22. oraskuudu
| ← Oraskuu → | ||||||
| En | To | Ko | Ne | Pi | Su | Py |
| 1 | 2 | 3 | ||||
| 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
| 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 |
| 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 |
| 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
| Vuozi 2026 | ||||||
22. oraskuudu — grigorianskoin kalenduaran mugah vuvven 142. päivy (143. päivy kargavusvuon). Vuvven loppussah on 223 päiviä.
Pruazniekat da mustopäivät
Kanzoinvälizet
Yhtistynnyöt Kanzukunnat — Kanzoinväline biolougiellizen moniluadužuon päivy.
— Muailman gotoin päivy.
Kanzallizet
Ijemen — Kanzallizen yhtenäžyön päivy[1].
Tapahtumat
- 1856 — Moskovas perustettih Tretjakovan gallerei. Sinäpiän biznesmies da mecenuattu P. M. Tretjakov osti kaksi enzimästy kuvua omah keräilemäh — N. G. Šil’deran ven. «Искушение» da V. G. Hud’akovan ven. «Стычка с финляндскими контрабандистами».
Sinäpiän rodivunnuot
- 1813 — Rihard Vagner (kuolluh vuvvennu 1883), germuanielaine säveldäi.
- 1957 — Valentina Libertsova, karjalaine kirjuttai da runoilii, Karjalan tazavallan arvostettu opastai, Vladimir Brendojevan nimizen literatuurupalkindon laureattu.
- 1986 — Tatjana Volosožar, Ven’an luistelii, kaksikerdaine Olimpiuadukižoin voittai, muailman kilvan voittai, nellikerdaine Jevroupan kilvan voittai.
Sinäpiän kuolluot
- 1885 — Viktor G’ugo (roinnuhes vuvvennu 1802), francielaine kirjuttai da runoilii.
Rahvahan kalenduaru
Kevät-Miikul, Miikulanpäivy
- Kevät-Miikul kylviä käsköy.
- Mitus päivy on Miikulanpiän, moine kezägi tulou.
- Miikulannu hevot enzikerdua meččäh laskiettih, Jyrrinny lehmät.
- Kevät-Miikul heinyrien kel tulou.
- Miikulan da Jyrrin välil kägöigi kukkuu[2].
Huomavukset
- ↑ Архивированная копия. Kačondan päivymiäry: 22. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu originualaspäi 26. sulakuudu 2010
- ↑ Огнева, О. В. Праздники и будни : карельский народный календарь / Ольга Огнева, Алексей Конкка. — Издание 2-е, исправленное и дополненное. — Петрозаводск : Verso, 2013
|
22. oraskuudu Ruwikivarastos |
|---|