Vieristy

On otettu Рувики-späi
Tarkastettu kirjutus
Vieristy
«Vieristy» (obrazu, XVI vuozisada)
«Vieristy» (obrazu, XVI vuozisada)
Tiippu Hristossah uskon pruazniekku
Virrallizesti kir.-sluav. Кр҃ще́нїе гдⷭ҇а бг҃а и҆ сп҃са на́шегѡ і҆и҃са хрⷭ҇та̀
Pandih alguh Iisussu Hristosan ristindän mustokse Jordanjoves, ristii Iivan Ristii
Pietäh enimis Hristossah uskon kirikkölöis
Päivymiäry pravosluavies — 6. pakkaskuudu (19. pakkaskuudu) julianskoin kalenduaran mugah[1] libo 6. pakkaskuudu uvven julianskoin kalenduaran mugah[2]; Riimukatoulizes kirikös — pyhänpiän jälles 6. pakkaskuudu; muinas-päivännouzukirikkölöis — 6. pakkaskuudu
Piendy sluužban piendy
Perindöt vien svätindy
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Vieristy (kir.-sluav. Кр҃ще́нїе гдⷭ҇а бг҃а и҆ сп҃са на́шегѡ і҆и҃са хрⷭ҇та̀) on eräs kahtestostu Hristossah uskon pruazniekas, kudamua pravosluavine kirikkö pidäy 19. pakkaskuudu. Ei ole čislas liikkui pruazniekku, toizin sanoin sidä pietäh samannu piän, sen piendypäivy ei joga vuottu muutu. Pruazniekkua pietäh Iisussu Hristosan Jordanjoves ristindän kunnivokse.

Se on tärgevimii pruazniekkoi Hristossah uskon histouries. Vieristiä vaste loppehes Synnynmuanaigu — yksitostu pruazniekkupäiviä jälles Hristosan roindua. Jevangelien mugah sinäpiän Iisussu Hristossu kylbihes Jordanjoves, kus Pyhä Hengi heityi hänen piäle kyyhköinny[3]. Vieristiä vaste on yksipäiväine pyhä, kudamua sanotah Vieristänsynnynpäiväkse.

Histourii

Apostolat Luka, Mark da Matfei kirjutettih Spuasan ristindäs. Jevangelien mugah jälles pitkii matkustelemizii hiekkumuas sanankandai Iivan Ristii, kudai ennusti Iisussu Hristosan jiävindiä, lähti Viflijemah Jordanjovelluo, kudaman vezii piettih pyhinny da kudamas jevreit tavan mugah käydih uskondopezole. Sanankandai Iivan rubei sanelemah rahvahale riähkien tunnustamizes tulien Messien jiävindän ies, kučui rahvastu ristimähes riähkien jättämizekse da rubei ristimäh heidy Jordanjoves. Iivan pani alguh ristindyperindön Iudeis[4].

Konzu Iisussu Hristosale rodih 30 vuottu, häi tuli Jordanjovelluo da kyzyi Iivanua ristimäh händy[5][6][7].

Andrea Verrokkjo, "Ristindy", 1472—1475 vuozien mail, Uffici

Jevangelies sanotah, ku sanankandai nägi Messien Jordanjoven rannal da kumardihes Hänele. Konzu Iisussu Hristossu kyzyi Iivan Ristijiä ristindäs, häi enzimäi kieldävyi, sanoi, ku ei voi ristie Tovellistu Jumalua. Häi sanoi: "Sinägo tulet minulluo ristittäväkse? Sinulhäi pidäy ristie minuu!" Ga Iisussu oli vuadijannu, hos ei ni tarvinnuh ristindiä, ku oli riähkätöi. Häi sellitti, ku ei tulluh Zakonua rikkomah, a tuli sen täyttämizekse, kui pidäygi "täyttiä meil joga oigei tahto"[4][6].

