Muailman kodielättilöin päivy
| Muailman kodielättilöin päivy | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||
| Virrallizesti | World Pet Day | |||||
| Merkičys | kanzoinväline kaikile kodielättilöile omistettu pruazniekku | |||||
| Pandih alguh | vuvvennu 1931 | |||||
| Pietäh | kodielättilöin ižändät, žiivatanliäkärit, kinoulogat | |||||
| Päivymiäry | 30. kylmykuudu | |||||
| Piendy | festivualit, akciet, nevvottelut | |||||
Muailman kodielättilöin päivy (angl. World Pet Day) on kanzoinväline pruazniekku, kudai on omistettu kaikile kodielättilöile, sidä pietäh joga vuottu 30. kylmykuudu. Tämän päivän tarkoituksennu on levittiä tieduo kodielättilöin merkičykses, niilöin hyvinvoindas da livuttua vastuolližuttu niilöin piendäs.
Pruazniekan histourii
Muinaine ristikanzu rubei kezittämäh meččyelättilöi vie kivikavven aigah da kerras rubei käyttämäh niilöi muaruadolois da mečästykses. On mielenkiinittäi huomata, ku 140 tuhandes tutus elättilöin lajis puutui kezittiä vaiku 47 tuhattu. Enzimäzekse kezitetykse elätikse rodih hukku, nygyaigazen koiran ezi-ižä. Konzu rahvas vihjattih, ku koiran haukundu ajau iäre pedoelättilöi eländytalolois, hyö ruvettih käyttämäh koirii vardoičukses. Sit aijas algajen koiru rodih ristikanzan uskollizekse ystäväkse da abuniekakse. Koirat äijän kerdua on pellastettu ristikanzua da avvutettu piästä vaigevuksis läbi. Ezimerkikse, viettelijäl koiral on suuri merkičys sogieloin ristikanzoin elokses. Enzimäzet školat moizien koirien opastandakse roittih Germuanies da niilöi luajittih I Muailman voinan aigah sogieloikse roinnuzien veteruanoin abuh. Meijän aigua koiril on kai oma pasportu, kudamah kirjutetah tieduo sen suvus, rokotuksis, puarittamizis da ižändöis[1].
Ristikanzan da kažin välilöin histourii on äijiä vaigiembi. Yhten mielen mugah muinazet rahvas kezitettih kažin, ku se suas jyrzijöi, kudamat rikottih sualehii. Toizen mielen mugah kažit iče kezevyttih, ellendettih, ku ristikanzal on ainos syömisty, a kus on syömisty — sie ongi jyrzijöi. Tiedomiehet sendäh tässäh kiistelläh, ken enzimäzenny kedä kezitti: ristikanzu kažin vai kaži ristikanzan. Tänäpäi nämmä tuuhiet elätit ollah enzimäzien elättilöin joukos, kudamii ottau kodih ristikanzu[1].
Vuvvennu 1840 kuningatar Viktorija perusti Kuningasyhtistyksen, kudai keräi lahjoituksii kodielättilöin piendäh nähte da kačoi, ku niidy piettäs kunnolleh. Vuvvennu 1931 Florencies pandih alguh pruazniekku — Muailman kodielättilöin päivy kodielättilöin suojelemizekse. Ven'al tämä pruazniekku hyväkysttih vaiku vuvvennu 2000 Muailman elättilöin suojelufondan kannatuksen hyvyös. Joga vuottu tädä päiviä pietäh net, ket pietäh huoldu kodielättilöis: elättilöin ižändät, žiivatanliäkärit, konoulogat da net, kenen ruavon tarkoituksennu on vastustua pahua ičenviendiä elättilöinke[1].
Silloi erilazet ekolougizet da luonnonsujeluyhtistykset piätettih pidiä erilazii joukkopidoloi, kudamien tarkoituksennu olis vastuolližuon kazvattamine kaikes eläväs Mua-planietal, sit luvus kodielättilöisgi.
Tavoittehet da ruavot
Muailman kodielättilöin päivän piätavoittehii ollah:
- Levittiä tiedoloi hyväs da vastuollizes ičenviendäs kodielättilöinke.
- Livuttua tiedoloi kodielättilöin oigies kačondas, syötändäs da piendäs.
- Vastustua pahua ičenviendiä kodielättilöinke da kannattua elättilöin puolistajien alguhpanoloi.
- Kannattua rahvahan kodielättilöin otandua suojuspaikois, a ei ostandua niilöin kazvattajis.[2]
Pivot
Sinäpiän kogo muailmas pietäh erilazii pidoloi, niilöin luvus:
- Hyvyönluajinduakcieloi da varoin keriändypidoloi suojuspaikkoih da elättilön suojeluyhtistyksih niškoi.
- Žiivatanliäkärin tarkastukset da nevvottelut kodielättilöin ižändöih nähte.
- Opastusluvendot da -seminuarat, kudamien tarkoituksennu on tiedoloin levittämine kodielättilöin oigies piendäs.
- Pivot da festivualit, kus rahvas voijah vastavuo samanmielizienke da vaihtella omii neroloi kodielättilöin piendäs.
Muailman kodielättilöin päiväl on tärgei rouli kodielättilöin vastuollizen piendän kehittämizes. Tämä pruazniekku mustoittau rahvahale, ku kodielätit tarvitah huoldu, huomavuo da suojeluu. Se sežo on hyvä keino ozuttua omua suvaičustu da sanuo kiitossanoi omile nellijalgazile ystävile da duumaija niilöis elättilöis, kudamat tarvitah kodii da huoldu[2][3].
Huomavukset
- ↑ 1 2 3 <Всемирный день домашних животных в 2024 году: история и традиции праздника. Семья. Проект КП.ру.
- ↑ 1 2 30 нрября — Всемирный день домшних животных. Федеральное бюджетное учреждение здравоохранения «Центр гигиенического образования населения».
- ↑ 30 ноября 2023 – Всемирный день домашних животных: История и традиции праздника. Общественная служба новостей.