Piäprosentumiäry Ven'al

Tämä kirjutus kuuluu hyvien kirjutuksien joukkoh
On otettu Рувики-späi
Piäprosentumiärän muuttumine
Основное событие: Dengu- da velgupoliitiekku
Ключевая ставка в России.jpg
Päivymiäry 25. heinykuudu vuvvennu 2025
Paikku Ven'an banku
Syy Infl'acien muuttumattomus da talovuon vilustundan merkit
Ozanottajat Ven'an bankan johtajien nevvosto
Tulos Piäprosentumiärän alenemine
Endine prosentumiäry 20 %
Uuzi prosentumiäry 18 % ↘
Alenemine 2 %
Verkosivusto cbr.ru

Ven'an Bankan piäprosentumiäry Ven'al (ven. Ключева́я ста́вка Ба́нка Росси́и) on Ven'an Federacien Keskusbankan dengu- da velgupoliitiekan piäinstrumentu, kudai vaikuttau prosentumiäräh talovuos, infl'acieh da kanzallizeh val'uuttukursah, se on prosentumiäry, kudaman mugah Ven'an banku andau velgah kauppubankoile da suau niilöis depoziittoi. Ven'al piäprosentumiäry otettih käyttöh vuvvennu 2013. Sidä enne Ven'an banku käytti refinansiiruičendan prosentumiäriä dengu- da velgupoliitiekan piäinstrumentannu[1]. Ven’an bankan johtajien nevvosto miäriäy piäprosentumiärän tazuo kaheksa kerdua vuvves[2].

Ven’an banku 6. kezäkuudu vuvvennu 2025 alendi piäprosentumiärän 20 %:ssah  vuvves, mi rodih dengu- da velgupoliitiekan enzimäzenny lievendämizenny vuvven 2022 syvyskuus[3]. 25. heinykuudu vuvvennu 2025 Ven’an banku uvvessah alendi piäprosentumiärän — 18 %:ssah  vuvves[4].

Ven'an bankan operaciet piäprosentumiärän mugah

Ven'an banku  (ven.) (olo. piättäy piäprosentumiärän tazos dengu- da velgupoliitiekan tarkoitustu huomavoh ottajen — säilyttäjen vuvven infl'aciedu 4 %:n mail. Hindumuuttumattomuon turvuamizekse keskusbanku voi yllyttiä libo lievendiä dengu- da velgupoliitiekkua. Ku bankusektoral on likvidnostin vajavus keskusbanku suurendau refinansiiruičendan da andau bankoile likvidnostin piäprosentumiärän mugah, kudai on minimualline prosentumiäry Ven'an bankan hol’otandukaupois REPO  (ven.) (olo. yhten nedälin aijakse. Ku bankusektoral on likvidnostin proficiittu keskusbanku ottau iäre sen liijan ozan da huokuttelou bankois depoziittoi piäprosentumiärän mugah, kudamannu on maksimualline prosentumiäry Ven'an bankan depoziittuhol'otandukaupois yhten nedälin aijakse. Ven'an banku omien dengu- da velgupoliitiekan instrumentoin avul ohjuau yksipäiväzii prosentumiärii, kudamien mugah bankat todevutetah toine toizenke denguoperacieloi dengumarkinoil. Dengumarkinoin prosentumiärii pidättäjen prosentukoridoran rajois REPON da depoziittuprosentumiärien välis Ven'an banku tavoittelou lähendiä niilöi piäprosentumiäräh, kudai ohjuau dengu- da velgupoliitiekan suundua[5].

Ven'an bankan piätös piäprosentumiärän mugah

Ven'an bankan johtajien nevvosto miäriäy piäprosentumiärän tazuo kaheksa kerdua vuvves. Piätetäh sit nelläs piäistundos, kudamii pietäh kerran nelläs kuus, da nelläs väli-istundos, kudamii pietäh piäistundoloin välis. Joga istundon tuloksien mugah Ven'an banku julguau lehtistötiijoituksen piäprosentumiäräs. Jälles piäistundoloi lehtistötiijoituksen ližäkse jullatah "Ezitelmy dengu- da velgupoliitiekas", da Ven’an bankan piälikkö pidäy paginua lehtistökonferensies, sellittäy hyväksyttyy piätösty da vastuau žurnalistoin kyzymyksih[6].