Uskotah, ku silloi oli enzimäine Pyhän Sroičan jiävindy rahvahale: Ižä Jumal — iäni, kudai kuului taivahaspäi, Poigu Jumal — Iisussu Hristossu, kudai sai ristindän sanankandai Iivanas, da Pyhä Hengi, kudai heityi kyyhköinny Hristosan ristindän aigah[4][6].

Silloi kuuluttih Ižä Jumalan sanat: "Sinä olet Minun armas Poigu, Sinuh Minä olen mieldynyh" (Mf. 3:17), net tovestettih, ku Iisussu Hristossu on Jumalan poigu[8][6].

Pruazniekan kuvailu

Vieristy on eräs suurimii kirikköpruazniekkoi, kudai liittyy Iisussu Hristosan da Jumaldoman muallizen eloksen tapahtumih. Se ei ole čislas liikkui pruazniekku, sidä joga vuottu pietäh samannu piän[4].

Jevangelien mugah se on Iisussu Hristosan ristindypäivy, sinäpiän häi ristihes Jordanjoves[5]. Vieristän pruazniekal on nelli päiviä ezipruazniekkua da kaheksa päiviä jälgipruazniekkua — nenga sanotah päivii enne suurdu pruazniekkua da jälles sidä[4].

Nimen merkičys

Pruazniekal on kaksi nimie: Vieristy — Jumalan Ristindy da Jumalan Jiävindy (Teofanii)[4].

Jumalan Ristindy liittyy Jevangelies sanottuh Iisussu Hristosan muallizen eloksen ozah — ristindäh, kudaman häi 30-vuodizennu sai sanankandajas Iivan Ristijäs Jordanjoves. Sen kunnivokse pruazniekku sai moizen nimen[4].

Toine nimi mustoittau čuvvos, kudai tapahtui Hristosan ristindän aigah: taivahaspäi kyyhköinny heityi Pyhä Hengi da sanoi Iisussua poijakse[4][8].

Vuozisuan V puolivälissäh Rastavua da Vieristiä ei eroitettu, piettih samannu piän — 6. pakkaskuudu (19. pakkaskuudu uvven stiilin mugah). Se oli Jumalan jiävindypruazniekku, kudamas kuvastuttih kai Rastavan da Vieristän tapahtumat, niilöin joukos volhvoin kumardumine vasterodivunnuole Messiele. Rastavua da Vieristiä ruvettih pidämäh eri päivinny vuvves 451 algajen, konzu Halkindonan soboras piätettih eroittua niilöi[4].

Piendyperindöt

Vieristiä vaste 18. pakkaskuudu pietäh Vieristänsynnynpäiviä libo Lähtendysynnynpäiviä. Se on kovan pyhän päivy, konzu ei sua syvvä kalahistugi[9]. Syvväh erinomastu pyhityssyömisty, kudamua sanotah kutjakse. Se on nižus libo riisus keitetty pudro, kudamah ližätäh kuivattuloi puunandimii. Vieristänsynnynpäivänny da Vieristänny kirikkölöis pietäh Pyhän Vuasil’l’an sluužbii[3][4][10].

Vieristän piätapahtumii on vien svätindy. Svätittyy vetty pietäh vuvven aigah; tiettylöin säilytysehtoloin noudajen se hätken pyzyy hyvänny. Konzu vezi asties on loppumas, sih voibi valua tavallistu vetty — se rodieu svätitykse Vieristän vies[9].

Vieristän aigah Ven'al kylbietäh jordanua. Yhtelläh jordanan kylvendy ei ole vältämätöi uskovazih nähte. Tärgei on sinäpiän kävvä kirikkösluužbale, tunnustua riähkii, kävvä pyhile da suaja svätittyy vetty[8].

Vien svätindy

Algajen XI–XII vuozisuas Ijerusaliman ustuavan mugah vetty svätitäh kaksi kerdua: pruazniekkua vaste Vieristänsynnynpäivänny — 18. pakkaskuudu da Vieristänny — 19. pakkaskuudu. Vetty svätitäh hedi Jumalan liturgien jälles[10][8][11]. Nämminny päivinny svätityt viet ollah yhtenarvozet, ei erota toine toizes.

