Uvvenvuvven marku

Japounien uvvenvuvven marku Koiran vuvven kunnivokse (1957), se on luajittu poštubloukan jyttyöh (Sc #644)^{[^]}

Amierikan Yhtysvaldoin Ryky-suariloil okkupaciihalličuksen uvvenvuvven poštumarku, 1956 (Sc #40)

Uvvenvuvven marku on värilline poštumarku uvvenvuvven juondehen da hyvittelynke kuvas, sidä perindöllizesti jullatah erähis mualois Uvvekse Vuvvekse da se on maksonnu poštukartočkoin, kirjazien da banderouliloin työndämizes enne da jälles uuttu vuottu.

Kuvailu

Monien mualoin pošturvirrastot piästetäh ilmah värillizii poštumarkoi Uvven Vuvven piendän hantuzis. Niilöi voijah jullata ei vaiku talvikuun lopus, ga vuvven muuloinnu kuuloinnugi, se rippuu eri mualoin kalenduaroin hyväksyttylöis erolois.

Roindan histourii

Idei piästiä ilmah erilline uvvenvuvven poštumarku tuli mieleh Daanien poštanruadajale Einar Holbellale vuvvennu 1904. Enzimäine Daanies ilmah piästetty uvvenvuvven marku ei olluh maksonarvoine, sen tarkoituksennu ei olluh poštukululoin maksandu, a uvvenvuvven hyvittely. Aijan aloh nämmä poštumarkat roittih kuulužikse, niilöi tässäh jullatah erähis Skandinuavien mualois. Niilöin juondehennu ollah talviymbäristöt, Rastavan kuuzet, hiihtäjät, čuruajat lapset, lumiukot da toizet talven da uvvenvuvven pruazniekan simvolat.

Poštumarkat, kudamat oldih maksonarvozinnu, roittih myöhembä: enzimäi net oldih uvvenvuvven painamizet tavallizil markoil, ezimerkikse, Paragvajan markas vuvvennu 1931.

Japounien julguamizet

Japounien uvvenvuvven marku, 1935 (Sc #222)

Vuvves 1935 uvvenvuvven markoi ruvettih piästämäh ilmah Japounies: enzimäi poštukartočkoin työndämizes maksajes. Enzimäzes moizes valpahanruskies poštumarkas (Sc #222) oli Fudzi-mäin kuva. Markua käytettih poštukartočkois 1.-31. talvikuudu vuvvennu 1935, a pakkaskuun 1. päiväs vuvvennu 1936 sidä käytettih tavallizien kirjazien työndäjes. Samanmoizet da samanvärizet julguamizet oldih vuvvennu 1936 da 1937 (Sc #234, 256).

Tämä perindö elbyi jälles II Mualman voinua. Vuvvennu 1948 piästettih ilmah erilline uvvenvuvven ruskei marku (Yt #404; Sc #424), kudai oli omistettu Uvven Vuvven piendäle, sit oli hanecukih kižuajan lapsen kuva (jap. 羽根突き). Sit vuvves lähtijen Japounies uvvenvuvven markoi ruvettih piästämäh ilmah alalleh.

Vuvves 1950 moizien ruskieloin markoin julguandu jatkui da se tapahtui 1. pakkaskuudu, jälles — kylmykuul-talvikuul ielolijannu vuon da värillizenny. Uvvenvuvven markoin ilmahpiäständy on tässäh jogavuodine.

Vuvves 1949 uvvenvuvven markoi luajitah bloukois^[≡]. Jälgimäzii myödäväkse ei anneta, niilöi levitetäh arbuajazien lippuloinnu. Hos nämmii bloukkoi arbaitetah pruazniekakse luajittulois kogo rahvahan arbuajazis, niilöi voibi kogonah käyttiä poštutyöndämizien frankirovkah nähte. Bloukkah kuuluu kolmes viidessäh, a vuvves 1977 kaksi uvvenvuvven markua da niilöil on oma noumeru, kudaman mugah juatah lahjoi (nygöi net maksetah $30—60).