Piäprosentumiärän vaikutukset

Piäprosentumiärän vaikutustu bankusektoran prosentumiärih kuvatah muga sanotun dengu- da velgupoliitiekan "prosentukanualan" avul. Piätökset piäprosentumiäräs vaikutetah kaikkih bankutuottehih. Ven'an bankan operaciitarkoituksennu on dengumarkinoin prosentumiärän pidämine piäprosentumiärän mail. Ven'an banku minimiziiruiččou RUONIAN  (ven.) (olo. da piäprosentumiärän spred (ero). Ku infl'aciitargetiiruičendah siirrändiä enne spred vuozinnu 2013—2014 oli 2 %, ga jälles siirrändiä, vuvven 2019 lopukse, se väheni 0,5 %:ssah. Apredan vähenemine ozuttau bankusektoral likvindnostin ohjuandan effektiivižuon kazvon [7].

Piäprosentumiärän muuttumine vaikuttau bankoin velgu- da depoziittumiärän dinamiekkah. Ga se ei ole tävvelline: korporatiivuvelgoin segmentois prosentumiärih siirdyy 50:s 80 %:ssah piäprosentumiärän muutoksii, a yksitellen velgu- da depoziittusegmentas — ei enämbiä 40 %. Prosentumiärien korjuamine bankutuottehien mugah ottau tietyn aijan, hätkestymine on kahtes-kolmes kuus vuodessah. Prosentukanualan effektan ebätazožus jiävihes ei vaiku tuottehen leikkalmukses, ga aigumiärisgi. Velgu- da depoziittumarkinoin enimis segmentois lyhytaigazet prosentumiärät reagiiruijah piäprosentumiärän muutoksih rutomba libo enämbäl, migu pitkyaigazet. Velgu- da depoziittumarkinoin piäsegmentoin ominažuonnu on nägyi reaksien assimetrii piäprosentumiärän piätöksih. Depoziittuprosentumiärät reagiiruijah piäprosentumiärän kazvoh hillembäh migu sen alenemizeh, da velgumarkinoil assimetriel on vastukavazii ominažuksii. Ga piäprosentumiärän prosentukanualan ei-tävvelližys da asimmetrii ei olla sen madalan effektiivižyön tovestuksennu. Keskusbankan prosentumiärän samat ominažukset ollah toizis ekonoumiekoisgi[8].

Ven’an bankal on ebäsuoru vaikutus makrotalovuon dinamiekkah da talovusaigentoin vuottamizih. Nimenomah tevolližustuotandon indeksan vastavus piäprosentumiärän vuottamattomah kazvoh on paha da merkičykselline. Vastavuksen kesto pitkenöy aijas da sambuu kolmen vuvven aigah. Sidä paiči huomattavannu rodieu investicielöin tovellizen luvun pienenemine, yksitellenmyöndän, viendän da tuondan luvun, tovellizien palkoin vähenemine da ruavottomuon norman kazvamine. Eri talovustoimindoin sydämes piäprosentumiärien vaikutukset ei olla yhtenjyttyzet. Eksportah syvendyjät sektorat ei olla Ven’an bankan piäprosentumiärän vaikutuksen alazinnu, sen sijah kui talovustoimindan syväinpuolizet prociklizet lajit, kui rakendamine, vastukarai ollah piäprosentumiärän muutandan vaikutuksen alazinnu. Samat vaikutukset ollah piäprosentumiärän alenemizesgi. Prosentupoliitiekan lievendämine stimuliiruiččou aziiaktiivižuon. Ga piäprosentumiärän piätöksien vaikutus ei ole zerkualline: poliitiekan vagavuttamizeh makrotalovus reagiiruiččou enämbäl, migu sen lievendämizeh[9].

Neitrualine piäprosentumiäry

Joga keskusbankan prosentumiäriä koskijoi piäkyzymyksii on sen tazapuoline arvo. Tazapuolizekse sanotah dengu- da velgupoliitiekan luonnollistu libo neitrualistu prosentumiäriä tovellizes aijas, kudaman aigah suavutetah nol’aero potensualizes da tovellizes muan tuotehmiäräs, а infl’acii on tarkoitustavoittehen mail. Nominualine neitrualine prosentumiäry on summu tovellizen neitrualizen prosentumiäräs da vuotettavas infl’acies. Infl’acien vuottamizienke, kudamat ollah infl’acien tarkoitustavoittehen suuruzinnu, neitrualine prosentumiäry on sama kui keskusbankan infl’aciitarkoitus. Tazapainon ololois Ven’an bankan piäprosentumiärän pitkyaigaine arvo pidäy olla 4 % vuvves[10].