Svätitty vezi, grecien kieles «агиасма», on pyhänny, se voi parandua hengie da rungua. Sidä voibi käyttiä taloloin da vehkehien svättijes, sidä voibi juvva voimattomuksien aigah da hieruo sil rungan kibielöi kohtii. Svätittyy vetty parembi on pidiä obrazoin luo; se tarviččou kunnivoičustu[10][8][11].

Svätitys vis mainitah vie IV vuozisuan Pyhän Jepifanii Kipralazen Valehopastuksii vastah -tevokses (ven. «Против ересей»). Ga nigo häi, nigo toizet pyhät ei sanottu, ku papit svätittäs vetty. Rahvas otettih vetty hos kuduas vezistös[4].

Vien svätindy Vieristänny. Grav’uuru kniigaspäi ven. «Нынешняя Россия. Рисунки и изображения из всех частей европейского царства» (Leipcig, 1876)

Vetty oli svättinyh vaiku Ijerusaliman kirikkö V vuozisadassah, konzu oli tavannu kävvä Jordanjovele, ei loitton Iisusan Ristindykohtaspäi. Jälles svättimäh vetty ruvettih toizisgi kohtis, kus oli vezistölöi.

Tarinoin mugah sih aigah, konzu kirikkyö ahtistettih da ei suannuh sie ottua vetty, uskovazet otettih sidä tavallizis vezistölöis libo kruanaspäi Vieristiä vaste.

Antiohien patriarhu P’otr Knafe pani alguh vien piäl malittuloin luvenduperindön V vuozisuan jälgimäzenny kolmandeksennu. Sidä enne vetty svätittih vaiku kerran — yöl Vieristiä vaste. Ga X vuozisuas vien svätindy siirrettih Vieristänsynnynpäivän ehtäkse. Vien toizen kerran svätindyperindö tuli Ijerusaliman kiriköspäi, kus sidä ritualua ruvettih pidämäh V vuozisual. Se liittyy uskovazien perindöh tulla Jordanjoven rannale Jumalan jiävindän päivänny da svättie joven vezii Iisussu Hristosan ristindän mustokse[4][6].

Hristossah uskon perindön mugah svätittyy vetty pidäy juvva nälgyvaččah yhtes prosforanke jälles huondesmalittuu. "Konzu ristikanzu syöy prosforua da juou svätittyy vetty, sanoi Georgii Zadonskoi, häneh ei lähene paha hengi, hengi da rungu puhtastutah, mieletgi roijah Jumalan mielii myöte da ristikanzu voi olla valmis pyhittämäh, malittuh da kaikkih hyvyzih"[11].

Jordanan kylvendy

Toizennu pruazniekan perindönny uskovazet pietäh jordanan kylvendiä, sen aigah kylbietäh kezoidu lähties — pyhäs kohtas vezistöl. Tämän ritualan tarkoituksennu oli riähkis puhtastamine, jordanua kylbiettih jälles ristukulguu, svätityn vien suandua da sluužbua. Tämä ritualu rodih perindöllizekse da kuulužakse uskovazien keskes. Ga jordanan kylvendäs ei kirjutettu kirikön ustuavah. Tavan mugah jordanua kylbietäh 18. da 19. pakkaskuun välizel yöl libo nämminny päivinny päiväl[10].

Ristan ečindyperindö Vieristänny Grecies (Mikonos)

Uskondonägemyksien mugah yksi jordanan kylvendy svätitys vies ei voi kogonah puhtastua ristikanzua riähkis. Ven’an pravosluavizen kirikön opastuskomitietan piälikön protojijerei Miksim Kozlovan sanoin mugah piästä riähkis voibi vaiku riähkiensanondan avul, iče jordanan kylvendy voi merkitä uskondan tovestustu da pruazniekkah liittymisty[10].

