Luadogu

Luadogu
Pituus	219 km
Valuma-alueen pinta-ala	276 500 nellikkökilometri
Valuma-alueen valtiot	Ven'a и Suomi
Tulouoma	Sviri[d], Olhavanjoki[d], Vuoksi[d], Säsjoki[d], Uuksunjogi, Jänisjoki, Tohmajogi, Vuoleenjoki[d], Hiitolanjoki[d], Taipaleenjoki[d], Videlenjogi, Voronežka[d], Iijoki[d], Koponinjoki[d], Koirinjoki[d], Lavajoki[d], Murjajoki[d], Pižinjogi, Anuksenjogi, Soskuanjoki[d], Sumerianjoki[d], Syskyänjoki[d], Pärnänjoki[d], Tulemajogi, Tuulosjogi, Enäjogi (laskehes Luadogah), Ristioya[d], Savainjoki[d] и Seltikanjoki[d]
Valuma-alue	Nevan vesistö[d]
SEO_description	Ладожское озеро — географическое положение и размеры озера, наибольшая глубина, площадь бассейна, объём и береговая линия — РУВИКИ
Viipymä	12,3 vuozi
Syvyys	230 metri
Haldivollispaikalline miäry	Leningruadan aloveh[d] и Karjalan tazavaldu
Valdivo	Ven'a
Leveys	138 km
Pinduala	17 700 nellikkökilometri
Tilavuus	838 kuutiokilometri
Korkeus merenpinnasta	4,84 metri
Laskujoki	Neva[d]
Tiijosto:La2-demis-ladoga.png
SEO_title	Ладожское озеро — глубина, площадь, место расположения озера — РУВИКИ и Ладожское озеро — глубина, площадь, место расположения озера
<div class="ts-ПозКарта-метка" style=" left:%; top:%"> Luadogu
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Luadogu

Luadogu

Luadogu, Karjalan tazavaldu

Luadogu (magienvien Leningruadan alovehel da Karjalankannas eroittau järven Suomenlahtes.

Muantiedo

Luadogan vezipinduala on 17700 neliökilometrii, piduhus 219 km da keskimiäräine levevys 100 da suurin levevys 130 km. Sen keskisyvys on 52 m. Syvin kohtu (225 metrii) on Riekkalansuari, Tulolansuari, Nevajoven kauti Suomenlahteh.

Luadogah laskijua suurii järvivezistölöi ollah luodehes Suomen puolelpäi Luadogah laskii Vuoksen vezistö da Ven'an koillizes Syvärin vezistö. Suvelpäi Ven'an puoles Luadogah laskou Olhavanjoven vezistö. Pienembii Suomen puolelpäi Luadogah virduajii vezistölöi ollah Hiitolanjoven, Kiteenjoven–Naasianjogi, Lavajogi, Murjajogi, Seltikanjogi, Säsjogi da Vuolehenjogi.

Geologine histourii

Luadogan nygöine lasku-uomu Neva-jogi muvvostui läs 3300 vuottu tagaperin (1350 eaa.). Enne sidä Luadogan viet laskiettih Suomenlahteh Karjalankannaksen poikki Heinjoven alovehel, ga muannouzemine, kudai Luadogan pohjasozis tapahtui teriämbäh migu suvipuolel, laski vähitelleh Luadogan pindua pohjazes da nosti sidä suves. Pinnannouzuh vaikutti vie Vuoksen uoman puhkemine Saimaah uvvekse laskureitikse lähäl Luadogan vahnan lasku-uoman suudu Karjalankannaksel läs 5700 vuottu tagaperin (3700-3800 eaa.), mi ližäi Luadogah virduajien vezilöin miäriä läs nelländeksel..

Luondo

Luadogas eläy enämbi 40 kalalajii da uhanalaine luadogann'orpu.

Histourii

Luadoganlinnu. 1100-luvul linnoitukses ymbäri rakendettih kivihizet muurit da kuuzi kirikkyö.

Viikingoin aigua 700-1100-luvul Luadogal oli suuri rouli Ruočin da muinas-Ven'an valdivoloin kehitykses. Sih aigah Luadogan randu oli enämbäl suvehpäi, migu nygöi. Sveanmuan Birkaspäi tulluot varjagit perustettih vuonnu Olhavanjoven lähistöle Ven'an kaikis vahnemban linnan Luadoganlinnan. Varjagit kučuttih linnua Aldeigjuborg libo Aldeigjun linnakse.

Luadoganlinnan sijaičendu oli strategizesti ylen tärgei, sendäh gu sit on voinnuh vardoija viikingoin päivännouzureittii, kuduan kauti kauppualukset da saldattujoukot matkattih Konstantinopolih da Volgale.

keskiaijal Luadogan Valamoin suareh. Vie Konevičan suarel on ortodoksine manasteri.

Rannikkolinnat

Pähkinälinnan linnoitus