Tovellistu neitrualistu prosentumiäriä miäriäy talovuon struktuuru, investicielöin riskoin tazo finansu da ei-finansuaktiivoih sego sil, ollahgo talovuollizet agentat valmehet ottamah niilöi vastah. Nimenomah neitrualizeh prosentumiäräh vaikuttau tuotandon faktoroin yhtehine tuottavus, demogruaffizet olot, finansusektoran tila, neitrualizen prosentumiärän arvo toizis mualois. Neitrualine prosentumiäry on tarkailematoi lugu da sen arvot ollah siännön mugah "nenga läs" -lugiettuloi. Enimis tapahtuksis net miärätäh arvoloin alan, a ei konkriettistu čökehty. Prosentumiärän arvostelu rippuu monis faktorois da muuttuu aijan myödäh. Neitrualizen prosentumiärän arvostelu on tärgei keskusbankale dengu- da velgupoliitiekan miäriämizekse. Piäprosentumiärän korgiemba neitrualistu tazuo azettajes Ven’an banku pidäy kovua poliitiekkua. Ku prosentumiäry on alembi neitrualistu tazuo, bankan poliitiekku on stimuliiruiččii. Neitrualizen piäprosentumiärän arvostelu sežo on tärgei talovuollizih agentoih nähte, — koditalovuksih da firmoih nähte, — kulutus- da investiciipiätöksien piättämizekse[11].

Piäprosentumiärän muuttumine Ven'al

Ven’an bankan piäprosentumiärän neitrualizen arvon ekspertuarvostelut ollah 1 — 3 % :n välis. Iče Ven’an banku vuvven 2016 tutkimukses arvosti sen diapazonan 1 %:n mail pitkyaigazes välis da 3 % lyhytaigazes aijas[12]. Neitrualizen prosentumiärän rippumattomat arvostelut keskimiärin ollah samat libo alembat. Kanzoinväline val’uuttufondu  (ven.) (olo. vuvven 2018 lopus arvosti sen 1 da 3 %:n välil, suurin vuitti arvostelulois oli 2 %:n mail[13]. VTB Kapitualan ekonimistat smietitäh, ku neitrualine prosentumiäry on 1,5 da 2,5 %:n välis[14]. Vuvves 2020 Ven'an banku piättäy pitkyaigastu tovellistu neitrualistu prosentumiäriä huomavoh ottajen 2—3 %. Infl'acien tarkoitustavoittehennu ku on 4 %, neitrualine piäprosentumiäry pidäy olla 6-7 %[10].

16. tuhukuudu vuvvennu 2024 Ven'an bankan johtajien nevvosto säilytti piäprosentumiärän tazol 16 % vuvves[15].

26. sulakuudu vuvvennu 2024 perusscenuaries Ven'an banku nosti keskipiäprosentumiärän ennustuksen vuozinnu 2024 da 2025 15,0-16,0 %:ssah da 10,0-12,0 % jälletysti lugijen. "Ku dezinfl'acien processu azettuu, myö duumaičemmo, ku voi kazvua piäprosentumiärygi"; ilmoitti Keskusbankan johtai El'vira Nabiullina 26. sulakuudu. Häi pani merkile, ku Keskusbanku rubieu pidämäh prosentumiäriä moizennu "sen verran, kui pidäy, ku infl'acien pyzyi järillehkiändymine olis tarkoituksen suuruine — 4 prosentua". Kiändymisty tarkoituksen suuruzeh luguh 4 % Ven'an banku vuottau tulien vuon. Vuvven 2024 infl'acien mugah Ven'an bankan ennustus suureni 4-4,5 %:s 4,3-4,8 %:ssah[16].

Kezäl vuvvennu 2024 Ven'an bankoin piäliköt German Gref  (ven.) (olo. da Andrei Kostin  (ven.) (olo. ilmoitettih, ku ei vuoteta pozitiivizii muutoksii piäprosentumiärän alenemizes 4-5 %:ssah. Gref sanoi moizen gipotiettizen piätöksen "signualakse kaikile bankoile, kaikele talovuole", ku "jälgimäine selgiehmiettii instituuttu nimel Keskusbanku luadis mittumantahto vagavan vijan"[17].

