Pakkasukko

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi

Ližiä tieduo

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi

Materjualoih

Pakkasukko
Mifolougii	päivännouzun slavjuanoin linnan folklouru
Nimen alguperä	viluu simvoliziiruiččii talvipiähengi
Nimi toizil kielil	ukr. Дід Мороз belor. Дзед Мароз pol. Dziadek Mróz čeeh. Děda Mráz sloven. Dedek Mraz serb. Дедо Мраз bolg. Дядо Мраз
Sugupuoli	мужской
Lapset	Lumineičoi
Samanmoizet personuažat	vunukku Lumineičoi, perii Uvven Vuvven brihačču
Samanmoizet ellendykset	uvvenvuvven kuuzi, lahjat
Связанные события	Uuzi Vuozi
Atribuutat	keppi, turki, alazet, kuatančat, pardu, huavo
Toizis kul'tuurois	см. Santa-Klaus da tämänmoizet piähenget
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Pakkasukko on suarnalline piähengi ven'alazes Uvven Vuvven pruazniekas, Rastavan lahjoin andajan ven'alaine vastineh.

Prototiipoinnu ollah ven. Мороз — sluavilazen suarnufolklouran da kalenduarutavoin piähengi, da Päivänlasku-Jevroupan Rastavan piähenget (Santa-Klaus da toizet), kudamien pohjannu on pyhän Čuvvonluadijan Miikulan kuva. Tundietah (kui ven. Мороз Иванович) vuvves 1840 algajen, ga Uvven Vuvven Pakkasukon kuva uvvenvuvven, a ei Rastavan vältämättömänny piähengenny tapahtui nevvostoaigah da kuuluu vuozien 1930 loppuh, konzu monivuodizen kiellon jälles uvvessah sai pidiä uvvenvuvven illaččuloi.

Pakkasukkuo kuvatah vahnannu miehenny värillizis turkilois (taivahankarvazis, sinizis, ruskielois libo valgielois), pitkän parranke da kepinke käis, jallas kuatančat. Ajelou se heboloin troikas. Puaksuh tulou yhtes Lumineiččoinke, nevvostoaigah Uvven Vuvven brihačunkegi, kudai on tulien libo tulluon vuvven simvolannu. Toiči Pakkasukonke yhtes tullah meččyelätit.

Sluavilaine foklouru da tavat

"Pakkasukko", V. M. Vasnecov, 1885

Vuozisavoinnu XVIII—XIX piähengie, kui Pakkasukko libo mitah toine pakkazes da vilus vastuaju haldii, ven'alazien muanruadajien keskes ei tietty. Versii, ku se on paganallines jumal, rodih myöhembä .

Pakkazen — ven. Мороза:n pesounifikacii luonnon voimannu huomatah päivännouzun sluavilazis tavois kui pakkazen kučču pruazniekkuverole (kutjan, kiiselin, lettuloin syöndäle), kudai kuuluu synnynmuanaijan libo äijänpäivän kompleksah. Uskottih, ku pidäy vältämättäh syöttiä Pakkastu ritualoih kuulujil syömizil, ku ei kylmiäs vil'l'ukylvölöi da kazvoksii. Synnynmuanaigah kučuttih pruazniekkugostitukseh died'oit — kuolluot ezi-ižät, kudamat vastattih perehen hyvinvoindas. Tälle ezi-ižäle kehoitettih mustajazien syömizii da toiči kunnivoijen kiännyttih hänen puoleh — ven. пан Мороз libo ven. Мороз Васильевич. Hänel jätettih syömisty, a vastah toivottih suaja hyvän sualehen.

