Muailman fotokuvan päivy
| Muailman fotokuvan päivy | |
|---|---|
 Fotokuvuaju ruadamas. Paskal' Danjan Buvre, 1879 | |
| Virrallizesti | kanzoinväline |
| Pandih alguh | vuvvennu 2010 |
| Päivymiäry | 19. elokuudu |
| Piendy | joga vuottu |
| Perindöt | pietäh erilazii ozutteluloi, kilboi, luvendoloi |
| Liittyy | fotokuvan luajindutavan dagerotipijan keksindäs |
Muailman fotokuvan päivy (angl. World Photography Day) on jogavuodine pruazniekku, kudamua pietäh. 19. elokuudu. Tämä päivy on omistettu fotokuvuandan taijole da tiijole, sežo muailman fotokuvuajile, kudamien ruavot ihastutetah, annetah tieduo da muutetah tovelližuon ellendämizen.
Histourii
Elokuun 19. päivy ei ole petties vallittu — sinäpiän vuvvennu 1839 virrallizesti ezitettih dagerotipija, enzimäine kaikkien suadavis olii fotokuvien luajindutehnolougii, sen luadijannu oli Francien taidoilii da keksii Lui Žak Mande Dager. Francien halličus sanoi keksindän "lahjakse muailmale" da sit aijas fotokuvuandu rodih rahvahan suadavannu.[1]
Ga vaste vuvvennu 2010 Avstrualien fotokuvuaju Korske Ara kehoitti pidiä Muailman fotokuvan päiviä, potakoičči rahvastu kogo muailmas jagamah omii fotokuvii da sanomah fotokuvan roulis meijän elaijas. Sit aijas tämä päivy sai tunnustuksen da rodih tundietunnu ammatillizien da ei-ammatillizien fotokuvan suvaiččijoin keskes.[2]
Pruazniekan merkičys da tavoittehet
Muailman fotokuvan päivän tarkoituksennu on ozuttua fotokuvan tärgevytty taijollizen ilmendämizen, dokumentoičendan da tiijoituksen keinonnu. Tämä pruazniekku kogo muailman kolkis andau rahvahale mahton jagua omii histourieloi da kul'tuuroi kameran objektiivan avul.
Tämän ližäkse Muailman fotokuvan päivän tarkoituksennu on ihastuttua kui algajii, mugai ammatillizii fotokuvuajii luadimah uuzii tevoksii da oppimah eri stiililöi da tehniekkoi. Pruazniekku sežo juohattau sit, kui on tärgei säilyttiä fotokuvii, kudamat tallendetah tärgielöi hetkilöi da tapahtumii, kudamat avvutetah histourien da kul'tuuran ellendämizes.
Perindö da pivot
Muailman fotokuvan päivänny pietäh eri pidoloi kogo muailmas:
- Online-ozuttelut da kilvat: sinäpiän pietäh fotokilboi, kudamih voijah ottua ozua kaikkien ammattitazoloin fotokuvuajat. Voittajien tevokset puaksuh jullatah sociualuverkolois da erillizil fotokuvile omistettuloil platformoil.
- Ozuttelut da fotoprojektat: muzeit, ozutteluzualat da fotostuudiet luajitah ozutteluloi, kudamih pannah ezile tundiettuloin fotokuvuajien tevoksii daigi uuzii perspektiivizii projektoi.
- Muasteripajat da luvendot: pietäh opastuksellizi pidoloi, kudamis fotokuvuajat juatah omii neroloi da sanellah erilazis tehniekois, moizis kui portriettu-, ymbäristökuva- da dukumentukuva.
- Sociualuverkot: sociualuverkoloin käyttäjät aktiivizesti juatah omii suvaittavii fotokuvii hešteganke #WorldPhotographyDay, mi luadiu ei-ammatillizien da ammatillizien fotokuvuajien yhtevyksen.
Fotokuvan vaikutus yhteiskundah
Fotokuval on tärgei merkičys histourien dokumentoičendas, kul'tuurumuutoksien tallendamizes da tiedoloin levittämizes. Se on ylen hyvä taba kiinittiä huomavuo sociualuongelmih, ekolougizih katastrouffoih da oigevuon kyzymyksih.
Sidä paiči fotokuval on suuri vaikutus taidoh, moudah da rekluamah muovaillen miljonoin ristikanzoin maguloi da mieldymyksii kogo muailmas. Digitualizen fotokuvan da sociualuverkoloin roittuu fotokuva rodih kaikkien suadavis, nenga miljonoi rahvahii voijah luadie uuttu da ozuttua iččie luomisruavos.[3]
Kuulužat fotokuvujat
Äijät fotokuvuajat jätettih merkittävän jällen kul'tuuras da taijos. Heijän joukos ollah:
- Ansel' Adams — kuulužu amierikkalaine fotokuvuaju, händy tundietah Amierikan Yhtysvaldoin Kanzallizien puustoloin mustuvalgielois ymbäristöfotokuvis.
- Anri Kartje-Bresson — francielaine fotokuvuaju, eräs dokumentufotokuvan da Magnum Photos -fotoagenstan luadijois.
- Prokudin-Gorskii Sergei — Ven'an fotokuvuaju, kudai luai suuren panoksen fotokuvan da kinonluajindan kehittämizeh. Värikkähän kuvan pionieru Ven'al, Ven'an valdukunnan nähtävyksien keräilemän luadii.
Huomavukset
- ↑ Буринский, В.Ф. Дагерр и Ниэпс, их жизнь и открытия в связи с историей развития фотографии : биографические и популярно-научные очерки. - Санкт-Петербург, 1893.
- ↑ Всемирный день фотографии в 2024 году: история и традиции праздника. Семья.Проект КП (13. elokuudu 2024).
- ↑ 19 февраля 2024. Что значит фотография в жизни человека. Мультифото.