26. heinykuudu vuvvennu 2024 Ven'an banku enzikerdua vuvven 2023 talvikuus nosti piäprosentumiärän — 16 %:s 18 %:ssah vuvves, elokuul Ven'an banku pal'l'asti argumentoi, kudamii sanottih prosentumiärän suurendamizekse kerras 19-20 %:ssah istundol heinykuul. Niilöin joukos oli infl'acien pitkyaigaine säilymine korgiemba 4 % da tuottajien kazvon mahtoloin loppumine[18].

Vuvven 2024 elokuun lopus Ven'an banku tunnusti talovuon herkyvyön alenemizen piäprosentumiäräh, mi voi vuadie regul'uattoras sen suurembua muutostu tuliel aijal, ilmoitti Keskusbankan varapiälikkö Aleksei Zabotkin. Häi tunnusti, ku piäprosentumiärän nygözet tazot kaijas merkičykses ollah rekordumiärän verdazet, ga sanuo sit, ku regul’uattoran poliitiekku on nygöi ylen kova, on ebäkorrektine[19].

13. syvyskuudu vuvvennu 2024 Keskusbanku nosti piäprosentumiärän 18 %:s 19 %:ssah vuvves[20], ku infl'acii tulien vuon roinnou lähembä 8 %, piäprosentumiäry voijah suurendua 23 %:ssah, ilmoitti VTB:n halličuksen varapiälikkö Dmitrii Pjanov[21]. Ligakuul VTB:n piälikkö Andrei Kostin sai duumaija, ku Keskusbanku nostau piäprosentumiärän 21 %:ssah vuvvennu 2024[22].

25. ligakuudu vuvvennu 2024 Ven'an banku nosti piäprosentumiärän 19:s 21 %:ssah vuvves. Se oli Ven'an Keskusbankan piäprosentumiärän kolmas nostamine peräkkäi, а 21 % on sen maksimualline arvo histouries. Aijembaine rekordumerki — 20 % — oli tuhukuul vuvvennu 2022, jälles erillizen voinuoperacien algavundua da Keskusbankan kuldu- da val'uuttuvaroin "kylmiändiä" ulgomual[23]. Keskusbankan kova dengu- da velgupoliitiekku ei ole himo, a vältämätöi reaksii sih, mi tapahtuu talovuos, ilmoitti Keskusbankan piälikkö El'vira Nabiullina Valdivollizes Duumas rahavaroin markinoin komitietan istundol. Hänen sanoin mugah Keskusbankan kova dengu- da velgupoliitiekku "akkiloiččou palkoi, eläkehmaksoloi, denguabuloi da siästölöi hindoin kazvos", a korgei infl’acii voi olla hyövylline vaiku sille biznesale, min tavaroi rahvas ruvetah yksisama ostamah[24].

14. tuhukuudu vuvvennu 2025 Ven'an bankat nägevästi pienendettih laihinahotandoi Keskusbankal 1,79 trilionassah rubl'ua, mi on mininualizennu tunnuksennu vuvven 2024 kezäkuun lopuspäi. Se alenemine 43,4 %:l ozuttau, ku bankat ei vuoteta piäprosentumiärän nostandua tuliel istundol[25], jälles tuli tietoih, ku Ven'an banku istundol jätti piäprosentumiärän muuttamattah tazol 21 % vuvves[26].

21. kevätkuudu vuvvennu 2025 Ven'an banku kolmanden kerran säilytti piäprosentumiärän tazol 21 % vuvves. Piätös oli luajittu kaččomattah nedäli-infl'acien da eläjien da laitoksien infl'acien vuottamizien pienenemizeh[27].

25. sulakuudu vuvvennu 2025 Ven'an bankan johtajien nevvosto piätti säilyttiä piäprosentumiärän tazol 21 % vuvves. Se on nelläs istundo, kudamal piäprosentumiäry ei muutu[28].

6. kezäkuudu vuvvennu 2025 Ven'an banku enzikerdua vuvven 2022 syvyskuus alendi piäprosentumiärän — 20 %:ssah vuvves[3].

25. heinykuudu vuvvennu 2025 keskusbanku vie kerran alendi piäprosentumiärän — 18 %:ssah vuvves[4].