Ebäsuorah Pakkaine on ezil kaikis sluavilazis perindölöis, enimyölleh sananpolvilois da sanapiälöis. Päivännouzun sluavilaine Pakkaine on bohatteri, seppy, kudai tagou vetty "raudahizil" pakkazil (kalinniekoil, rahvahan etimolougien mugah on kiini verbis ven. «калить»). Lähimäzet kuvuamizet ollah čeehielazis da serbii-horvatien frazeologizmois da tavois, kudamat ollah kiini sepis. Smietitäh, ku suarnalline Pakkaine (ven. Трескун, ven. Студенец), ven'alazes suarnas astui Päiväzen da Tuulenke da vastah puuttunuttu miesty kylmättiä pöllättäi, voijah verrata Pakkazeh, kudai eläy jiämökkizes da suarnallizennu abuniekannu lahjoittau lahjoi hänellyö tulluole. A. N. Afanasjevan vuvvennu 1856 jullattuloin suarnoin joukos on ven. Морозко — talven kuva: talvihengi, kudai andau ruattavakse jygiettävii ruadoloi kahtele neidizele, kudamienke vastavui talvimečäs.

Pakkaine, kudai on korgei kazvol (libo ylen pieni kazvol) vahnu mies pitkän parranke, tulou pohjas-puolespäi da juoksendelou peldoloi myöte da oman kepin tuikutandal luadiu kovii pakkazii (alguudah myöte sit mainitah Afanasjevan ruadolois, a sit toizis sluavilazen mifolougien tutkimuksis), ei sua entnogruafien da foklouran myöhäzis tutkimuksis tovestehii.

Pakkasukon kuvan kehityndy

Ennevallankumovuksen aigaine Rastavan poštukartočku Pyhän Miikulanke

Omas tutkimukses S. B. Adonjeva ozuttauуказывает, ku Pakkasukon kanounien obrazu Lumineiččoinke uvvenvuvven pruazniekan vältämättömänny piähengenny kehityi nevvostoaigah da kuuluu vuozien 1930 loppuh, konzu monivuodehizen kiellon jlles uvvessah sai pidiä uvvenvuvven illaččuloi. J. V. Dušečkina täh mieleh suostujes vihjuau Pakkasukon kuvan roindas muinazembih lähtehih. Häi tarkembah sellittäy tädä kyzynysty erillizes kniigas.

Kirjalližuoh Pakkasukko tuli A. N. Afanasjevan kirjutettuloin suarnoin (1856) julguandua enne.V. F. Odojevskoin kogomukseh ven. «Сказки дедушки Иринея» (1840) otettih suarnu ven. «Мороз Иванович», kus enzikerdua annettih folklouru- da ritualu-Pakkazen kuvan literatuurusellittely . Odojevskoin kehitetty kuva vie tävvelleh ei vastua tuttuu uvvenvuvven piähengie. Suarnu ei liity nigo Rastavah, nigo Uudeh Vuodeh, kalenduaran mugah sie on kevät. Moroz Ivanovič sendäh eläy jiämuas, kudamah suau tulla kaivon kauti. Da ei Moroz Ivanovič tule lapsien luo, a lapseet tullah hänen luo. Nimittumii lahjoi tietyksen päiväkse häi ei lahjoita, hos voigi hyvin kiittiä hyväs ruavos. Ga J. V. Dušečkina kirjuttau:

… neče kuva on jo tuttu: "hyvätahtoine Moroz Ivanovič" — "harmaipiä" vahnu mies, kudai rubieu ku "piädy pudaittamah, ga tukis udžvetty kirbuou"; eläy häi jiätalois, a maguau lumiperinäl. Häi hyväs ruavos lahjoittau käziruavonmaltajale "kobran hobjudengua", ga laškuagi ei kylmätä (kui Morozko staruuhan tytärdy suarnas), vai opastau, andau hobjan sijah jiäpuikon… Odojevskoin opastuksellizes suarnas ritualu-Pakkaine da suarnalline Morozko muututtih hyväntahtojah, ga oigienmugazen kazvattajah da nevvojah.

Pakkazen ven'alaine rahvahan kuva sai runollizen käzittelyn N. A. Nekrasovan runoelmas ven. «Мороз Красный Нос» (1863). Muanruadajan naizel Darjal kuoli ukko. Konzu tulou talvi, ku suas pellastua omii lapsii, Darja lähtöy meččäh halgoloih da kylmändiä kuolou. Hänen kuolendua kuvatah vastavuksennu vojevodu Pakkazenke, kudaman kuva otettih Morozko-suarnaspäi. nekrasovan Pakkaine sežo kävelöy puuloi myöte da koittelou piähengie kyzyjes: ven. «Тепло ли тебе, молодица?»

