Pol'arniekan päivy
| Pol’arniekan päivy | |
|---|---|
 | |
| Tiippu | Ammatilline |
| Virrallizesti | valdivolline |
| Pandih alguh | vuvves 2013 |
| Pietäh |
 Ven'anmua |
| Päivymiäry | 21. oraskuudu |
| Piendy | joga vuottu |
| Liittyy | pol'arnoin kruugan enzimäzen dreifuiččijan Muanpohjaine n'aba-1 -stansien avuamizes |
Pol’arniekan päivy on peräpohjazil alovehil da Antarktiekas pol'arnoin kruugan stansieloin ruadajien da ammattimiehien ammatilline pruazniekku. Pruazniekku pandih alguh 21. oraskuudu vuvvennu 2013 Ven’an Federacien piämiehen käskys pol’arniekkoin liiton ehoitukses, päivy kuuluu Ven'an valdivollizih pruazniekkoih[1]. Pruaznuijah sidä 21. oraskuudu, se ei ole lebopäivy.
Pruazniekan histourii
Pol’arniekan päivän piendy on kiini enzimäzen dreifuiččijan Muanpohjaine n'aba-1 -stansien avuamizes. 21. oraskuudu vuvvennu 1937 lendäi Vodopjanov Mihail Vasiljevič ANT-6 -lendokonehel heityi Muanpohjazen n'avan jiäle, toi nelli pol’arniekkua laitehistonneh ruadopaikale talven aijakse. Se oli lendokonehen enzimäzii heityndykerdoi pal’arnoile kruugale da enzikerdu, konzu heittyjes oli käytetty tormozuparašuuttu.
Myöhembi jiäle heityi vie moni lendokonehtu, ammattimiehien juokkuo valmisti 45 hengie. Talvekse stansiele jäi vai nelli hengie: stansien johtai Ivan Dmitrijevič Papanin, meteorolougu da geofiiziekku Jevgenii Konstantinovič F’odorov, radistu Ernst Teodorovič Krenkel’, veziluonnon- da valdumerentutkii P’otr Petrovič Širšov. Stansien perustandupäivänny pietäh kezäkuun 6. päiviä, konzu oli kerätty kai laittehet da lendokonehet väliaigazen matkukunnanke oldih varuksis lähtemäh. Ga Pol’arniekan päiviä piätettih pidiä 21. pävänny oraskuudu, se oli Muanpohjazele nav’ale tulendupäivy[2].
Kyzymyksen pruazniekan perustandas nosti Pol’arniekkoin liiton prezidentu Artur Nikolajevič Čilingarov. Hänen ehoitustu kannatettih talvikuus vuvvennu 2012 Federacien Nevvostoh kuulujat, sulakuus vuvvennu 2013 Ven'an Federacien piämiehen suoras liinies Vladimir Putinal kyzyttih päivän piendäs. Prezidentugi kannatti idein Pol’arniekkoin päivän luajindas.
Tämä pruazniekku on ihan eri aloin da ammattiloin ruadajien arvoruavon tunnustamine, ket pandih oman eloksen Arktiekan da Antarktiekan tutkimizeh da opastumizeh. Moni sugupolvie rohkiedu, hengel vägeviä rahvastu — tiedomiesty, geolougua, kirvesmiesty, merimiesty, lendäjiä — omua iččie žäilöimättäh ruattih Kodimuan hyväkse, omal hyvyöntuojal urhollizel ruavol luajittih kuulužakse meijän muan — pol’arnoin kruugan suuren valdukunnan[3].
— Vladimir Putin, Ven'an Federacien prezidentu
Pruazniekan piendytavat
Pol’arniekan päiviä pietäh omannu ammatillizennu pruazniekannu läs kaksi miljounua Ven'an kanzalastu[4]. Täs ollah erähät ammatit:
- geolougat;
- gidrografat;
- valdumerentutkijat;
- vojennoit;
- kirvesmiehet;
- gl’anciologat.
Tädä päiviä pietähgi peräpohjazen aloviehien eläjät ammattih kaččomattah. Moizii rahvahii, kenen ruado on kiini Arktiekan levevysasties, yhtistäy Pol’arniekkoin liitto. Hyö yhtes monis linnois järjestetäh erilazii kul’tuuru- da opastuspruazniekkupidoloi[5]. Piiteris pietäh päiväle omistettuloi ezittelylöi, vastavuksii, ekskursieloi, linnas ruadau Arktiekan da Antarktiekan tiijolline tutkimusinstituuttu[6]. Pruazniekkua pietäh ammattiopastuslaitoksis, kus valmistetah ammattimiehii, kudamien ruado varmah rodieu tarvittavannu pol’arnoin kruugan levevysastieloil[7].
Pol’arniekkoin päivy on kaikkien rahvahien päivy ei vai sentäh, gu Ven’anmua on jiän peitos, a sentäh, gu pohjаzis piirilöis meil ollah suuret linnat. Vie sentähgi, gu Arktiekku da Pohjaine annetah meijän muale suuren miärän luonnonvarua. Tämä aloveh on tärgei meijän muale elohjiändäh niškoi. Pol’arniekat ollah rahvas, kuduat ruatah tavallistu ruaduo, ga äijiä jygevembis ololois migu toizet[3].
— Dmitrii Konstantinovič Kišil'ov, kanzoinvälizen Rossija segodn'a -mediajoukon johtai
Huomavukset
- ↑ Указом Президента установлен День полярника. Президент России (21. oraskuudu 2013). Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.
- ↑ Ирина Карелина. День полярника 2024: история и традиции праздника. Комсомольская правда. Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.
- ↑ 1 2 Всероссийский праздник День полярника. Ассоциация полярников. Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.
- ↑ Юлия Смирнова. Праздник, который приблизил Арктику к народу. Наука и жизнь (23. oraskuudu 2013). Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.
- ↑ Анастасия Явтысая. В Москве отметят 10-ю годовщину празднования всероссийского Дня полярника. Ненецкое информационное агентство – 24 (14. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.
- ↑ 21 мая - День полярника! Арктический и антарктический научно-исследовательский институт. Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.
- ↑ 21 мая - Всероссийский день полярника. Котласский филиал ФГБОУ ВО "Государственный университет морского и речного флота имени адмирала С.О. Макарова". Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.