Mielet da ennustukset

Kylmykuul vuvvennu 2024 Ven'an keskusbankan piälikkö El'vira Nabiullina enzikerdua sanoi omis ennustuksis piäprosentumiäräs da infl'acien tazos tulieloikse vuozikse, vihjaten niilöin vuotettavah alenemizeh. Valdivollizes Duumas paginua pidäjes häi ezitti Ven'an bankan ennustukset, kudamien mugah vuvvennu 2025 piäprosentumiäry voi olla 17:s 20 %:ssah (nygöine tazo — 21 %), а infl'acii — 4,5-5 %. Tuliel aigua smietitäh, ku infl'acii rodieu 4 %, а vuvvekse 2027 piäprosentumiäry alenou 7,5-8,5 %:ssah. Nabiullina pani merkile, ku talovus on kiändövaihies, lähikuuloinnu pidäy vuottua korporatiivuvelguportfelin kazvon hil'l'astumistu, mi omas puoles vähendäy sen panostu kyzyndän yhtehizeh kazvoh da hillendäy nygösty infl'aciedu. Häi pani merkile, ku se pidäy roita tovestuksennu sille, ku dengu- da velgupoliitiekku jälgimäi suadih tarvittavan tazon[29].

25. tuhukuudu vuvvennu 2025 VTB:s ennustettih, ku piäprosentumiäry jiäy tazol 21 % kaiken vuvven aigah. Bankan halličuksen enzimäine varapiälikkö Dmitrii Pjanov sanoi 2025 vuottu "velguman'ovran vuvvekse", pani merkile sen, ku fiizizien persounoin kredituičendu rubieu tapahtumah ei administartiivizien miärien avul, a rajoituksien kauti kuluttajan krediitäs[30].

28. tuhukuudu vuvvennu 2025 VTB:n piälikkö Andrei Kostin ennusti Keskusbankan piäprosentumiärän alenemistu 19 %:ssah vuvven 2025 toizel puoliškol. Rossija 24 -kanualan ozutanduaigua häi ilmoitti infl'acien hillendämizen vuottamizes, kudai on lähenemäs omua suurimua miäriä. Kaččomattah Keskusbankan kovah velgupoliitiekkah da ennustuksih piäprosentumiäräs 19-22 %, Kostin toivoi, ku piäprosentumiäry alenou vuvven lopukse. Top-menedžeran arvostelun mugah bankoin tulot vuvvennu 2025 voijah pienetä 15-20 %:l[31].

3. sulakuudu vuvvennu 2025 Ven'an bankan piälikkö El'vira Nabiullina ilmoitti, ku Keskusbankan ennustuksien mugah piäprosentumiäry vuvvennu 2025 rodieu 19-22 %, regul'uattoru lugou, ku se rodieu lähembä tämän diapazonan alahastu rajua[32].

9. sulakuudu vuvvennu 2025 Valdivollizes Duumas paginua pidäjes El'vira Nabiullina ilmoitti, ku Keskusbanku rubieu ruadamah varavozin piäprosentumiärän alenemizen kyzymyksis. Nabiullina juohatti, ku mulloi infl'acii uvvessah rutostihes jälles sen hillenemisty vuvven allus, sendäh Keskusbanku huavuau ruadua varavozin[33]. Regul'uattoran piälikkö pani merkile:

Prosentumiärän alenemizenke myö rubiemmo ruadamah hil'l'akkazin. Pidäy olla varmannu, ku infl'acien hillenemine on pyzyi. Ga on uuttu riskuagi — tektounistu muutostu muailman kaupas. Kauppuvoinat algavutah meijän nähten da on vaigei ellendiä, mih net voijah suattua muailman talovuttu da kui vaikutetah Ven'ah[34].

21. sulakuudu vuvvennu 2025 RBK:n kyzeltyt analiitiekat ennustettih, ku Ven'an banku istundol 25. sulakuudu vikse jättäy piäprosentumiärän tazol 21 % vuvves nelländen kerran peräkkäi. Suurin vuiti azientiedäjis ollah sidä mieldy, ku piäprosentumiäry jiäy muuttumattomakse, ga erähät smietitäh, ku dengu- da velgupoliitiekkua voijah lievendiä da piäprosentumiäry alenou jo sulakuul. Argumentoin joukos prosentumiärän säilyttämizekse on infl'acien hillendämine, ga säilytäh eläjien da laitoksien korgiet infl'acien vuottamizet sego geopoliitine kiinitys da kauppuvoinien roindan risku. Samal aigua erähät azientiedäjät vihjatah talovuon vilustandan merkilöih, kredituičendan hillenemizeh da M2-dengumasan vähenemizeh, mi voi olla pohjannu prosentumiärän alenemizele[35].