Hätken aigua Moroz Ivanovič da kuuzahaine ei oldu kiini Uvves Vuvves. Niilöin yhtiständy tapahtui XIX vuozisuan toizel puoliškol, konzu Ven'an linnalazes ymbäristös opitah enzikerdua luadie omaperästy "Rastavan died'oidu", kudai lahjoittas ven'alazile lapsile lahjoi, kui pyhä Miikul heijän päivänlaskun samanigäzil lapsil. Aleksandru II:n aigah mainitah vahnua Ruprehtua (kudamal silmynägeviä on nemsan alguperä, 1861), pyhä Miikul libo Miikul-died'oi (1870) ollah yksinäzet ponnistukset, kudamat ei juurruttu. Ga tuliel aigua rahvahan pyhän Miikulan kuvuamizet vaikutettih Pakkasukon kuvah vaikutannuh. Vuvvennu 1886 enzikerdua suau nähtä ven. «Морозко». Vuozinnu 1880 lujah juurdumah rubieu Pakkasukon kuva, kudai lahjoittau lapsiel lahjoi; nenga S. N. Durilin omis vuozinnu 1924—1932 kirjutettulois mustelulois kirjuttau: "Pakkasukko tuou kuuzen". XX vuozisuan lopukse jo kehityi Pakkasukon tuttu kuva. Silloigi Valerija Karrikan kuvitettulois kiännöksis suarnu Morozkos rodieu tuttu anglienkielizilegi lugijoile. Kiänetynny Morozkon nimi on Pakkaskuningas (ven. «Король Мороз», angl. King Frost). Vuvvennu 1914 Sergei Jesenin Orboi-runos (ven. «Сиротка») kuvuau Pakkasukkuo orboitytöle helmie lahjoittajannu. Vuozinnu 1910 Pakkasukko rubei "elävänny" tulemah uvvenvuvven illaččuloih. На дореволюционных праздничных открытках появляются изображения Деда Мороза.

Vuozien 1920 lopus — vuozien 1930 allus Nevvostoliitto omas uskondonvastazes poliitiekas oppi hävittiä Rastavan da Uvven Vuvven piendän. Nevvostolaine propagandu nagroi da "ilmendi" ennevallankumovuksellizii perindölöi. Tämän hantuzis levii idei, ku Pakkasukko on pagannallizen mennyön aijan jiännöksenny, paganallizennu jumalannu, pahannugi. Lujoitettih, ku se on "kuuzen hengenny", kudamale muinazet slavjuanat tuodih verhoi da riputettih niilöi puuloin oksile. Sen mustokse rouno ku pruazniekkukuustu čomendetah Pakkasukon figuural.

Nevvostoaigah Pakkasukko tuli uvvessah 1936 vuottu vaste. Se tapahtui sen jälles, kui 28. talvikuudu vuvvennu 1935 Nevvostoliiton Keskustoimehpaniikomitietan Prezidiumah kuului P. P. Postišev julgai ven. «Правда»-lehtes kirjutuksen, kus kehoitti pidiä lapsih nähte Uvven Vuvven pruazniekan uvvenvuvven kuuzahazenke (ga Postišev ei huavannuh kuččuo Pakkasukkuo), sen jälles kogo muas ruvetah luadimah uvvenvuvven pidoloi uudeh luaduh ellendetyn vahnan "Rastavan" atribuutiekanke. Virralline Pakkasukon uvvessah tulendu tapahtui hedi. Nevvostoliiton enzimäzes Har'kovan pionieroin dvorčas (avattu vuvvennu 1935) 30. talvikuudu vuvvennu 1935 piettih enzimäine "reabilitacien" jälles virralline uvvenvuvven illačču. А pakkaskuul vuvvennu 1937 Pakkasukko Lumeiččoinke tervehtittih pruazniekkurahvastu Moskovan Nevvostoloin talois.