Ven’al Vieristiä enne luajittih erinomazii lähtielöi, kudamii sanottih jordanakse. Puaksuh net oldih ristanmuodohizet libo puuhine ristu azetettih lähtiellyö. Jälles liturgiedu uskovazet otettih ozua ristukulguh lähtien luo, heijänke oli pappi, kudai svätti vezii — kolme kerdua malitunke heitti ristan lähtieh. Sit uskovazet voidih ottua tarvittavan miärän vetty[12].

Iisussu Hristosan ristindykohtu

Nögäalo El'-Mahtasale (Vadi-el'-Harar) Kasr-el'-Jahudas, Iisussu Hristosan smietitty ristindykohtu. Nygyaigaine pravosluavnoi Iivan Ristijän kirikkö.

Tarkah Iisussu Hristosan ristindän kohtua ei tietä. Sih nähte tässäh kiistelläh. Jevangelies Hristosan ristindykohtas mainitah vaiku kerran: "Se tapahtui Vifavaras Jordanan luo" (Ин. 1:28). Vifivara-nimi (Beit-Abara) arameiskois kieles, kudamal paistih Hristossu da Iivan Ristii, tarkoittau "prorokkoin poikkimenuo"[13].

Arheolougu Rustom Mdžjan on sidä mieldy, ku Iivan valličči juuri tämän kohtan Pellastajan ristindäkse sendäh, ku Jordanan lähäl oli mägyriččy, kudamal tarinan mugah prorokku Il’l’u nouzi yläh taivahah. Sen rinnal oli luolu, kus eli sanankandai Iivan, paikallizet eläjät kai duumaittih, ku Il’l’u uvvessah tuli heijän luo. Tutkijan mugah Iivan pidi proupovidieloi kui Il’l’u Jordanjoven päivännouzurannal. Sih aigah se oli turvalline aloveh, sendäh ku sie ei olluh riimalazii[13].

Uvven Sanan muinas-griekkalazis käzikirjutuksis Iisusan ristindypaikannu on Jordanantagaine Vifanii (Βηθανία πέραν τοῦ ᾿Ιορδάνου). Ollah sidä mieldy, ku nimen "Vifavara" (jevr. בית עברה, toizin sanoin "kualandukohtu") enzikerdua kehoitti Origen[14][15].

Jordanovden Bolguaries

Jordanjogi on moneh kerdah muuttanuh omua virdukohtua, sendäh nygöi on vaigei ellendiä, kus se oli Iisussu Hristosan muallizen eloksen aigah[16].

Jevangelies Matfein mugah on kirjutettu: "Niilöinny päivinny tulou Iivan Ristii da pidäy proupovedieloi Iudein hiekkumuas" (MF 3:1); Lukan mugah: "…Jumalan sana tuli Iivanalluo, Zaharien poijalluo, hiekkumuas. Da häi käveli kaiken Jordanan muadu myöte " (Lk 3:2–3); Markan: "Jiävihes Iivanu ristijen hiekkumuas" (Мк 1:4)[17].

