät - tazavallan päivännouzus.

Valdivolline kogomus

Mordouvien tazavaldah kuuluu 22 piirii da kolme tazavallan alistuslinnua – Saransku, Ruzajevka da Kovilkino.

Mordouvien valdivolline kogomus

Mordouvien tazavallan piirit:

1. Ardatovan piiri
2. At’urjevon piiri
3. At’aševon piiri
4. Suurien Berezn’akoin piiri
5. Suuren Ignatovon piiri
6. Dub’onkoin piiri
7. Jel’nikoin piiri
8. Zubovan ahon piiri
9. Insaran piiri
10. Ičalkovskii piiri
11. Kadoškinon piiri
12. Kovilkinon piiri
13. Kočkurovon piiri
14. Krasnoslobodskan piiri
15. L’ambir’an piiri
16. Ruzajevkan piiri
17. Romodanovon piiri
18. Vahnan Šaigovon piiri
19. Temnikovan piiri
20. Ten’guševon piiri
21. Torbejevon piiri
22. Čamzinkan piiri