Väinämöine

On otettu Рувики-späi
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1896). Väinämöine puolustau Sampo-melliččiä Louhelpäi.

Väinämöine on Kalevalan piähahengilöi, da suomelazen da karjalazen kanzanrunohuon da mifolougien tärgevimii piähengilöi. Väinämöine on runonpajattai da suuri tiedäi, kuduas on vie jumalallizii piirdehii. Hänes "Kalevalas" puaksuh sanotah:

Vaka vanha Väinämöine,
tietäjä iänikuinen.

Väinämöine on monen tarinan hahmonnu, puaksuh piäozanottai. Merkittävii kerdomuksii (tarinoi) ollah:

Väinämözen da muailman roindu,

Väinämöine da Sampo,

Väinämözen pajatandu da soitto,

Tiijosto:Väinämöisen soitto1.jpg
R. W. Ekman: Väinämöisen soitto (1866)

Venehen luajindu.

Kalevalan Väinämöine

Kalevalas Väinämöine on Ilmattaren, ilman immen da meren poigu. Hän viettäy meres kellujan muaman kohtus kolmekymmen vuottu da algau jo syndyjes avvuttua muailman luajindas. "Kalevalan" tarinois Väinämöine oppiu ottua mučoikse Ainon, Joukahazen sizären, ga Aino tappau oman ičen upottuu.

Suhdeh toizih miifoih

Tiijosto:Orfeu-atenas.jpg
Orfeus soittau liiral elättilöin keskes.

Väinämözes on huomattavu samankaldažuttu griekkalazen mifolougien suuren runoilijan da soittajan Orfeinke.

Kačo vie

Lähtehet