25. sulakuudu vuvvennu 2025 VTB:n enzimäine varapiälikkö Dmitrii Pjanov verdai Ven'an bankan korgien piäprosentumiärän koitteluantibiotiekkah, pani merkile sen säilyttämizen pitkän aijan tarbehuon. Hänen mieles enneaigaine dengu- da velgupoliitiekan lievendämine voi olla pahannu, sama kui rohtoloin otandas kieldävymine. Pjanov pani merkile, ku Ven'an talovus jälles 2022 vuottu on ainavoluaduine tapahtus da Keskusbanku ei voi tarkah ennustua tämän "antibiotiekan" otanduaigua[36].

2. kezäkuudu vuvvennu 2025 kolmas oza analiitiekois vuottau Ven'an bankan piäprosentumiärän alenemistu istundol 6. kezäkuudu. RBK:n konsensus-ennustuksen kymmene 30 ozanottajas ollah sidä mieldy, ku prosentumiäry voijah alendua 19 %:ssah, sen sijah enimät (kaksikymmen kolmeskymmenes) arvatah, ku se jiäy endizelleh tazol 21 %, ga lievendetyn signualanke. Prosentumiärän alenemizen piäsyynny on infl'acien pyzyi alenemine, hos infl'acien vuottamizet jiäjäh korgiembikse. Ven'an bankan varapiälikkö Filipp Gabunija ilmoitti erilazien variantoin kaččomizes tuliel istundol. Rahavaroin ministru Anton Siluanov sežo sai duumaija, ku prosentumiäry pienenöy, vihjai infl'acien pozitiivizeh dinamiekkah. Ga äijät azientiedäjät vihjatah riskoih, kudamat ollah kiini ruadomarkinois, infl'acies da b'udžettupoliitiekas, mi voi olla tiel prosentumiärän alenemizele kezäkuul[37].

6. kezäkuudu vuvvennu 2025 Ven'an banku alendi piäprosentumiärän 21 %:s 20 %:ssah vuvves, mi oli enzimäzenny dengu- da velgupoliitiekan lievendämizenny vuvven 2022 syvyskuus. Se piätettih infl’acien stabilizacien ololois da talovuon vilustundan da kredituičendan merkilöis. Hos enimät analiitiekois duumaittih, ku prosentumiäry jiäy tazol 21 %, rahavaroin da talovuollizen kehityksen ministrat sanottih sen alenemizes. Tiedoloin mugah infl'acii Ven'al rubieu hillenemäh, suavutti 10,23 %:n miärän sulakuul da 9,66 % kezäkuun allus. Rubl'an lujendamine sežo avvutti hindoin alenemizes. Analiitiekat ennustetah tuliedu prosentumiärän alenemistu vuvvennu 2025 tazol 14-15 % vuvven loppuh mennes[38].

27. kezäkuudu vuvvennu 2025 Ven'an endine piäministru Sergei Stepašin ilmoitti, ku Keskusbankan nygöine piäprosentumiäry 20 % on ylen korgei tevolližuoh nähte, verdai tilan vuodeh 1999, konzu prosentumiäry oli kai 60 %. Häi pani merkile, ku vuvvennu 1999 infl'acii oli läs 36,5 %, а talovusolot oldih toizet. Kezäkuul vuvvennu 2025 Keskusbanku vuvven 2022 syvyskuus enzikerdua alendi piäprosentumiärän 21 %:s 20 %:ssah, vuottajen infl'acien hillendämisty 7-8 %:ssah vuvven loppuh mennes[39].

2. heinykuudu vuvvennu 2025 Ven'an bankan Rahavaroin kongresal Keskusbankan piälikkö El'vira Nabiullina ilmoitti, ku regul'uattoru nägöy infl'acien hillendämisty teriämbi vuottamuksii, ga se vie on korgeimba tavoittehii; infl'acien hillendämine tazossah alemba tavoittehii andau mahton piäprosentumiärän rutombah alenemizeh[40].