Japounien uvvenvuvven markat: 1948, 1950, 1951, 1952, 1953 — kaksi kerdua, 1994 (Sc #424, 498, 522, 551, 576, 594, 2222). Vuozien 1950, 1951, 1953 da 1994 julguamizien juondehet ollah omistettu kitailazele Uvvele Vuvvele

Tavan mugah japounielazil markoil on pieni maksonarvo da standartine suurus. Niilöis puaksuh kuvatah tyttilöi, bobaelättilöi da toizii lapsien bobazii, vestokuvii, suarnoin piähengien maskoi da toizii, net tavan mugah ollah kiini Uvven Vuvven piendäs päivännouzun kalenduaran mugah. Vuvvennu 1950 markas oli tigran kuva, a vuvvennu 1951 — tyttöine kodijänöinke, vuvvennu 1953 — bobaheboine, a vuvves 1957 algajen se rodih perindökse, sendäh ku japounielazen kalenduaran mugah joga uvvel vuvvel on oma nimi.

Nevvostoliiton da Ven'an julguamizet

Piäkirjutus: Nevvostoliiton uvvenvuvven markat

Enzimäine Hyviä Uuttu Vuottu!-poštumarku luajittih Nevvostoliitos talvikuul vuvvennu 1962^[≡], piittömmäs da piillizes muvvos (Nevvostoliiton poštukarkoin katalougu [Marka-vuitinomistai yhtistys] № 2802—2803), sen jälles moizii markoi ruvettih piästämäh ilmah joga vuottu. A. Šmidšteinan kuvan mugah luajitus vuvven 1962 markas oli uvvenvuvven kuuzi da ruahan kyyhköi muailman kerän taustal. Markan kupounas enzikerdua rodih kirjutus "Hyviä Uuttu Vuottu!". Tämän uvvenvuvven markan ominažuonnu oli se, ku enzikerdua Nevvostoliiton poštumarkas, kudai toziazies piästettih käyttöh vuvvennu 1962, oli kirjutettu vuozi 1963.

Talvikuul vuvvennu 1963 luajittih uvvenvuvven kolmen poštumarkan sarju, niilöis kaksi piendy kuvua(nominualanke 4 da 6 kopeikkua) luajittih Sergei Pomanskoin kuvan mugah (Kremlin tiähti noumeranke «1964» lumel katetun kuuzen taustal) da painettu syvän pečatin ruadotavas kohokuvienke.

Vuvvennu 1968 enzikerdua painettih erilline enzimäzen päivän kanvertu. Nevvostoliiton uvvenvuvven markois nävyttih nevvostolazen rahvahan tulokset da suavutukset.

Ven'an enzimäine poštumarku piästettih ilmah 2. talvikuudu vuvvennu 1992^[≡].

Talvikuul vuvvennu 2009 O. Lučnikovan kuvan mugah luajittu uvvenvuvven marku painettih ičetartujale mielubumuagale enzikerdua erinomazes lumitiähten muvvos. Erinomaine muodo (kaksi pyöryžiä čuppuu) on 1. talvikuudu vuvvennu 2010 ilmahpiässyös markas. Taidoilijan A. Gribkovan kuvas on Pakkasukko kirjoin da Ven'an flavun taustal, häi alaine käis pidäy hyvittelykanvertua.

• Nevvostoliiton da Ven'an uvvenvuvven markoin ezimerkit
• 

  Nevvostoliiton enzimäine uvvenvuvven marku, 1962, 4 kopeikkua^{[^]}
   (Nevvostoliiton poštukarkoin katalougu [Marka-vuitinomistai yhtistys] #2803; Sc #2681)

• 

  СССР, 1971, 10 kopeikkua
   (Nevvostoliiton poštukarkoin katalougu [Marka-vuitinomistai yhtistys] #4045; Sc #3890)

• 

  СССР, 1988, 5 kopeikkua
   (Nevvostoliiton poštukarkoin katalougu [Marka-vuitinomistai yhtistys] #6005; Sc #5718)