Pakkasukon kuvan kehitändäh oli vaikutannuh nevvostolaine kinonluajinduala.

• 

  Uskondonvastaine nevvostolaine propagandu, 1928

• 

  Pakkasukko kandau uvvenvuvven lahjoi vihollizele -poštukartočku, taidoilii S. Bojim, 1941

• 

  nevvostolaine Pakkasukon bobaine, 1960-vuvvet.

Nevvostoaigah Pakkasukonke yhtes paiči Lumineiččoidu da elättilöi oligi Uvven Vuvven brihaččuine ruskielois turkilois da šuapkois (puaksuh erähäh täh sobah merkittih tulii/tulluh vuozi). Brihačču oli Pakkasukon perijänny, uvven vuvven simvolu, a iče Pakkasukko oli lähtijän/lähtenyön vuvven simvolannu. Puaksuh brihaččuu kuvattih vuozien 1950 lopun — 1980 vuozien puolivälin poštukartočkois. Erähäs piirdofil'mas händy kuvattih Pakkasukon vunukannu da häi lendeli lendokonehel. Aijan aloh sit ruvettih unohtamah da täl aigua se on kogonah unohtuksis.

Pakkasukko da pravosluavii

Ven'an pravosluavzien kirikön mieli Pakkasukkoh nähte vie XX vuozisuan allus oli eritabaine.

Sih n6hte pagizi vuvvennu 2000 oman Voulogdah käyndän aigah mitropoliittu Sergeii (Fomin): "… Pakkasukko on hyväntahtoine, lapsusaijas kaikile tuttu personuažu. Pidäy mustua sit, pid'y maltua eroittua hyväntahtozii da pahatabazii personuažoi. Minun mieles, Pakkasukko on meijän hengellizen siviilikul'tuuran kehitys".

Nygözes Ven'as

Pakkasukon taloi Velikii Ust'ugas

Ven'al on olemas mondu iččenästy projektua Pakkasukkoh nähte. Pakkasukon enzimäine roindumua Arhangeli rodih Kogo nevvostoliiton leninan nuorižoliiton alovehen komitietan alguhpanos, sen kannatettih 1980 vuozien lopus Arhangelin merikauppuportan, Sevmašzavodan da toizien suurien laitoksien johtajat. Vuvven 1991 allus perustettih ven. ЗАО «Дом Деда Мороза» da ven. ТОО «Почта Деда Мороза», pandih kirjale tarvittavii tavarmerkilöi. Vuvvennu 1995 Lapin rauhoitetun alovehen johtokundu Kuolan niemimual pani rattahile projektan ven. «Сказочная Лапландия — Владения Деда Мороза», kudaman mugah Pakkasukon rezidencii oli Čunozerskois muatilas. Moskovan endizen pi'miehen Jurii Lužkovan alguhpanos Voulogdan alovehel vuvves 1998 algajen ruadau Velikii Ust'ug — Pakkasukon roindumua -matkailuprojektu. T6m6n projektan hantuzis vuvves 2005 algajen pietäh "virrallistu" Pakkasukon roindupäiviä: 18. kylmykuudu. Эта дата была выбрана как день, близко к которому в Великом Устюге по статистике ударяют первые сильные морозы.

Monien Kogo Ven'an Pakkasukkoloin, niilöin joukos Lapin da Velikii Ust'ugan Pakkasukon, olendua piätettih sellittiä nenga: sendäh ku Pakkasukko on tiedoiniekku, häi voi yhtelaigua eliä Lapis da velikii Ust'ugas. Ku kirjazis Pakkasukole ei ole merkitty Lapin rauhoitettu aloveh, sit niilöi suatetah Velikii Ust'ugah.