Piäprosentumiärän merkičyksien histourii Ven'al

Piäprosentumiärän statistiekku (avavui taulukko):

Lähteh: Ven'an bankan verkosivusto (рус.). — tiedoloin varasto.

Toimindan aigu % vuvves Muutokset
17.09.2013 — 02.03.2014 5,5 —
03.03.2014 — 27.04.2014 7,0 ↗ 1,5
28.04.2014 — 27.07.2014 7,5 ↗ 0,5
28.07.2014 — 04.11.2014 8,0 ↗ 0,5
05.11.2014 — 11.12.2014 9,5 ↗ 1,5
12.12.2014 — 15.12.2014 10,5 ↗ 1,0
16.12.2014 — 01.02.2015 17,0 ↗ 6,5
02.02.2015 — 15.03.2015 15,0 ↘ 2,0
16.03.2015 — 04.05.2015 14,0 ↘ 1,0
05.05.2015 — 15.06.2015 12,5 ↘ 1,5
16.06.2015 — 02.08.2015 11,5 ↘ 1,0
03.08.2015 — 13.06.2016 11,0 ↘ 0,5
14.06.2016 — 18.09.2016 10,5 ↘ 0,5
19.09.2016 — 26.03.2017 10,0 ↘ 0,5
27.03.2017 — 01.05.2017 9,75 ↘ 0,25
02.05.2017 — 18.06.2017 9,25 ↘ 0,5
19.06.2017 — 17.09.2017 9,0 ↘ 0,25
18.09.2017 — 29.10.2017 8,5 ↘ 0,5
30.10.2017 — 17.12.2017 8,25 ↘ 0,25
18.12.2017 — 11.02.2018 7,75 ↘ 0,5
12.02.2018 — 25.03.2018 7,5 ↘ 0,25
26.03.2018 — 16.09.2018 7,25 ↘ 0,25
17.09.2018 — 16.12.2018 7,5 ↗ 0,25
17.12.2018 — 16.06.2019 7,75 ↗ 0,25
17.06.2019 — 28.07.2019 7,5 ↘ 0,25
29.07.2019 — 08.09.2019 7,25 ↘ 0,25
09.09.2019 — 27.10.2019 7,0 ↘ 0,25
28.10.2019 — 15.12.2019 6,5 ↘ 0,5
16.12.2019 — 09.02.2020 6,25 ↘ 0,25
10.02.2020 — 26.04.2020 6,0 ↘ 0,25
27.04.2020 — 21.06.2020 5,5 ↘ 0,5
22.06.2020 — 26.07.2020 4,5 ↘ 1,0
27.07.2020 — 21.03.2021 4,25 ↘ 0,25
22.03.2021 — 25.04.2021 4,5 ↗ 0,25
26.04.2021 — 14.06.2021 5,0 ↗ 0,5
15.06.2021 — 25.07.2021 5,5 ↗ 0,5
26.07.2021 — 12.09.2021 6,5 ↗ 1,0
13.09.2021 — 24.10.2021 6,75 ↗ 0,25
25.10.2021 — 19.12.2021 7,5 ↗ 0,75
20.12.2021 — 13.02.2022 8,5 ↗ 1,0
14.02.2022 — 27.02.2022 9,5 ↗ 1,0
28.02.2022 — 10.04.2022 20,0 ↗ 10,5
11.04.2022 — 03.05.2022 17,0 ↘ 3,0
04.05.2022 — 26.05.2022 14,0 ↘ 3,0
27.05.2022 — 13.06.2022 11,0 ↘ 3,0
14.06.2022 — 24.07.2022 9,5 ↘ 1,5
25.07.2022 — 18.09.2022 8,0 ↘ 1,5
19.09.2022 — 23.07.2023 7,5 ↘ 0,5
24.07.2023 — 14.08.2023 8,5 ↗ 1,0
15.08.2023 — 26.10.2023 12,0 ↗ 3,5
27.10.2023 — 15.12.2023 15,0 ↗ 3,0
15.12.2023 — 25.07.2024 16,0 ↗ 1,0
27.07.2024 — 13.09.2024 18,0 ↗ 2,0
13.09.2024 — 25.10.2024 19,0 ↗ 1,0
25.10.2024 — 06.06.2025 21,0 ↗ 2,0
06.06.2025 — 25.07.2025 20,0 ↘ 1,0
25.07.2025 — nygyaigu. 18,0 ↘ 2,0