• 

  Ven'an enzimäine uvvenvuvven marku, 1992, 50 kopeikkua^{[^]}
   (Nevvostoliiton poštukarkoin katalougu [Marka-vuitinomistai yhtistys] #58; Sc #6107)

Kitailaine Uuzi Vuozi muailman poštumarkois

Kitailaine počin vuozi Japounien poštubloukas, 1994 (Sc #2443, 2444)

Aazien da Indien valdumeren mualois Uuttu Vuottu vietetäh kitailazen kalenduaran mugah — pakkaskuun lopus da tuhukuun allus. Poštumarkoi kitailazen Uvven Vuvven hyväkse piästetäh ilmah monis valdivolois, Japounies, Kitais, Taivanis, Gonkongas, Amierikan Yhtysvallois, Uvves Zelandies, Avstrualies, Kanuadas, Francies da toizis. Niilöi tavan mugah piästetäh ilmah pakkaskuul-tuhukuul.

Poštumarkois kitailazen Uvven Vuvven kunnivokse perindöllizesti on ulien vuvven simvouline elätti libo lindu 12-luguzes kierroksespäi: Rottu, Häkki, Tigru, Kodijänöi, Drakon, Mado, Hebo, Koza, Oblezjan, Kukki, Koiru da Počči (Meččypočči). Kuvat voijah olla indivudualizet da sarjallizet. Ezimerkikse, vuvves 1992 Amierikan Yhtysvallois piästettih ilmah kitailazele Uvvele Vuvvele omistettuloi markoi, kudamis oldih elättilöin värillizes bumuagas leikatut kuvat da kitailazet kirjutusmerkit, kudamis kirjutettih hyvän uvven vuvven toivomuksii. Moizii markoi joga vuottu piästettih ilmah täs muas, kuni ei ezitetty kaikkii kitailazen kuudamazen kierroksen elättilöi.

Vuvves 1950 Japounii enzimäine XX vuozisual rubei piästämäh ilmah kommemoratiivizii markoi kitailazen Uvven Vuvven mugah, sit sih ruadoh otettihes toizet muat:

• Suvi-Korei — vuvves 1959,
• Taivani — vuvves 1965,
• Vjetnaman demokruattine tazavaldu, Gonkong — vuvves 1966,
• Suvi-Vjentam — vuvves 1975,
• Kitai — vuvves 1980,
• Makao — vuvves 1984,
• Korein rahvahan demokruattine tazavaldu — vuvves 1988.

Vuozinnu 1990 — vuozien 2000 allus nämmii markoi ruvettih piästämäh ilmah toizis valdivolois:

• Filippinat — vuvves 1991,
• Amierikan Yhtysvallat — vuvves 1992,
• Butan — с 1993,
• Avstrualii, Gaijana, Gana, Irlandii, Kirgiizii — vuvves 1994,
• Kanuadu — vuvves 1997,
• Madagaskar — vuvves 1999,
• Gibraltar — vuvves 2001,
• Francii — vuvves 2005.

Enimih nämmih julgavoloih kuulutah enzimäzen päivän kanvertat, mustobloukat da toizet täh alah kuulujat mustomerkit.

Vuozien 2000 toizes puoliškos enämbi valdivuo rubei piästämäh ilmah kitailazele Uvvele Vuvvele omistettuloi markoi, ezimerkikse, Suvi-Afriekan tazavaldu, Singapur, Tailandu da Slovienii, da tämä tiemu rodih kuulužakse da sai tietyn spekul'atiivizen sävyn kanzoinvälizel tazol.

Uuzi Vuozi erähis toizis kalenduarois da mualois

Iruanas uvvenvuvven markoi piästetäh ilmah vuvves 1965 da niilöis on Iruanan kazviloi da elättilöi, ga Uuttu Vuottu sie pietäh iruanalazen päiväzen kalenduaran mugah 21.—22.kevätkuudu.

Musul'muanoin mualoin markois (Iruakku, Jegiptu, Sudan, Liivii da toizet) kirjutetah tulii Hidžran vuozi, kudai algavuu 1. muharramua — Hidžran kuudamazen kalenduaran enzimäine kuuп. Ezimerkikse, vuvvennu 1975 aruabielazis mualois poštumarkois oli kirjutettu vuozi 1395.