Pruaniekan obrazugruafii

Jumalan ristindy. Mozuajikku, manasteri Osios-Lukas, XI vuozisada

Eräs vahnimii Vieristän obrazoi on säilynyh Riiman Hristossah uskon aigazis katakombois. Nämmis da toizis IV–V vuozisuan mustomerkilöis (ezimerkikse, Arianan baptistierien mozuajikas Ravennas) Hristossua, kudamua risti sanankandai Iivan, kuvattih nuorennu brihannu parrattah. Ga jälles kirikkötarinoin mugah levii Pellastajan täyzi-igäzenny ristindy. Jumalan jiävindän kuvis on elementua, kudamat ollah ei Jevangeliespäi laihinah otetut. Nenga Ristindän kuvih taidoilijat ližättih Jordanjoven personifikacii harmaipiänny vahnannu miehenny da merie kuvattih iäre uidajannu naizennu. Nämmien kuvien pohjannu oldih psalman sanat: ven. «Море виде и побеже, Иордан возвратися вспять…» (Ps. 113, 3). Tämän ližäkse Jevangelies ei mainita anhelilois Spuasan ristindän aigah, ga vuozien mendyy VI–VII vuozisuas algajen niilöi ainos kuvatah Jordanjoven vastazel rannal seizojinnu, tavan mugah net ollah kompozicien oigies puoles. Puaksumbah kuvattih kolme anhelii, net painuttih Hristosan ies da piettih käzis pokrovat. Vies seizojan Pellastajan piäl kuvattih taivastu, kudamaspäi heittyy kyyhköi — Pyhän Hengen simvolu, da "kolmeozazen vallon" sägehii. Nenga korostetah Jumalan, teofanien jiävindän hetkie[6][18].

Huomavukset

  1. ↑ Часть поместных православных церквей, включая Русскую, для литургических целей продолжают использовать юлианский календарь; в XX—XXI веках 6 января по юлианскому календарю соответствует 19 января по григорианскому.
  2. ↑ Большинство поместных православных церквей в 1920-х годах (или позднее) перешло на новоюлианский календарь.
  3. ↑ 1 2 Олеся Роженцова. Крещение Господне: дата и история христианского праздника. Главная современная традиция — крещенские купания. Крещение Господне в 2024 году отметят 19 января: история и традиции. РБК (19. talvikuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 15. pakkaskuudu 2024.
  4. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Нина Рыкова. История и традиции Крещения Господня. Как и когда праздник Богоявления отмечают в 2024 году. Lenta.ru (5. pakkaskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  5. ↑ 1 2 Крещение-2024: традиции праздника и правила купания в проруби. Крещение Господне в русском православии отмечают 19 января. РЕН ТВ (8. pakkaskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 15. pakkaskuudu 2024.
  6. ↑ 1 2 3 4 5 6 Обязательно ли окунаться в прорубь на Крещение? Журнал Фома (14. pakkaskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  7. ↑ Начало общественного служения Иисуса Христа. Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024. Arhiviiruittu 8. heinykuudu 2016
  8. ↑ 1 2 3 4 5 Юрий Смитюк. Крещение Господне: история и традиции праздника. ТАСС (19. pakkaskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 15. pakkaskuudu 2024.
  9. ↑ 1 2 Навече́рие Богоявления (Крещенский сочельник). Азбука веры. Kačondan päivymiäry: 18. pakkaskuudu 2024.
  10. ↑ 1 2 3 4 5 Крещение Господне в 2023 году: дата, как принято отмечать праздник. РИА Новости (11. pakkaskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  11. ↑ 1 2 3 О святой воде. Православие (18. pakkaskuudu 2009). Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  12. ↑ Крещение: когда и как празднуют, нужно ли купаться в проруби. Коммерсант (9. pakkaskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  13. ↑ 1 2 "Иордана тут нет". Где на самом деле крестили Иисуса Христа. РИА Новости. Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  14. ↑ Прот. Ростислав Снигирёв. Вифавара // Православная энциклопедия. — М., 2004. — Т. VIII : «Вероучение — Владимиро-Волынская епархия». — С. 586. — 752 с. — 39 000 экз. — ISBN 5-89572-014-5.
  15. ↑ Вифавара (Вифания за Иорданом, Бетани). hrampokrov.ru. Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  16. ↑ Антон Поспелов. Аль-Махтас: здесь крестился Господь. Православие (18. pakkaskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  17. ↑ Место крещения Иисуса Христа, река Иордан — место Богоявления. Правмир. Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.
  18. ↑ Крещение Господне: иконы и фрески. Православие. Kačondan päivymiäry: 16. pakkaskuudu 2024.

Kirjalližus

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Vieristy&oldid=126167582"