Huomavukset

  1. ↑ Введение ключевой ставки ЦБ России и ее изменения, РИА Новости. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  2. ↑ Ключевая ставка - что это простыми словами - Российская газета, Российская газета (19 talvikuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  3. ↑ 1 2 Банк России снизил ключевую ставку впервые с 2022 года (рус.). www.forbes.ru. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  4. ↑ 1 2 Центробанк снизил ключевую ставку второй раз подряд, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  5. ↑ Система инструментов денежно-кредитной политики. Банк России (2019). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025. Arhiviiruittu 20. elokuudu 2019
  6. ↑ Решение Банка России по ключевой ставке: процесс подготовки и коммуникация. Банк России (2019). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025. Arhiviiruittu 20. elokuudu 2019
  7. ↑ Станик и Крайнюков, 2020, с. 23.
  8. ↑ Егоров и Борзых, 2018, с. 115.
  9. ↑ Пестова и др., 2019, с. 65.
  10. ↑ 1 2 Евдокимова, Жирнов, 2020, с. 11.
  11. ↑ Банк России, 2019, с. 16.
  12. ↑ Крепцев и др., 2016, с. 33.
  13. ↑ IMF, 2019, p. 14.
  14. ↑ Isakov A., Latypov R. The Ibsen Manoeuvre: Yet Another R* Estimate (angl.) // VTB Capital Research Alert (Very) Technical Brief Series. — 2019. — 15 July.
  15. ↑ Жестко стелет: почему ЦБ сохранил ключевую ставку на уровне 16 процентов. Профиль (16. tuhukuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  16. ↑ Ставка может быть больше. Журнал "Эксперт" (26. sulakuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  17. ↑ Костин и Греф назвали «ужасом» и «сбоем» снижение ставки до 4–5%, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  18. ↑ В ЦБ раскрыли детали обсуждения роста ставки до 19–20%, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  19. ↑ ЦБ признал снижение чувствительности экономики к ключевой ставке, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  20. ↑ Центробанк повысил ключевую ставку до 19% годовых, РБК (13 syvyskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  21. ↑ В ВТБ описали сценарий с ростом ключевой ставки до 23%, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  22. ↑ Глава ВТБ допустил повышение ключевой ставки ЦБ до 21% в 2024 году, Interfax.ru (16 ligakuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  23. ↑ ЦБ поднял ставку выше кризисного уровня 2022 года, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  24. ↑ Набиуллина объяснила, почему ЦБ повышает ключевую ставку, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  25. ↑ Банки не заложили новое повышение ставки ЦБ в феврале, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  26. ↑ Банк России сохранил ключевую ставку на уровне 21% годовых, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  27. ↑ ЦБ в третий раз подряд сохранил ключевую ставку 21%, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  28. ↑ ЦБ сохранил ключевую ставку 21% в четвертый раз подряд, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  29. ↑ В ЦБ представили «план Набиуллиной» по снижению ключевой ставки, Life.ru (19 kylmykuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  30. ↑ В ВТБ предсказали ключевую ставку на 2025 год, Lenta.RU. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  31. ↑ Глава ВТБ спрогнозировал снижение ключевой ставки в 2025 году, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  32. ↑ Набиуллина дала прогноз по средней ключевой ставке на 2025 год, РБК Инвестиции. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  33. ↑ ЦБ будет аккуратно подходить к вопросу снижения ключевой ставки, TACC. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  34. ↑ Банк России будет учитывать в решении по ключевой ставке новый риск, РБК Инвестиции. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  35. ↑ Эксперты предсказали сохранение ставки ЦБ 21% четвертый раз подряд, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  36. ↑ В ВТБ сравнили высокую ключевую ставку с «экспериментальным антибиотиком», РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  37. ↑ Треть аналитиков поставили на снижение ключевой ставки уже в июне, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  38. ↑ Банк России снизил ключевую ставку впервые за три года, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  39. ↑ Степашин сравнил ситуацию с ключевой ставкой сейчас и в 1999 году, РБК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2025.
  40. ↑ На Финансовом конгрессе Банка России обсуждали замедление экономики и снижение ставки, BFM.ru (2 heinykuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2005.

Kirjalližus

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Piäprosentumiäry_Ven%27al&oldid=126360922"