Kubal 1. pakkaskuudu ei ole vaiku Uuzi Vuozi, ga Kuban vallankumovuksen voitonpäivy, se nägyy Kuban poštumarkoisgi.

Efioupies Uvven Vuvven pruazniekku, kudamua pietäh 11.—12. syvyskuudu, vuvves 1974 sežo piädyy rahvahallis-demokruattizen vallankumovuksen päiväh, mi nägyy tämän muan uvvenvuvven markois.

On mielenkiinittäi Sen-Pjeran da Mikelonan uvvenvuvven lendopoštan markan histouriiŠablonu:Yt, se piästettih ilmah vuvvennu 1961 nämmien suarien vuvvennu 1941 Välly Francii -liikkeheh liityndän 20-vuozipäiväkse, se liikeh perustettih fašizman vastustamizekse. Tämä histourielline tapahtumu piädyi uvvenvuvven pruazniekkoih, se on ozutettu markan kirjutukses. Ližäkse markas on Surcouf -vienalazen venehen kuva francielazen vimpelanke Pohjazen Atlantiekan kartan taustal.

Huomavukset

Kirjalližus

• «Марки новогодние» // Большой филателистический словарь / Н. И. Владинец, Л. И. Ильичёв, И. Я. Левитас … [и др.]; под общ. ред. Н. И. Владинца и В. А. Якобса. — М. : Радио и связь, 1988. — С. 179. — 40 000 экз. — ISBN 5-256-00175-2.
• Календарь филателиста на 1978 год. — М.: Связь, 1977. — С. 110.
• Новый год в марках Arhiivukoupii 8 heinykuudu 2008 Wayback Machine // Интеррос. — 2007. — № 5. (Kačondan päivymiäry: 24 kylmykuudu 2008)
• Новогодние марки // Филателистический словарь / Сост. О. Я. Басин. — М.: Связь, 1968. — С. ?. — 164 с.
• Scott 2007. Standard Postage Stamp Catalogue. — New York, NY, USA: Scott, 2006. (angl.)

Linkat

• «Новогодняя тема в филателии, или „К нам едет Дед Мороз“» Arhiivukoupii 3 talvikuudu 2007 Wayback Machine — статья Андрея Гужновского на сайте Arhiivukoupii 18 kylmykuudu 2007 Wayback Machine Союза филателистов России  (Kačondan päivymiäry: 24 kylmykuudu 2008)
• Заметки (недоступная ссылка) о новогодних марках различных стран мира на сайте «Stamplover» (Kačondan päivymiäry: 24 kylmykuudu 2008)
• Сайт, посвящённый выпускам Японии в честь Нового и китайского Нового года (начиная с 1950 года), включая их изображения (jap.) (Kačondan päivymiäry: 24 kylmykuudu 2008)
• Сясин Ю. А. Японские новогодние открытки «ненгадзё»  (неопр.). Клуб при Японском центре: Рубрика: Хобби. Владивосток: Японский центр во Владивостоке (11. tuhukuudu 2007). Kačondan päivymiäry: 13. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu 13. oraskuudu 2016
• Сясин Ю. А. Часть 2. Калейдоскоп открыток «ненгадзё»  (неопр.). Клуб при Японском центре: Рубрика: Хобби. Владивосток: Японский центр во Владивостоке (11. oraskuudu 2007). Kačondan päivymiäry: 13. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu 27. heinykuudu 2012
• Сясин Ю. А. Японские новогодние открытки. Окончание  (неопр.). Клуб при Японском центре: Рубрика: Хобби. Владивосток: Японский центр во Владивостоке (17. talvikuudu 2007). Kačondan päivymiäry: 13. oraskuudu 2016. Arhiviiruittu 13. oraskuudu 2016
• New Year (англ.). PostBeeld (Нидерланды). — Сайт с каталогом марок мира на тему «Новый Год». Kačondan päivymiäry: 17. tuhukuudu 2009. (недоступная ссылка)