Piäkirjutus: Kirjaine Pakkasukole

25. talvikuudu vuvvennu 1999 Velikii Ust'ugas piettih virralline Pakkasukon taloin avuamine. Linnah kävväh junat Moskovas, Piiteris, Voulogdaspäi da Ven'an toizis linnoispäi. Voulogdan alovehen endizen gubernuattoran V. V. Pozgal'ovan sanoin mugah kolmen enzimäzen vuvven aigah (vuvves 1999 vuodessah 2002) Velikii Ust'ugah tulluzien matkailijoin lugu kazvoi 2 tuhandes 32 tuhandessah. Projektan todevuttamispäivis algajen Pakkasukole työttih enämbi miljonua kirjastu eri mauloin lapsis eri mualoispäi, a tavaroinkierdo linnas kazvoi 15 kerdah da väheni ruavottomus.

Piäkirjutus: Pakkasukon muatila (Velikii Ust'ug)

Pakkasukon Moskovan muatila luajittih alovehienvälizen Velikii Ust'ug — Pakkasukon roindumua -projektan hantuzis. Vuvvennu 2004 Moskovan piämies Jurii Lužkov da linnan Luodehokrugan prefektu V. B. Zotov piätti luadie Pakkasukon poštan, kudai virrallizesti avattih vuvven peräs. Vuvvennu 2006 muatilas avattih nelli uuttu objektua: Lumineiččoin dvorču, Luomisruavon dvorču, luistelikko, suarnoin troppu. 5. elokuudu vuvvennu 2008 Moskovan halličuksen käskys Moskovan Pakkasukon muatilale annettih valdivollizen b'udžiettulaitoksen stuatussu. Muatilan perustajinnu ollah Moskovan linnan yhtesikunnallziien yhtevyksien komitiettu. Muatila ruadau ymbäri vuvven, tavan mugah aktiivizembah kylmykuun 18. päiväs - Pakkasukon roindupäiväs pakkaskuun puolivälissäh. Vuvven aigah muatilas pietäh pruazniekkukonsertoi, kižaohjelmii, muasteripajoi, ekskursieloi Poštan da talvitiedoiniekkoin dvorčii myöte, eriluaduzii pidoloi yhteiskunnallizien yhtistyksienke. Joga vuottu muatilah tulou enämbi 20 tuhattu kirjastu.

Vuvven 2011 talvikuun lopus rodih oma suarnalline rezidencii Murmanskas. lapin Pakkasukon taloi nostettih ven. Огни Мурманска-puuston alovehel.

"Kogokanzallizien" Pakkasukkoloin rezidencieloinke Arhangelis, Velikii Ust'ugas da Čunozeros ližäkse Ven'an Federacien alovehil on heijän toizien kanzoin "kolliegoi". Karjalan tazavallas Anuksenlinnas voibi kävvä Pakkazelluo. Häi eruou tavallizis Pakkasukkolois. Häi on keski-igäine, parrattah, linnas hänel on oma rezidencii.

Rekordat

Vuvvennu 2023 Penzan alovehen Kuzneckan linnan eläi, neroniekku Julija Gluhova luadi vuatas suuren Pakkasukon, sen korgevus oli 121,5 santimetrua. Julija Gluhova sellitti Глухова пояснила:

Figuuran sydämes on puuhine rungo, sendäh ku bobaine on suuri (pienih niskoi sidä luajitah provoloukas). Sydämes on vuattua. Mualain akriilumualoil, piälepäi ripoitin kiildeainehtu, ku läpettäs kui vahnat bobazet vuatas. Luadimizeh meni läs 17 päiviä kuivandua luguh ottamattah. Senke yhtes meni kuu

Se puutui Ven'an rekordoin kniigah.

Nevvostoliiton da Ven'an kinonluajindas

Fil'mat

• ven. «Морозко» (1965) — Morozkon roulii ezittäy Aleksandr Hvil'a;
• ven. «Снегурочка» (1968) — P'otr Nikašin;
• ven. «Зигзаг удачи» (1968) — roulis Jevgenii Leonov;
• ven. «Новогодние приключения Маши и Вити» (1975) — Pakkasukon roulis on Igor' Jefimov;
• ven. «Чародеи» (1982) — roulis Valerii Zolotuhin;
• ven. «Снегурочку вызывали?» (1985) — roulis Vladimir Men'šov;
• ven. «Ирония судьбы. Продолжение» (2007) — Mihail Jefremov;
• ven. «Срочно требуется Дед Мороз» (2007) — Leonid Nevedomskii;
• ven. «Дедушка в подарок» (2008) — Aleksandr Mihailov;
• ven. «Страна ОЗ» (2015) — Julija Nezlučenko;
• ven. «Дед Мороз. Битва магов» (2016) — F'odor Bondarčuk.

