Muailman kniigoin da kirjuttajan oigevuon päivy

On otettu Рувики-späi
Kniigoin mustopačas Berlinas

Muailman kniigoin da kirjuttajan oigevuon päiviä (toizil Yhtistynnyzien Kanzukundien kielil: angl. World Book and Copyright Day, aruab. اليوم العالمي للكتاب وحقوق المؤلف, isp Día Mundial del Libro y del Derecho de Autor, kit. 世界图书与版权日, fran. Journée mondiale du livre et du droit d'auteur ) pietäh joga vuottu 23. sulakuudu vuvves 1996 algajen. Muailman päivy oli hyväksytty UNESCON 28. sessiel 15. kylmykuudu vuvvennu 1995 (rezol'ucii № 3.18).

Piätös oli hyväksytty kul'tuuruperindölöin tiedämizekse da kehittämizekse da vie sendäh, ku kniigat ollah tärgiembänny lähtehenny tiedoloin levittämizes da tiedoloin parahannu säilyttäjänny. Rezol'ucies pannah merkile sinäpiän kniiguozutteluloin da -jaramankoin piendän effektiivižuon.

Piätösty luadijes otettih huomavoh eri mualoin da laitoksien neroloi Kniigan päivän piendäs.

Ispuanies vuvvennu 1926 kuningas Al'fons XIII allekirjutti dekrietän Ispuanies Ispuanien kniigan piendäs da jälles erästy poliemikkua oli piätetty, ku tädä päiviä ruvetah pidämäh 23. sulakuudu - päivänny, kudamua pietäh Migel' Servantesan kuolendupäivänny (ga histourientutkijat ollah sidä mieldy, ku kirjuttai kuoli 22. sulakuudu, ga sen aijan perindölöin mugah kuolendupäivänny on kirjutettu muahpanendupäivy - 23. sulakuudu). Barselonas tämä päivy piädyi pruazniekkah, kudamua pietäh Katalounien vardoiččijan Pyhän Jyrrin nimeh, konzu kniiganmyöjät luajittih ylen suuren kniigujarmankan. Juuri sie vuvves 1931 algajen rodih perindökse lahjoittua rouzu jogahizele, ken ostau kniigan[1].

Päivy oli hyväksytty, kui on kirjutettu Yhtevynnyzien kanzukundien verkosivustol, mustokse sit, ku 23. sulakuudu[2] vuvvennu 1616 kuoltih Migel' de Servantes, Viljam Šekspir (angl. William Shakespeare kirjuttajan da druamukirjuttajan tovelline kuolendupäivy 23. sulakuudu on Julianskoin kalenduaran mugah, toizin sanoin Grigorianskoin kalenduaran mugah 10 päiviä myöhembi[3]), Inka Garsilaso de la Vega.

Vuvves 2002 algajen Moskovas sinäpiän kniigan ližäkse voibi suaja lahjakse rouzugi. Se perindö rubei elämäh Servantesan instituutan kirjaston hyvyös. Muailman kniigoin da kirjuttajan oigevuon 25-vuozipäivän nimeh, ku suas pidiägi COVID-19-pandemien lopundua[4], julguamot Moskovas piettih mondu suurdu akciedu, kudamii oli piätetty luadie jogavuodizikse: kniigujarmanku čöndžöibazarinnu Arbuatal Ulgoazieloin ministerstvan taloilluo[5] da pruazniekku Mielen arhitektorat -literatuurusaluonas[6]

Kniigan päivy Valdivollizes ulgomualazen kirjalližuon kirjastos,[7]

Sulakuun 23. päivy on muailman kirjalližuon simvouline päivy

Sinäpiän oli roittuhes kirjuttajat

Sinäpiän oli kuoltu kirjuttajat

  • Inka Garsilasio de la Vega (1616)
  • Migel' de Servantes-i-Saavedra (1616)
  • Žozep Pla (1981)
  • pamela Lindon Trevers (1996)
  • Viljam Šekspir (1616)

Kačo ližäkse

Huomavukset

  1. ↑ Feria del libro, historia del libro, historia del día del libro
  2. ↑ Muailman kniigoin da kirjuttajan oigevuon päivy, 23. sulakuudu
  3. ↑ Yksi päivy kahtele kuulužale
  4. ↑ Kaikile kovidoile vastah: kui piettih pruazniekku Muailman kniigan päivän nimeh? (Lit.Center, 2021)
  5. ↑ Tundietut kniigujulguamot myödih omii tuottehii läs ilmai (Российская газета, 2021)
  6. ↑ Moskovas piettih Muailman kniigan päivy (Культура.РФ, 2021)
  7. ↑ Kniigan päivy piettih Inostrankas

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Muailman_kniigoin_da_kirjuttajan_oigevuon_päivy&oldid=126344949"