Piirdofil'mat

• ven. «Новогодняя ночь» (1948)
• ven. «Когда зажигаются ёлки» (1950)
• ven. «Снеговик-почтовик» (1955)
• ven. «Новогоднее путешествие» (1959)
• ven. «Дед Мороз и лето» (1969)
• ven. «В лесу родилась ёлочка» (1972)
• ven. «Ну, погоди!» uvvenvuvven seerii (1974)
• ven. «Дед Мороз и серый волк» (1978)
• ven. «Новогодняя песенка Деда Мороза» (1983)
• ven. «Маша и Медведь» (мультсериал, с 2009) — в серии «Раз, два, три! Ёлочка, гори!»
• ven. «Белка и Стрелка. Озорная семейка» (мультсериал, 2012) — 1 сезон 3 выпуск 6 серия «Настоящий Дед Мороз» (изображён Дед Мороз у собак)
• ven. «Смешарики» — в серии «Операция „Дед Мороз“».
• ven. «Три богатыря и принцесса Египта» (2017)

Kačo ližäkse: Kategourii:Nevvostoliiton uvvenvuvven piirdofil'mat

Kačo ližäkse

• Lumineičoi
• Santa-Klaus
• Pakkaine
• Talviukko

Huomavukset

Kirjalližus

• Мороз / В. В. Иванов, В. H. Топоров // Мифы народов мира : Энцикл. в 2 т. / гл. ред. С. А. Токарев. — 2-е изд. — М. : Советская энциклопедия, 1988. — Т. 2 : К—Я. — С. 176.
• Мороз / Л. Н. Виноградова // Славянские древности: Этнолингвистический словарь : в 5 т. / под общ. ред. Н. И. Толстого; Институт славяноведения РАН. — М. : Межд. отношения, 2004. — Т. 3: К (Круг) — П (Перепёлка). — С. 302—303. — ISBN 5-7133-1207-0.
• Адоньева С. Б. История современной новогодней традиции // Мифология и повседневность : сборник. — СПб.: ИРЛИ РАН, 1999. — Вып. 2. — С. 372.
• Божерянов, И. Н. Как праздновал и празднует народ русский Рождество Христово, Новый год, Крещение и Масленицу: исторический очерк И. Н. Божерянова. — Санкт-Петербург : издание М. Ледерле и К°, 1894 (обл. 1895).
• Георгий Бородин. Образ Деда Мороза в российской анимации  (неопр.). animator.ru (окт. 2001 - окт. 2007). Kačondan päivymiäry: 5. pakkaskuudu 2016. Arhiviiruittu 23. syvyskuudu 2015
• Душечкина Е. В. Дед Мороз и Снегурочка // Отечественные записки : журнал. — М., 2003. — № 1.
• Душечкина Е. В. Дед Мороз: этапы большого пути (К 160-летию литературного образа) // «Новое литературное обозрение» 2001, №47 : журнал. — М.: НЛО, 2001. — ISSN 0869-6365.
• Душечкина Е. В. История Деда Мороза в России // Русская ёлка. История, мифология, литература. — СПб.: Норинт, 2002. — ISBN 5771101265.
• Душечкина Е. В. Три века русской ёлки // Наука и жизнь : журнал. — 2008. — № 1.

Linkat

• Архипова Александра. 12 вопросов о Деде Морозе  (неопр.). Arzamas (arzamas.academy) (2021). Kačondan päivymiäry: 2. pakkaskuudu 2022. Arhiviiruittu 2. pakkaskuudu 2022